Seikkailua työympäristöjen välillä

Kun vapauttaa itsensä omasta työhuoneesta, rikkumattomasta rauhasta ja siirtyy monitoimitilaan… huomaa tutustuvansa moniin uusiin ihmisiin ja maailmasta tulee rikkaampi. Samalla kuitenkin haluaa säilyttää edelleen yhteyden omaan työyhteisöön, ja tehdä aina välillä töitä siellä. Niinpä seikkailen EWEn ja YTYn välillä ja pyrin arvioimaan milloin kannattaa olla YTYn puolella ja milloin EWEssä. Näiden lisäksi siirryn välillä vaikka Kaisa-taloon ja teen siellä yhdessä töitä varaamassamme kokoushuoneessa. Tai tapaan kollegan Alexandrian kokoushuoneessa.

Kun haluan ehdottomasti olla rauhassa, voin tehdä töitä kotona, tai Kaisa-talon 7. kerros (aamulla kun on hiljaista ja paljon tilaa).

Juttelin näistä kollegojen kanssa ja heistä toiset kokivat, että tarvitsevat ehdottomasti oman työhuoneen ja kaikki ne kirjat ympärilleen, koska kotona ei ole mahdollisuutta tehdä keskittyneesti työtä (perhe, lapset). Kahdenkeskisiin ohjauskeskusteluihin tarvitsee myös oman työhuoneen, koska sen voi parhaiten rauhoittaa tähän.

EWE ja YTY tarjoavat tällä hetkellä kaksi hyvin eri tyyppistä tilaa työnteolle. EWEssä ei ole muita yliopistopedagogiikan tutkijoita ja opettajia, joten täällä voin oikeastaan keskittyä todella hyvin omiin juttuihini. EWE tarjoaa myös mahdollisuudet skype-palavereihin ja ohjauskeskustelut, tapaamiset onnistuvat myös täällä. YTY tarjoaa taasen mahdollisuuden keskustella nimenomaan yliopistopedagogiikan opetuksesta, edellyttäen että siellä on myös muita paikalla. Oma työpiste on siellä vakituinen ja itselläni vain niin kauan kun ei ole tarvetta jollekulle muulle saada työpistettä.

Joudun ehkä jossain vaiheessa päättämään tästä ja valitsemaan kumpi työympäristö tarjoaa parhaat mahdollisuudet tehdä näitä töitäni. Mutta ennen tätä, seikkailen molempien välillä ja tutkin mitkä asiat saavat minut viihtymään eri ympäristöissä ja mitkä tuottavat turhautumista.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *