Alkuvuosi vilahti hujauksessa nenän tehdessä tuttavuutta luentoslaideihin. Tentti per viikko kuuden viikon ajan on melko intensiivinen puristus, mutta pimeään vuodenaikaan suoritettuna se kyllä palkitsee takautuvasti kevätauringon ilmestyessä. Osasyynä alkuvuoden rehkimiseen oli toisaalta myös viimeisen periodin ei-fuksimyönteinen kurssitarjonta. Vaikka mikään ei ole epäseksikkäämpää kuin Hopsin, (henkilökohtainen opintosuunnitelma) laatiminen, on siinä yhden opintopisteen lisäksi huomattava etunsa henkilökohtaisen opintojen hallinnassa (yllatyysh).

Opintokiireiden hellittäessä on jäänyt hieman aikaa myös koulun ulkopuoliselle elämällekin. Kohdallani tämä tarkoittaa tosin töitä ja muita velvoitteita, joten hämään sinut nyt positiiviseen mielikuvaan raikkaan keväisestä hengailu-Helsingistä hymiöllä. Hep. Coolin siiderimainos-hengailun lisäksi kevät on tuonut tullessaan muikeita excursioita, jotka ansaitsevat täysin oman postauksensa.

Edessä enää muutama uusinta ja ensimmäisen vuoden tulostavoite opintopisteille tulee täytetyksi. Koska en tiedä mitä ihan oikeasti tarkoittaa jälkipyykki, tyydyn toteamaan että ensimmäisen vuoden jälkipyykki on…hyvää. Olen oppinut paljon uutta ja koen opinnot kaikin puolin mielekkäiksi ja mielenkiintoisiksi. Ensi syksyn opintosuunnitelmat ovat saaneet hellät raaminsa ja syksyn piristykseksi on luvassa excursio Irlantiin sekä Lipidin 50v-vuosijuhla, Jiihaa!

Syksyä innolla odottaen,

– Cowboy-Tomi

Aurinkoinen maisema vilisee silmissä vieläkin; junamatka kotoa Pyhäjärveltä takaisin Helsinkiin oli melko pitkä pääsiäisloman jälkeen. Kuitenkin kevään ja auringon ansiosta fiilikset ovat korkealle! Enää ei haittaa työläät fysiologian työraportit (kovinkaan paljoa ;> ) eikä neilikan tuoksuiset kemian laboratoriotunnit, niitä jaksaa vielä vähän aikaa. Koska viimeistä viikkoa viedään fuksivuodesta! Kemian laboratoriotunneilla olemme eristäneet neilikasta öljyä, tehneet banaanintuoksuista esteriä ja vaikka mitä muuta hienoa. Ei yliopistokaan aina ole vain luennoilla istumista, onneksi Itse asiassa tämä kevät on ollut isolta osin labrakursseja, kivaa! Anatomian&fysiologian labrakurssilla olemme tehneet jos jonkinmoisia testiä toisillemme ja piirtäneet muun muassa maksa histologian leikkeestä. Asiat jäävät paremmin mieleen itse tekemällä, siksi labrakurssit ovat tervetullutta vaihtelua.

Myös Viikin isoimmat bileet, Laidunkauden avajaiset piristivät kummasti! Näitä bileitä odotettiin pitkään. Kaiken lisäksi olin itse niitä järjestämässä. Hommaa riitti, lomakkeiden täyttöä siellä ja täällä. Suunnitteluun meni yllättävän paljon aikaa, mutta kerran itse bileitä järjestäneenä osaa arvostaa erillä lailla pippaloita jatkossa. Bileet olivat ääärettömän hienot! Tunnelma oli mahtava, ihmiset iloisia ja bändi soitti yleisöä villitseviä kappaleita. Eli työnteko palkittiin monin kerroin ja sääkin suosi meitä! Näitä bileitä ei kannata missata ensi vuonnakaan…

Nyt vasta alkaa hahmottua, enää pari päivää fuksivuotta jäljellä! KAUHEAA! Tuntuu kuin vasta oli se eksynyt kelliläisfuksi (kotieläintieteen lukija = kelliläinen), joka ei tiennyt mistään mitään. Paljon on ehtinyt tapahtua viime kesästä, olen tavattu ihania ihmisiä ja nähnyt uusia paikkoja. Kuitenkin ihmettelen, mihin fuksivuosi hävisi? Ehkä meillä fukseilla oli vaan niin kivaa, ettei huomattu ajan kulkua

