Tässä blogissa on käsitelty Aineopintojen laboratoriotyöt (AOL) I ja II -kurssien uudistustyötä edellisen vuoden aikana. Nyt on ensimmäinen osa uudistetusta kurssista pidetty, ja aika ensimmäisille arvioille.

AOL I -kurssin läpäisi noin 60 opiskelijaa. Tämän on kolminkertainen määrä pariin edellisvuoteen verrattuna, ja enemmän kuin laitokseltamme valmistuvien maisterien määrä. Tässä purkautui siis vuosien varrella kertynyt suma. Kun keväällä vielä pidetään tiiviskurssi, niin sen jälkeen vuosikausia muhinut AOL-tulppa on ainakin toistaiseksi poistettu.

Suurempien läpäisymäärien taustalla on ertyisesti kurssimuotoisuus, eli se se, että kurssi on nyt yhden jakson mittainen. Opiskelijoiden saaman ohjauksen määrä on myös lisääntynyt määrältään ja parantunut laadultaan. Opiskelu kurssilla on siis ohjatumpaa kuin ennen, mutta vaikuttaa että kaikki ovat siihen vain tyytyväisiä.

Opetettavat sisällöt ovat muuttuneet huomattavasti aiemmasta, mutta on vaikea sanoa onko kurssi nyt vaikeampi vai helpompi kuin ennen (vaatimuksiin voi jokainen tutustua kurssin sivuilla Moodlessa ,”log in as a guest”). Opiskelijapalautteessa kurssia pidettiin edelleen vaativana ja työläänä, joten aiempaa helpompi kurssi ei ainakaan vaikuta olevan. Esitietojaan opiskelijat pitivät kuitenkin riittävinä, joten haastavuus ei sinällään ole ongelma.

Kaikenkaikkiaan tyytyväisyys kurssiin on aivan eri tasoa kuin ennen. Kurssin saamat arviot ovat myös koko fysiikan laitoksen kurssien joukossa kärkipäätä. Alla otteita kurssipalautteesta (asteikolla 1 = täysin eri mieltä….5 = täysin samaa mieltä):

Kurssin sisältö oli kiinnostava. 4,2
Pohjatietoni olivat riittävät. 4,0
Kurssi oli vaatimustasoltaan helppo. 2,8
Kurssin suoritus vaati opintopisteisiin verrattuna vain vähän työtä. 2,3
Kurssin toteutus ja työskentelytavat tukivat oppimistani. 4,2
Opiskeluilmapiiri kurssilla oli innostava. 4,2
Kurssilla käytetyt materiaalit olivat hyviä. 3,8
Opetus oli vuorovaikutteista ja aktivoi opiskelijoita. 4,0
Ymmärsin, mikä kurssilla oli keskeistä ja mihin kurssilla oppimaani tarvitsen. 4,3
Hain tietoa itsenäisesti perehtyessäni kurssin aihepiireihin. 4,1
Uskon pystyväni hyödyntämään kurssilla oppimaani tulevissa opinnoissani. 4,4
Kokonaisuudessaan kurssi ansaitsee arvosanan. 4,2.

Tässä vaiheessa vaikuttaa siis, että uudistus onnistui hyvin. Tiedossa oli alusta pitäen, että uudistus vaatii melkoisen määrän työtä, joten kurssin kehitysporukalle ja erityisesti suurimman käytännön työn tehneelle Szabille varattiin kunnolla aikaa kehitystyöhön. Työn pohjaksi tutustuttiin huolellisesti siihen, miten maailmalla on vastaavia uudistuksia toteutettu, ja sovitusta meidän oloihin kehiteltiin ja kypsyteltiin rauhassa. Viime kädessä kurssin onnistumisen mahdollistivat motivoituneet opiskelijat, jotka lähtivät innolla mukaan uudentyyppisiin aktiviteetteihin ja suhtautuivat kärsivällisesti uuden kurssin pieniin puutteisiin.

Haluatko fysiikan laitoksen kurssille assistentiksi? Nyt on hetki hakea!

Assareita valitaan sekä vanhojen näyttöjen että haastattelun perusteella. Kaikkien assariksi haluavien hakemuksia ottaa vastaan e-lomake osoitteessa

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/60863/lomake.html

Aikaa on huhtikuun loppuun!

