Aineopintojen laboratoriotöiden uudistus – ensimmäisiä tuloksia

Tässä blogissa on käsitelty Aineopintojen laboratoriotyöt (AOL) I ja II -kurssien uudistustyötä edellisen vuoden aikana. Nyt on ensimmäinen osa uudistetusta kurssista pidetty, ja aika ensimmäisille arvioille.

AOL I -kurssin läpäisi noin 60 opiskelijaa. Tämän on kolminkertainen määrä pariin edellisvuoteen verrattuna, ja enemmän kuin laitokseltamme valmistuvien maisterien määrä. Tässä purkautui siis vuosien varrella kertynyt suma. Kun keväällä vielä pidetään tiiviskurssi, niin sen jälkeen vuosikausia muhinut AOL-tulppa on ainakin toistaiseksi poistettu.

Suurempien läpäisymäärien taustalla on ertyisesti kurssimuotoisuus, eli se se, että kurssi on nyt yhden jakson mittainen. Opiskelijoiden saaman ohjauksen määrä on myös lisääntynyt määrältään ja parantunut laadultaan. Opiskelu kurssilla on siis ohjatumpaa kuin ennen, mutta vaikuttaa että kaikki ovat siihen vain tyytyväisiä.

Opetettavat sisällöt ovat muuttuneet huomattavasti aiemmasta, mutta on vaikea sanoa onko kurssi nyt vaikeampi vai helpompi kuin ennen (vaatimuksiin voi jokainen tutustua kurssin sivuilla Moodlessa ,”log in as a guest”). Opiskelijapalautteessa kurssia pidettiin edelleen vaativana ja työläänä, joten aiempaa helpompi kurssi ei ainakaan vaikuta olevan. Esitietojaan opiskelijat pitivät kuitenkin riittävinä, joten haastavuus ei sinällään ole ongelma.

Kaikenkaikkiaan tyytyväisyys kurssiin on aivan eri tasoa kuin ennen. Kurssin saamat arviot ovat myös koko fysiikan laitoksen kurssien joukossa kärkipäätä. Alla otteita kurssipalautteesta (asteikolla 1 = täysin eri mieltä….5 = täysin samaa mieltä):

Kurssin sisältö oli kiinnostava. 4,2
Pohjatietoni olivat riittävät. 4,0
Kurssi oli vaatimustasoltaan helppo. 2,8
Kurssin suoritus vaati opintopisteisiin verrattuna vain vähän työtä. 2,3
Kurssin toteutus ja työskentelytavat tukivat oppimistani. 4,2
Opiskeluilmapiiri kurssilla oli innostava. 4,2
Kurssilla käytetyt materiaalit olivat hyviä. 3,8
Opetus oli vuorovaikutteista ja aktivoi opiskelijoita. 4,0
Ymmärsin, mikä kurssilla oli keskeistä ja mihin kurssilla oppimaani tarvitsen. 4,3
Hain tietoa itsenäisesti perehtyessäni kurssin aihepiireihin. 4,1
Uskon pystyväni hyödyntämään kurssilla oppimaani tulevissa opinnoissani. 4,4
Kokonaisuudessaan kurssi ansaitsee arvosanan. 4,2.

Tässä vaiheessa vaikuttaa siis, että uudistus onnistui hyvin. Tiedossa oli alusta pitäen, että uudistus vaatii melkoisen määrän työtä, joten kurssin kehitysporukalle ja erityisesti suurimman käytännön työn tehneelle Szabille varattiin kunnolla aikaa kehitystyöhön. Työn pohjaksi tutustuttiin huolellisesti siihen, miten maailmalla on vastaavia uudistuksia toteutettu, ja sovitusta meidän oloihin kehiteltiin ja kypsyteltiin rauhassa. Viime kädessä kurssin onnistumisen mahdollistivat motivoituneet opiskelijat, jotka lähtivät innolla mukaan uudentyyppisiin aktiviteetteihin ja suhtautuivat kärsivällisesti uuden kurssin pieniin puutteisiin.

Fysiikan laitoksen assarihaku 2016-17

Haluatko fysiikan laitoksen kurssille assistentiksi? Nyt on hetki hakea!