Kesä meneekin maatilaharjoittelussa Pyhäjärvellä. Pääsen jatkamaan lypsyhommia ja toivottavasti tilan isäntä uskaltaa antaa traktorinkin käsiini… Mielenkiintoinen kesä siis tulossa! Kotieläintieteilijät suorittavat maatilaharjoittelun joko 1. tai 2. kesänä, itse suoritan sen kahdessa osassa. Ties vaikka uskaltaisi ulkomaille vuoden päästä, aika moni lähtee toukokuun alussa Suomea kauemmaksi harjoitteluun! Kesään kuuluu myös onneksi lomailua, koska koulua alkaa vasta syyskuussa.

Yksi isoimmista muutoksista elämässä on ollut tänne isoon kaupunkiin muutto. Mutta jopa tämä maalaisneito sopeutui Viikkiin (ja Helsinkiin)! Eli tulevat fuksit, ei pelkoa, täällä pärjää kaikki Ongelmatilanteissa vaan hihasta nykimään, kyllä myö teitä autetaan!

Muutama kuva fuksivuodelta…

~”Kesäloma” terkuin Sanna-Kaisa~

Ei tuolla nyt enää niin ***keleen kylmä ole. Sen tietävät ruoho, koivut ja Viikin taloustieteilijät.  Viekkaat Vitalaiset viettelevät  sinnikkään talvihorroksen pinot noir lasillisella Sideways -leffailtaan, voitelevat täysrasvaisella Eat&Joy -maatilatorin tinkimaidolla ja heittävät Arla Ingmannin Söderkullan saunaosastolle lämmittelemään. Kevät, hiiohoi!

ViTa:n viininmaistelijoiden Leffa&Viini-ilta: Sideways – Pinot Noir vs. Merlot

Viiden viinin tasting ja hyvä leffa alle kympillä – kyllä opiskelijat osaavat! Sideways on noussut kulttielokuvaksi viinipiireissä, ja kieltämättä dialogissa viinijargonia viljellään melko häikäilemättä. Päähenkilön rypälemieltymykset realisoituivat myös viinimarkkinoilla: Pinot Noir hehkutus johdatti rypäleen kysynnän nousukiitoon ja Merlot´n maine koki kovan kolauksen.

Kluuvin Eat&Joy maatilatori

Vitalaisten sukellus Helsingin keskeisimpään lähiruokamyymälään avasi hyvin niin Eat&Joy:n toimintamallia, kuin suomalaisen ruokakulttuurin ja pientuotannon nykytilannetta. Isäntämme Jari Etelälahti, yksi Eat&Joyn perustajista, tarjoili mielenkiintoista informaatiota isoista linjoista anekdootteihin ja vierailu jätti kaikin puolin aidon puhtaan maun suuhun.

Arla Ingman, Söderkullan meijeri

Sipoon maalaismaiseman keskeltä Söderkullasta Vitalaisten autoletka löysi Arla Ingmanin meijerin. Iloiset ingmanilaiset ohjasivat vierailijat suoraan tarjoilupöydän ääreen, josta tottuneet viinijonglöörit saivat haasteekseen myös juustolautasen lisukkeineen. Perinteistä yritysesittelyä huomattavasti lennokkaampi tunnelma välittyi luonnostaan energisiltä arlalaisilta ja teki vitalaisiin lähtemättömän vaikutuksen – viimeistään saunaosastolla.

Teurastamo, Kalasatama

Syksyllä 2012 Kalasataman tukkutorilla kuhisee kuorma-autojen lisäksi myös kuluttajia, kun vanhaan Teurastamoon avataan yksityishenkilöille suunnattuja myymälöitä ja ravintoloita. Helsingin ruokakulttuuristrategian projektipäällikkö Ville Relanderin johdolla innokas ryhmä muutoksen tuulia haistelevia viikkiläisiä tutustuivat vielä työn alla oleviin tiloihin. Dodon kaupunkiviljeliöiden aherrus teurastamon pihalla loi hyvän pohjan mielikuvituksen täytettäväksi tulevasta Teurastamosta laadukkaan ruoan keskuksena.

– Tomi