Palveluoppiminen (Service-Learning)

Palveluoppiminen tarkoittaa pedagogista lähestymistapaa, missä akateeminen oppiminen yhdistetään aktiiviseen kansalaistoimintaan eri yhteisöjen ja yliopistojen välisissä kumppanuuksissa. Palveluoppiminen on menetelmä, joka yhdistää tiedollisen osaamisen kehittämisen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Se on osa opetusta ja toteutetaan oppilaitosten opetuksen yhteydessä. Opetuksessa ”palvelu” suunnitellaan, reflektoidaan ja yhdistetään teoreettiseen ainekseen sekä oppimistavoitteisiin.

Palveluoppimisen konseptissa opiskelijat oppivat kriittistä ajattelua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vastuullisuutta toimimalla kansalaisyhteisössä. Kyse on akateemisen tiedon ja käytännön kokemusten synergiasta, missä lisätään ymmärrystä yhtäältä tieteen sosiaalisesta kontekstista, toisaalta kansalaistoiminnan arvosta. Lisäksi kontaktit käytännön kansalaistoimintaan edistävät opiskelijoiden opiskelumotivaatiota sekä työelämävalmiuksien kehittymistä.

Palveluoppimisen tavoitteet:
o oppilaiden demokratia-, sosiaali- ja henkilökompetenssin kehittyminen
o oppilaat soveltavat hankittuja tietoja (yhteiskunnan hyväksi)
o oppilaat ymmärtävät oppisisältöjä syvällisemmin ja laajemmin
o oppilaiden motivaatio, itsetunto ja suorituskyky kehittyvät
o koulun/koulutyön avautuminen yhteiskuntaan päin

Vaikutukset:
o sosiaaliset ja henkilökohtaiset taidot kehittyvät
– vuorovaikutustaidot
– ongelmaratkaisutaidot
– vastuunkanto
– empatian kehittyminen
o opiskelumotivaatio kasvaa
o ammatinvalinta helpottuu / selkiintyy
o demokraattiset kompetenssit kehittyvät (osallistuminen)

Vapaaehtoistyö

Euroopan komissio: Vapaaehtoistyöllä tarkoitetaan kaikkea vapaaehtoista toimintaa, joka voi olla virallista, vapaamuotoista tai epävirallista ja jota toteutetaan henkilön omasta vapaasta tahdosta ja harkinnasta, oman motivaation perusteella ja ilman ansaitsemistarkoitusta. Vapaaehtoistyö hyödyttää yksittäistä vapaaehtoistyöntekijää, yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa. Se on lisäksi väline, jota henkilöt ja yhteisöt käyttävät inhimillisten, sosiaalisten, sukupolvien välisten ja ympäristöön liittyvien tarpeiden täyttämisessä ja ongelmien ratkaisemisessa, ja sitä toteutetaan usein voittoa tavoittelemattoman järjestön tai yhteisöperustaisen aloitteen tukemiseksi. Vapaaehtoistyö ei korvaa ammatillisia, palkallisia työllistymismahdollisuuksia, mutta se hyödyttää yhteiskuntaa (Euroopan komission päätös 2009/0072).

(Muokattu lähteestä: http://www.kansalaisareena.fi/Vapaaehtoistoiminta_oppimiskokemuksena_materiaalit.pdf)