Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto

Mitkä ihmeen KK, KM ja KT? Entä mitkä ihmeen kandi, gradu ja väitöskirja? Sarjassa esitellään kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot sekä opintopolun varrella tehtävät opinnäytetyöt.

***

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen alempi korkeakoulututkinto, jonka suoritettuaan kasvatustieteen opiskelijasta eli kasvatustieteen ylioppilaasta tulee kasvatustieteen kandidaatti, KK. Kandidaatin tutkinto on suoritettava välitutkintona ennen maisterin tutkintoa. Tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kolme vuotta.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

  • 20 op yleisopinnot
  • 25 op perusopinnot
  • 55 op aineopinnot (sis. 10 op kandidaatin tutkielma)
  • 60 op laaja sivuaine
  • 20 op vapaasti valittavat opinnot
  • = yhteensä 180 op

Kandidaatin tutkielma (kandityö, kandi) on kandidaatintutkintoa varten tehtävä opinnäytetyö. Suuri osa opiskelijoista suorittaa kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa, jolloin kandidaatin tutkielma usein tehdään opintojen kolmantena vuonna. Tutkielman tekoa varten osallistutaan kandidaatin tutkielman tekemistä tukevaan seminaariin.

Tutkielman tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaiskuvan tutkimusprosessista, integroi ja syventää aikaisemmin opittua tutkimustyöhönsä sekä harjoittelee tieteellistä argumentointia. Tutkielmaa tehdessa perehdytään alan kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja menetelmiin sekä tehdään itse pienimuotoinen tutkimus tutkimusraportteineen.

Tutkielma on selvästi suppeampi kuin vaikkapa gradu, tiedekunnasta riippuen ohjeellinen pituus vaihtelee 10–40 sivun välillä. Kandidaatin tutkielma arvostellaan asteikolla 1–5 viiden ollessa paras arvosana.

Osana kandidaatin tutkielmaa suoritetaan myös kypsyysnäyte, joka kuuluu kandidaatin tutkintoon. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi siirtyä suorittamaan maisterin tutkintoa.

Lähteet ja lisätietoa aiheesta

  • Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan sivuilta
  • Weboodista -> Opinto-oppaat -> Käyttäytymistieteellinen tiedekunta -> Käyttäytymistieteiden laitos -> Kasvatustieteen kandidaatti
  • Weboodista -> Opinto-oppaat -> Käyttäytymistieteellinen tiedekunta -> Käyttäytymistieteiden laitos -> Kasvatustieteen kandidaatti -> Opintojaksot -> Aineopinnot -> Kandidaatintutkielman tekemistä tukeva seminaari
  • Wikipediasta

Kasvatustieteen tutkinnot ja opinnäytetyöt -sarja

Teksti: Riikka Helminen ja Netta Metsäaho

Kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot

Mitkä ihmeen KK, KM ja KT? Entä mitkä ihmeen kandi, gradu ja väitöskirja? Sarjassa esitellään kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot sekä opintopolun varrella tehtävät opinnäytetyöt. Tutkinnon eri vaiheita valotetaan lisää seuraavien viikkojen aikana!

Kasvatustieteen kandidaatti, maisteri ja tohtori. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen isompana. Kaavio: Netta Metsäaho.

Kaaviota luetaan alhaalta ylös.

Kandidaatin tutkinnon ei tarvitse olla aivan valmis, kun aloittaa maisteriopintoja. Laitos toki suosittelee, että opinnoissa keskitytään ensin kandidaatin tutkinnosta puuttuviin opintoihin ja sitten vasta siirrytään maisterin tutkinnon opintoihin, mutta käytännössä moni tekee molempien tutkintojen opintoja usein jonkun aikaa limittäin muun muassa opintojen jouhevan etenemisen takia.

Maisterin tutkintoon kuuluvia sivuaine- ja vapaasti valittavia opintoja voi opiskella milloin vain huomioiden ko. oppiaineiden omat säännöt vaadittavista edeltävistä opinnoista.

Lisäksi maisterin tutkinnon syventävistä opinnoista S 1.1. Orientoivan kirjallisuuden tentin saa tehdä siinä vaiheessa, kun kaikki muut aineopinnot paitsi kanditutkielma on valmiina.  S 1.1. Orientoiva kirjallisuus tulee olla suoritettuna ennen pro gradu -seminaarien aloittamista. Muut syventävät opinnot saa aloittaa sitten, kun koko aineopinnot kanditutkielma mukaanlukien on valmiina.

Pedagogik-koulutuksessa (ruotsinkielinen koulutus) syventävät opinnot (lukuunottamatta pro gradu -seminaareja) voi aloittaa, kun aineopinnoista 45/55 op on suoritettuna.

Maisterin tutkintoon kuuluvan YM 1. hopsin I-osaan kannattaa osallistua syventävien opintojen aloittamista edeltävänä lukukautena.

Tohtorikoulutukseen voi hakea vasta suoritettuaan kasvatustieteen maisterin tutkinnon.

Lähde: Anna Kuuteri