Assareita valitaan sekä vanhojen näyttöjen että haastattelun perusteella. Kaikkien assariksi haluavien hakemuksia ottaa vastaan e-lomake osoitteessa

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/60863/lomake.html

Aikaa on huhtikuun loppuun!

Yliopiston muuttuneiden rekrytointikuvioiden takia työhaastattelut ja alustavat valinnat pyritään tekemään jo toukokuun alkupuolella. Lopullisesti pestit säädetään kuitenkin vasta elokuussa kun uusien fuksien määrät ym. yksityiskohdat ovat varmistuneet.

Kenen kannattaa sitten hakea?

Tyypillisesti assareiksi on hakeutunut myöhäisen kandivaiheen ja varhaisen maisterivaiheen opiskelijoita. Jo toisen vuoden opiskelija voi kuitenkin olla hyvä assari peruskursseille. On tietenkin tärkeää osata opettavan kurssin asia, mutta vähintään yhtä tärkeää on asenne ja oppimishalu. Assistenteiksi valittaville annetaan koulutusta ja vastaavasti heiltä myös odotetaan sitoutunutta ja hyvää assarointia kursseilla! Pelkästään arvosanojen perusteella ei siis palkata, vaan tärkeää on asenne ja motivaatio.

Ensisijaisesti kursseille toivotaan ihmisiä, jotka voivat assaroida vähintään puolen vuoden pätkiä kerrallaan, koska monet kurssit, kuten Mapu I/II ja peruskurssit VuKasta Säfoon muodostavat kokonaisuuksia. Joissain tapauksessa saatetaan tarvita assaria vain yhdelle kurssille.

Suomalaisia fysiikan opetusvideoita netissä

Fysiikan opetus oli esillä myös tällä viikolla pidetyillä Fysiikan päivillä Oulussa. Allekirjoittanut puhui aineopintojen laboratoriotöistä, Oulussa oli kehitetty verkkokurssipilotti sivuaineopiskelijoille ja Jyväskylästä tultiin kertomaan opetusvideoista.

Ainelabroista on tässä blogissa puhuttu tarpeeksi ja Oulun pilotti oli pieni eikä vielä yleistettävissä, mutta Jyväskylän videomallista voisi sanoa sanasen. Jyväskylässä on kuljettu jossain määrin eri suuntaan kuin Helsingin yliopiston fysiikan massakursseilla: luentoja on korvattu lyhyillä nettipätkillä ja lähiopetus on pienryhmäopetusta. Yleisesti tällaista kutsutaan flipped classroomiksi: luennot ja muu passiivinen toiminta hoidetaan kotona, kun taas aivonystyröitä eniten hierova toiminta eli laskeminen tehdään luokkahuoneessa. (Vastaavaa on sivumennen sanoen kokeiltu meillä yhdellä sivuainekurssilla, josta toivottavasti tulee blogiin myöhemmin kirjoitus.)

Jyväskylässä itseopiskelua tukemaan on tehty iso kasa lyhyitä, suomenkielisiä videoita, joissa on selitetty perusasioita. Aihealueet on tällä hetkellä jaoteltu seuraavasti: mekaniikka, sähköoppi, sähkömagnetismi, optiikka, termodynamiikka. Jaottelu ei ole sidoksissa mihinkään kirjaan. Videoissa on pyritty pitämään matematiikka yksinkertaisena ja keskittymään käsitteisiin ja ilmiöihin, ja tarkoitus on katsoa ensin video ja ruveta sen jälkeen vähän valaistuneemmin mielin opiskelemaan asiaa vaikkapa kirjasta. Näin kirjasta tai muusta syvällisemmästä esityksestä saa enemmän irti, kun perusasiat ovat tuoreena mielessä.