Yliopiston muuttuneiden rekrytointikuvioiden takia työhaastattelut ja alustavat valinnat pyritään tekemään jo toukokuun alkupuolella. Lopullisesti pestit säädetään kuitenkin vasta elokuussa kun uusien fuksien määrät ym. yksityiskohdat ovat varmistuneet.

Kenen kannattaa sitten hakea?

Tyypillisesti assareiksi on hakeutunut myöhäisen kandivaiheen ja varhaisen maisterivaiheen opiskelijoita. Jo toisen vuoden opiskelija voi kuitenkin olla hyvä assari peruskursseille. On tietenkin tärkeää osata opettavan kurssin asia, mutta vähintään yhtä tärkeää on asenne ja oppimishalu. Assistenteiksi valittaville annetaan koulutusta ja vastaavasti heiltä myös odotetaan sitoutunutta ja hyvää assarointia kursseilla! Pelkästään arvosanojen perusteella ei siis palkata, vaan tärkeää on asenne ja motivaatio.

Ensisijaisesti kursseille toivotaan ihmisiä, jotka voivat assaroida vähintään puolen vuoden pätkiä kerrallaan, koska monet kurssit, kuten Mapu I/II ja peruskurssit VuKasta Säfoon muodostavat kokonaisuuksia. Joissain tapauksessa saatetaan tarvita assaria vain yhdelle kurssille.

Fysiikan opetus oli esillä myös tällä viikolla pidetyillä Fysiikan päivillä Oulussa. Allekirjoittanut puhui aineopintojen laboratoriotöistä, Oulussa oli kehitetty verkkokurssipilotti sivuaineopiskelijoille ja Jyväskylästä tultiin kertomaan opetusvideoista.

Ainelabroista on tässä blogissa puhuttu tarpeeksi ja Oulun pilotti oli pieni eikä vielä yleistettävissä, mutta Jyväskylän videomallista voisi sanoa sanasen. Jyväskylässä on kuljettu jossain määrin eri suuntaan kuin Helsingin yliopiston fysiikan massakursseilla: luentoja on korvattu lyhyillä nettipätkillä ja lähiopetus on pienryhmäopetusta. Yleisesti tällaista kutsutaan flipped classroomiksi: luennot ja muu passiivinen toiminta hoidetaan kotona, kun taas aivonystyröitä eniten hierova toiminta eli laskeminen tehdään luokkahuoneessa. (Vastaavaa on sivumennen sanoen kokeiltu meillä yhdellä sivuainekurssilla, josta toivottavasti tulee blogiin myöhemmin kirjoitus.)

Jyväskylässä itseopiskelua tukemaan on tehty iso kasa lyhyitä, suomenkielisiä videoita, joissa on selitetty perusasioita. Aihealueet on tällä hetkellä jaoteltu seuraavasti: mekaniikka, sähköoppi, sähkömagnetismi, optiikka, termodynamiikka. Jaottelu ei ole sidoksissa mihinkään kirjaan. Videoissa on pyritty pitämään matematiikka yksinkertaisena ja keskittymään käsitteisiin ja ilmiöihin, ja tarkoitus on katsoa ensin video ja ruveta sen jälkeen vähän valaistuneemmin mielin opiskelemaan asiaa vaikkapa kirjasta. Näin kirjasta tai muusta syvällisemmästä esityksestä saa enemmän irti, kun perusasiat ovat tuoreena mielessä.

Nopeasti vilkaisten tällä hetkellä netissä oleva materiaali kattaa suurimman osan meidän peruskurssejamme ja vähän aineopintojen kurssien asiaa. Jos siis tuntuu, että osa perusasioista on hukassa tai et ole niistä koskaan kuullutkaan, tässä on näppärä mahdollisuus perehtyä asiaan uuden kerran. Kannattaa tosiaan muistaa, että näitä videoita ei ole tarkoitettu kirjan lukemisen korvikkeeksi, vaan kyseessä on resurssi, joka on tarkoitettu alustamaan opittavaa asiaa ja auttamaan materiaalin ymmärtämisessä. Flipped classroom -kurssilla videot siis katsotaan ennen “luentoa”, jotta luennolla voidaan tehdä muuta, ja usein videoihin liittyy monivalintakysymyksiä, joilla opiskelija itse voi testata, menikö asia perille. Samalla toki opettaja näkee, jos joku kysymys on erityisen huonosti osattu, ja tietää kerrata asian lähiopetuksessa.

Kannattaa perehtyä videoihin Youtubessa. Mekin teemme niin.