Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitoksella toimivaan Helsingin ympäristöhistoria -projektiin on osallistunut yliopiston opiskelijoita ja tutkijoita sekä muiden organisaatioiden tutkijoita (mm. Helsingin kaupunki, Ilmatieteen laitos, Kilpailuvirasto, Museovirasto,TKK, YTV).

Projekti käynnistyi 1990-luvun alkupuolella ja jatkuu edelleen. Tavoitteena on tutkia kaupunkiympäristön (maan, veden, ilman) muutosta yhteiskunnallisesta näkökulmasta, miten ympäristö ja yhteiskunta ovat kehittyneet vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Sateenvarjohankkeessa on ollut mukana eri alojen opiskelijoita, jotka ovat tehneet opinnäytetöitään, ja tutkijoita, jotka ovat osallistuneet hankkeeseen asiantuntijoina tai kirjojen tekemiseen.

Projekti on tuottanut kaksi kirjaa, joiden artikkelit tuovat yhteiskuntatieteellisiä, humanistisia, luonnontieteellisiä ja teknisiä näkökulmia kaupunkiympäristön muutokseen. Käytetty lähdeaineisto ulottuu luonnon arkistoista, pohjasedimenteistä, historiallisiin fysikaalis-kemiallisiin, biologisiin ja kemiallisiin tutkimuksiin, hallinnon- ja päätöksenteon arkistomateriaaliin sekä ympäristöaiheiseen muistitietoon. Suurin osa artikkeleissa kuvaa aikaa 1870-luvulta nykypäivään, pääasiassa 1900-lukua. Yhtä suurta ympäristötematiikkaa ei ole olemassa, vaan se jakautuu eri sektoreille ja alateemoiksi, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tavoitteena on ollut luoda kokonaiskuvaa Helsingin ympäristöproblematiikan moninaisuudesta ja avata näkymiä tulevaisuuden tutkimukselle.

Poikkileikkauksia Helsingin ympäristöhistoriaan sivuston tavoitteena on luoda näkökulmia pohjoiseurooppalaisen kaupungin yleiseen muutokseen pikkukaupungista verkostoituneeksi metropoliksi. Kuluneiden 150 vuoden aikana elämä kaupungissa on muuttunut merkittävästi: kaupunkiympäristö, yhdyskuntarakenne ja arvot ovat läpikäyneet valtavan muutoksen. Sivusto esittelee millainen kaupunki on ollut historiassa 1850-, 1900- ja 1950-luvulla ja miten kaupungissa elettiin, kun vesi oli haettava yleisestä kaivosta, kun vesiklosetit otettiin käyttöön tai silloin kun kaupungissa liikkuivat johdinautot. 2000-luku on meidän aikaamme. Millaista elämä on nyt? Entä tulevaisuudessa?