Nopeasti vilkaisten tällä hetkellä netissä oleva materiaali kattaa suurimman osan meidän peruskurssejamme ja vähän aineopintojen kurssien asiaa. Jos siis tuntuu, että osa perusasioista on hukassa tai et ole niistä koskaan kuullutkaan, tässä on näppärä mahdollisuus perehtyä asiaan uuden kerran. Kannattaa tosiaan muistaa, että näitä videoita ei ole tarkoitettu kirjan lukemisen korvikkeeksi, vaan kyseessä on resurssi, joka on tarkoitettu alustamaan opittavaa asiaa ja auttamaan materiaalin ymmärtämisessä. Flipped classroom -kurssilla videot siis katsotaan ennen “luentoa”, jotta luennolla voidaan tehdä muuta, ja usein videoihin liittyy monivalintakysymyksiä, joilla opiskelija itse voi testata, menikö asia perille. Samalla toki opettaja näkee, jos joku kysymys on erityisen huonosti osattu, ja tietää kerrata asian lähiopetuksessa.

Kannattaa perehtyä videoihin Youtubessa. Mekin teemme niin.

Ainelabran tiiviskurssi – ilmoittautuminen auki

Blogissa on ollut hiljaiseloa, koska on ollut ns. vähän kiire. Joku väitöskirjakin pitäisi kuulemma kirjoittaa…

Joka tapauksessa uudistuneet Fysiikan aineopintojen laboratoriotyöt I on saatu onnistuneesti ensimmäistä kertaa päätökseen, ja ennätyssuosion saanut kurssi (jolta ikävä kyllä jouduttiin jättämään reilusti yli kymmenen opiskelijaa rannalle) saatiin kunnialla loppuun. Eikä (melkein) yksikään tipahtanut – opiskelijoiden sitoutuminen kurssiin on ollut lähes täydellistä. Kiitos siitä. Palautetta tuli, ja sen pohjalta iteroidaan. Selostusten ja laskareiden deadlineja muutettiin jo, sillä ainelabra ei ole vielä ohi.

Periodissa IV on AOL II, ja kunhan se saadaan purkkiin, opetushenkilökunta saa hengähtää viikon. Sen jälkeen on suurenmoinen ainelabran tiiviskurssi! 10 op kolmessa viikossa! Työtä vuoroissa ja vuoroitta! On mahdollista, että tämä tarjous ei toistu – sitä, onko kesällä 2017 mahdollisuus suorittaa labrakursseja, ei tiedä vielä kukaan.

Ilmoittaudu osoitteessa https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/69539/lomake.html

Kurssille toivotaan kevään kurssilta rannalle jääneet. Sen lisäksi kurssi sopii niille 2.-n:n vuoden opiskelijoille, joilla vielä suoritusmerkintää kurssista ei ole. Toivottavaa olisi, että Fysiikan mittausmenetelmät I olisi suoritettuna, ja pääsääntöisesti kurssille ei ole asiaa, ellei fysiikan perusopinnot ole pulkassa. Tieteellisestä laskennasta tai ohjelmointikokemuksesta on aikamoista hyötyä – kurssilla tarvitaan Matlabia/Pythonia/jotain muuta, jolla pystyy laskemaan, sovittamaan ja piirtämään kuvia. Nämä ovat toki taitoja, joita kurssilla myös opetetaan.

Muista ilmoittautua kursseille ajoissa!

Keväällä 2016 kursseille ilmoittautuminen hoidetaan edelleen Weboodissa. Aiempina vuosina kuitenkin opiskelijat ovat voineet ilmoittautua useisiin laskariryhmiin ja opintotoimisto on jakanut laskariryhmät. Nyt tämä ei ole mahdollista, vaan laskareihin ilmoittaudutaan nopeat syövät hitaat -menetelmällä. Hipsi siis mahdollisimman pian Weboodiin ilmoittautumaan!

Poikkeus edelliseen ovat Aineopintojen laboratoriotyöt I-II -kurssit. Niihinkin on ilmoittauduttava Weboodissa, mutta lisäksi on ilmoittauduttava e-lomakkeella osoitteessa https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/66132/lomake.html (tänne ohjataan myös Weboodista). Ilmoittautuminen menee kiinni 11.1., sillä jos kurssille on liikaa tulijoita, joudumme asettamaan opiskelijat prioriteettijärjestykseen. Kurssille täytyy siis ilmoittautua 11.1.2016 mennessä!

