Logopediaa voi opiskella Suomessa viidessä eri yliopistossa: Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistossa sekä Åbo Akademissa.
Logopedian koulutusohjelma Helsingin yliopistossa
Helsingin yliopistossa logopediaa voi opiskella pääaineena logopedian koulutusohjelmassa Käyttäytymistieteiden laitoksella. Opiskelija suorittaa ensin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinnon (120 op). Tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:
Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) koostuu:
- logopedian perusopinnoista (25 op)
- logopedian aineopinnoista (70 op)
- psykologian perusopinnoista (25 op)
- kielitieteen opinnoista (15 op)
- lääketieteen opinnoista (15 op)
- kieli- ja viestintäopinnoista (10 op)
- tieto- ja viestintätekniikan opinnoista (5 op)
- valinnaisista opinnoista (15 op)
Filosofian maisterin tutkinto (120 op) koostuu
- logopedian syventävistä opinnoista (60 op)
- pro gradu -tutkielmasta (40 op)
- valinnaisista opinnoista (20 op)
Puheterapeutin laillisuutta haetaan maisteriksi valmistumisen jälkeen Valvirasta.
Ole opintoihin liittyvissä kysymyksissä yhteydessä kunkin kurssin tai opintokokonaisuuden vastuuopettajaan. Katso täältä vastuuopettajalista.
Sivuaineet ja vapaasti valittavat opinnot
Sivuaineet ovat logopedian koulutusohjelmassa ennalta määrättyjä ja monet kursseista on räätälöity nimenomaan logopedian opiskelijoita varten. Logopedit opiskelevat sivuaineina psykologiaa, kielitiedettä sekä lääketiedettä, jotka kaikki omalta osaltaan tukevat pääaineen opintoja.
Harjoittelut
Koulutukseen kuuluu teoreettisten opintojen lisäksi harjoitteluja eli kliinisiä opintojaksoja, joiden yhteydessä opiskelija pääsee soveltamaan ja syventämään oppimaansa käytännössä.
Kandidaatin tutkintoon kuuluvia harjoitteluja (LAK3-6) on yhteensä neljä:
- LAK3 Lapsen/aikuisen puheen häiriö (ensikontaktiterapia)
- LAK4 Lapsen kielen/puheenkehityksen häiriö
- LAK5 Aikuisen kielen/puheen häiriö
- LAK6 Valinnainen harjoittelu
Maisterin tutkintoon kuuluu kaksi harjoittelua:
- LSK1 Syventävien opintojen orientoiva harjoittelu
- LSK2 Pitkä harjoittelu
Lyhyet harjoittelut
LAK3 – 6 ovat ns. lyhyitä harjoitteluita. LAK3-harjoittelussa asiakasta tavataan yhteensä 10 kertaa, muissa harjoitteluissa 20. Tavallisesti terapiakertoja on 2 viikossa, jolloin harjoittelun kokonaiskesto on noin 10 viikkoa. Harjoittelun kesto voi kuitenkin vaihdella paljonkin. Harjoittelun alussa sovitaan ohjaajan ja asiakkaan kanssa käytännön järjestelyistä sekä harjoittelun kestosta. Harjoittelut aloitetaan tavallisesti toisen vuosikurssin syksyllä ja niitä on mahdollista suorittaa vain yksi lukukaudessa.
Harjoittelun aikana opiskelija perehtyy kyseessä olevaan häiriöalueeseen ja arvioi, suunnittelee ja toteuttaa kuntoutuksen yhdelle (tai joissain tapauksissa useammalle) asiakkaalle ohjaajansa avustuksella. Harjoittelua ohjaa laillistettu puheterapeutti, joko ulkopuolinen tai laitoksen henkilökuntaan kuuluva. Harjoitteluun kuuluu terapiakertojen lisäksi tapaamiset ohjaajan kanssa. Harjoittelun päätteeksi opiskelija kirjoittaa asiakkaastaan lausunnon sekä harjoittelukertomuksen.
Lyhyen harjoittelun harjoittelupaikan järjestäminen kuuluu laitokselle. Harjoittelupaikkaa joutuu monesti odottelemaan jonkin aikaa, sillä paikkoja on vaikea löytää. Harjoittelukoordinaattori tekee kuitenkin paljon työtä sen eteen, että kaikki opiskelijat pääsisivät aloittamaan harjoittelun mahdollisimman nopeasti. Harjoittelupaikat jaetaan opintopisteiden mukaisesti siten, että pisimmälle opinnoissaan ehtineet saavat paikan ensin. Mikäli tarjotusta harjoittelupaikasta kieltäytyy, joutuu jonon hännille.
Lyhyitä harjoitteluja on myös mahdollista suorittaa esim. kesälomalla tai toisella paikkakunnalla. Näistä asioista, kuten myös harjoittelupaikan hankkimisesta itse, on kuitenkin keskusteltava etukäteen harjoittelukoordinaattorin kanssa.
Syventävien opintojen orientoiva harjoittelu sekä pitkä harjoittelu
Logopedian syventäviin opintoihin kuuluu kaksi harjoittelua: orientoiva harjoittelu (LSK1) ja pitkä harjoittelu (LSK2). Orientoivan harjoittelun laajuus on 5 op ja sen pääpaino on varsinaisen asiakastyön sijaan harjoittelupaikan organisaation sekä kuntoutusketjun etenemisen ymmärtämisessä. Harjoittelupaikka etsitään itse ja se voi olla esimerkiksi kehitysvammaneuvola, kuntoutuskeskus tai erityispäiväkoti. Harjoittelusta kirjoitettava raportti on laajempi kuin lyhyissä harjoitteluissa, eikä siinä selosteta asiakastapauksia vaan kuvataan organisaation toimintaa ja sijoitetaan se Suomen terveydenhuoltojärjestelmään.
Pitkän harjoittelun laajuus on 25 op ja kuten orientoivassakin harjoittelussa, pitkän harjoittelun harjoittelupaikka etsitään itse. Harjoittelun kesto on 4 kuukautta. Tarkoitus on aiempaa itsenäisemmin huolehtia asiakkaiden tutkimisesta, kuntoutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Pitkä harjoittelu on mahdollista suorittaa joko ennen gradun kirjoittamista tai sen jälkeen.
Lisätietoa opiskelusta ja tutkintovaatimuksista löytyy täältä.