Tämä ilmoittautuminen koskee siis uusia ainelabrakursseja. Vanha labra puretaan uuden tieltä ennen III-periodin alkua. Opiskelijat, jotka eivät saa vanhanmuotoista kurssia pakettiin, siirtyvät uuteen järjestelmään ja tekevät siinä toisen tai molemmat kurssit. Jos siis haluat saada vanhan kurssin pakettiin, nyt on ihan vihoviimeinen hetki palauttaa roikkuvat selkkarit!

Ainelabrainfo 9.12. klo 12.30

Huom! Aiemmin tässä luki väärä kellonaika! Oikea on 12.30.

Mietitkö kevään lukujärjestystä? Ovatko Aineopintojen laboratoriotyöt suorittamatta? Haluaisitko kuulla, millainen kurssi on tulossa?

Uudistuksesta järjestetään tiedotustilaisuus 9.12. klo 12.30 (sic!) salissa E204. Jos ajankohta tuntuu tutulta Termodynaamisten potentiaalien kävijöille, se johtuu siitä että kyseessä on TePon luentoaika, mutta kurssin luennot ovat jo tuohon mennessä loppuneet. Kello 12.15 on TePon vastapalaute, ja klo 12.30 jatketaan aineopintojen laboratoriotöiden tiedotuksen parissa.

Tule paikalle kysymään, missä mennään ja miltä kevään aikataulu näyttää!

Perus- ja ainekurssien kurssipalaute

Tänä syksynä kerätyssä avoimessa palautteessa nousi esiin kysymys, kuinka opiskelijoiden anonymiteetti varmistetaan, kun opiskelija antaa opiskelijanumeronsa ja laskariassarinsa nimen ennen kuin vuodattaa sydämensä kommenttikenttään. Palautteen käsittelijältä voi aina välillä unohtua, ettei prosessi ole yhtä tuttu opiskelijoille kuin hänelle itselleen. Lienee siis syytä kertoa perusasiat palautteesta.

Tässä kirjoituksessa puhutaan isoilta perus- ja aineopintojen kursseilta e-lomakkeella kerätystä palautteesta. Osa kursseista kerää palautteen WebOodin kautta kurssin jälkeen, mutta keskeisillä kursseilla on päädytty keräämään palaute kurssin aikana, yleensä viimeisissä laskareissa. Siitä annetaan myös pari laskaripistettä, jotta kaikki motivoituisivat vastaamaan. WebOodi-palautteessa palauteprosentti on alhainen ja ääripäät korostuvat, mutta on myös tärkeää tietää, millaisia ajatuksia on niillä, jotka eivät ole niin vihastuneita tai ihastuneita, että jaksaisivat kurssin jälkeen palata palautteen antamiseen. E-lomakkeella saadaan vastausprosentiksi tyypillisesti 80-90%, WebOodissa päästään usein n. kolmasosaan.

Palautteen käsittelevät Inkeri ja Ilkka, nykyään yleensä niin, että Inkeri tekee tietokonehommat ja tuloksia mietitään yhdessä, kun niitä on saatavilla. Opiskelijanumerot toimitetaan kurssihenkilökunnalle erillään palautteesta, ja palautteeseen ei missään kohtaa yhdistetä opiskelijoiden nimiä – eipä palautteen käsittelijällä juuri siihen mahdollisuuksia olisikaan.

Palautteessa on sekä väittämiä, joihin annetaan numeerinen vastaus, että avoimia kenttiä. Numeroista tyypillisesti katsotaan keskiarvo ja mietitään, miten se suhteutuu tavoitteisiin ja muihin kursseihin. Joissain tapauksissa saatetaan ristiintaulukoida numeerisia vastauksia muiden tietojen kanssa, esimerkiksi väite “Assistentin tapa opettaa auttoi minua oppimaan” jaotellaan niin, että Pertti Perusassari saa tietää keskiarvon siitä, mitä hänen ryhmänsä on hänestä irti saanut. Tämä tehdään palautteenantajien oman ilmoituksen mukaan. Tiedämme, että näissä on jonkin verran epävarmuutta – opiskelija saattaa virallisesti olla Pertin ryhmässä ja palauttaa tälle laskarit, mutta käytännössä käykin Tiina Tuntiopettajan ryhmässä, kun siellä on tilaa, ja palautetta antaessaan ruksii sitten toisen näistä. Suuntaa-antavaa tämä palaute kuitenkin on.

Palaute menee kurssin henkilökunnalle Inkerin tai Ilkan viemänä. Yleensä käydään ensin läpi numerot – mikä on tavallista, mikä poikkeuksellista. Kurssien opettajat näkevät usein vain oman palautteensa, joten on hyvä, että on joku, joka on nähnyt sitä vähän enemmänkin ja tietää, milloin asiat ovat tavallisella mallilla ja milloin pitää puuttua ongelmiin. Esimerkiksi on ihan tavallista, että kurssi koetaan työlääksi, eikä se itsessään ole ongelma. Sen sijaan jos kurssilla vaaditaan asioita, joita missään ei ole opetettu, siihen pitää puuttua. Työlästä saa olla, mutta mahdotonta ei. Opettajien kanssa mietitään myös sitä, onko luennoilla ja laskareissa käyty, ja jos ei, niin mikä voisi olla syynä. Yleensä, jos esimerkiksi aikataulutus on kosahtanut ja kaksi kurssia on ollut päällekäin, tai jos luennot eivät edistä oppimista saati haittaavat sitä, tästä on paljon kitkerää palautetta avoimissa kysymyksissä. Ja niin pitääkin olla.

Periaatteessa palautteen käsittelijä siivoaa mahdolliset asiattomuudet pois palautteesta. Käytännössä sinä aikana kun olen palautetta käsitellyt, sitä ei ole tarvinnut tehdä, mutta olen kuullut että osa luennoitsijoista on saanut opiskelijoilta palautetta joka on ollut törkeää ja josta on joutunut esim. sensuroimaan lausuntoja ennen kuin antaa palautteen assistenteille. Palaute saa olla tarpeen mukaan vihaistakin, mutta jos siinä olisi törkeyksiä, ne eivät meiltä jatkaisi matkaa opettajille. Viime aikoina ei ole ollut, ja se on erinomainen asia. Ylipäätään palaute on ollut todella rakentavaa, ja moni opiskelija on pohtinut kurssilla tehtyjä muutoksia sanoen esimerkiksi “itse en pitänyt, mutta oli hyödyllistä”, tai antanut todella mietittyjä ja valmiita perusteluja sille, miksi muutos oli hyvä tai huono. Kiitos siitä. On paljon helpompi muuttaa asioita tai pitää kiinni hyödyllisistä muutoksista kun saa perusteluja, eikä pelkkää “ihan kuraa” / “ihan parasta” -vastauksia.

Hyvään palautekäytäntöön kuuluu myös ns. vastapalaute. Inkeri tai Ilkka käy siis luennolla tai laskareissa kertomassa opiskelijoille, mitkä ovat palautteen yleiset piirteet ja mitä sen pohjalta tehdään. Yleensä vastapalaute annetaan vasta kun kurssihenkilökunta on jo saanut palautteen, mutta joissain tapauksissa luennoitsija on päässyt nautiskelemaan palautteen kuulemisesta ensimmäistä kertaa luennolla. Tämä on onneksi kuitenkin harvinaista ja siitä on sovittu etukäteen.

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että aina vastapalautteelle ei ole löytynyt aikaa. Siinä on meillä vielä petrattavaa.

E-lomake-palautteessa on paljon hyviä puolia. Huonona puolena on tietenkin se, että palaute kerätään ennen tenttiä. Tällä saadaan vastausprosentti ylös, mutta tentistä ei saada palautetta. Esimerkiksi tenttikysymysten onnistumista pitää siis kartoittaa muuten.

Ainelabra 2.0

Uudet aineopintojen laboratoriotyökurssit ovat jaksoissa III (ainelabra I) ja IV (ainelabra II). Kursseja on edelleen kaksi, ja pääainefyysikoiden on edelleen tarkoitus suorittaa ne molemmat. Kokemukset sekä Ainelabran tiiviskurssilta että tämän vuoden isoilta ainekursseilta (Termofysiikan perusteet, Termodynaamiset potentiaalit, Tieteellinen laskenta II) ovat osoittaneet, että ainekurssit tulevat nyt ääriään myöten täyteen, joten jos kaikki halukkaat eivät mahdu kurssille keväällä, täytyy miettiä ratkaisuja: joko kesäkurssia tai kurssin vetämistä myös 2016 syksyllä.

Kurssiuudistus ei ole pikkuparannus tai kasvojenkohotus, vaan kaikki on suunniteltu alusta asti uudestaan. Tehtävien töiden määrä vähenee nyt radikaalisti, sillä uusi kurssi painottaa suunnittelua ja käytännön taitoja, ei reseptimäisiä työohjeita. Selostustuksia vaativia töitä tulee edelleen olemaan neljä, ja näiden lisäksi ensimmäisellä kurssilla tehdään posteri ja toisella puhe. Töiden yhteismäärä on siis 6 (3+3). Vapautuva aika käytetään valmisteluun, suunnitteluun ja laskuharjoituksiin, jotka antavat valmiuksia käsitellä mitattua dataa.

Laskuharjoituksissa käsitellään kulloinkin vuorossa olevaa teemaa. Ensimmäisen kurssin teemat ovat tieteellisen tiedon kommunikointi (graafinen esitys, abstrakti, posteri, selostus/artikkeli), mittauksen suunnittelu ja laitteiston ominaisuudet, data-analyysi ja virheanalyysi (laitteistojen epävarmuus, virheen kasautuminen). Toisessa kurssissa syvennetään: teemoina ovat tutkimuskysymyksen asettaminen ja mittauksen suunnittelu, mallinnus, data-analyysin syventävä osa, päättely ja tulosten kommunikoiminen tieteellisessä puheessa. Kakkososassa yksi töistä on vapaa: tutkimuskysymyksen saa (rajatun aihealueen sisältä) valita itse. Fysiikka on rajattu niin, että kurssi todella sopii toisena vuonna suoritettavaksi, niin kuin se opintojen ajoitusmallissa on.

Kaikkia töitä ei ole vielä lyöty lukkoon erityisesti kakkoskurssin osalta, mutta alustavat suunnitelmat on, ja ensimmäiset laitteet laitetaan tilaukseen näillä näppäimillä.

Fyysikkona työelämässä – uusi kurssi 2. periodissa

Merli Lahtinen luennoi kurssin “Fyysikkona työelämässä” (53420) 2. periodissa. Kurssin luennot ovat tiistaisin ja torstaisin klo 14.15-16. Kyseessä on kattava esittely siihen, mistä ja miten töitä voi löytää, ja kurssilla käydään läpi työnhakua ja omaa osaamista käytännössä. Tämä ei siis ole kurssi, jolla kerrotaan vain, mitä kaikkea fyysikko voi tehdä (vrt. Fysikaalisten tieteiden esittely) vaan kurssi, jolla kerrotaan, miten niihin mielenkiintoisiin paikkoihin pääsee töihin.

Kurssille ilmoittautuminen tapahtuu Weboodin kautta. Kurssi on suunnattu perustutkinto-opiskelijoille toisesta tai kolmannesta vuodesta eteenpäin.

Pienryhmäohjaus fysiikassa

Viime keväänä sovittiin, että pajaohjausta lähdetään resurssien niukkuudesta johtuen pilotoimaan vapaaehtoisvoimin, niin, että halukkaat pajaohjaajat saisivat hyvän mielen ja lämpimän käden lisäksi opintopisteen. Koulutuksia järjestettiin assarikoulutuksen yhteydessä, mutta parin poikkeuksen lisäksi halukkaita pajaohjaajia ei paikalle tullut.

Ensimmäiseksi tietenkin mieleen tulee, että koulutuksesta tiedotettiin liian vähän (kutsut menivät Resonanssin listalle ja Infoniin), tai koulutukset olivat ehkä huonoon aikaan. Mitä asialle voitaisiin tehdä?

Seuraava koulutus on tarkoitus järjestää tammikuussa englanniksi. Jos ennen tätä jostain materialisoituu paljon innokkaita pajaohjaajia, voidaan miettiä, onko ennen sitä mahdollista järjestää uutta ja parempaa lähtölaukausta toiminnalle. Ideoita otetaan vastaan!