Mitä

  • Ovatko naiset mukana työmarkkinajärjestöjen päätöksenteon valtapaikoilla? Tarkoittaako naisistuva ammattiyhdistysliike tasa-arvoisempaa työmarkkinapolitiikkaa?
  • Millä tavalla työtaistelut ovat sukupuolistuneita? Miksi ahtaajat saavat lakkoilla ja sairaanhoitajat eivät?
  • Miten kolmikantayhteistyö mahdollistaa tai estää tasa-arvoa työelämässä?
  • Onko samapalkkaisuutta mahdollista edistää työpaikkatasolla?
  • Mitkä ovat luottamusmiesten toimintamahdollisuudet tämän päivän työelämässä? Miten ay-liikkeen pitää muuttua, jotta se houkuttelisi nuoria ja maahanmuuttajataustaisia naisia ja miehiä?
  • Millaista valtaa työmarkkinajärjestöt käyttävät EU-tasolla?

gepoco2

Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsii vastauksia Suomen Akatemian (2016–2020) ja aiemmin Helsingin yliopiston tutkimusmäärärahojen (2015–2017) rahoittama GePoCo-projekti. Tutkimusprojekti toimii sukupuolentutkimuksen oppiaineessa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Monitieteellinen tutkimusprojekti liikkuu sukupuolen-, politiikan-, työelämän- ja Eurooppa -tutkimuksen aloilla.

 

 

Tutkimuksen tavoitteena on:

  • Analysoida korporatismia paikallisella tasolla ammattiyhdistysliikkeiden toiminnassa (Ville Kainulaisen väitöstyöprojekti). Tutkimus tuottaa tietoa luottamusmiestien toiminnan ehdoista ja mahdollisuuksista muuttuvilla työpaikoilla ja kuvaa, kuinka sukupuoli, etnisyys ja luokka muovaavat tätä toimintaa. Lue Ville Kainulaisen artikkeli Talous & Yhteiskunta lehdestä.
  • Tutkia korporatistisia neuvotteluprosesseja kansallisella tasolla (Paula Koskinen Sandbergin ja Milja Saaren post doc -tutkimus). Tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen mahdollisuuksia järjestelmässä, jossa työmarkkinajärjestöt ja valtio neuvottelevat esimerkiksi palkoista ja vanhempainvapaista. Tutkimuksen kohteena on niin naisten osallistuminen ja pääsy näihin neuvotteluihin kuin niiden sukupuolistuneet normit ja käytännöt, jotka muovaavat tasa-arvon edistämisen mahdollisuuksia. Lue Milja Saaren haastattelu Sari Sairaanhoitajan -tapauksesta Tasa-arvovajeen blogista
  • Korporatismi ylikansallisessa eurooppalaisessa kontekstissa (Anna Elomäen post doc -tutkimus). Tutkimushankkeen tavoitteena on ymmärtää suomalaisia korporatistisia käytäntöjä niiden eurooppalaisessa kontekstissa. Tutkimuksen kohteena on niin yritysmaailman ja työnantajajärjestöjen roolia taloudellistumiskehityksessä EU:n tasa-arvopuheessa kuin työmarkkinajärjestöjen roolia EU:n tasa-arvopoliittisten toimenpiteiden muovautumisessa.

Projekti osallistuu kansainvälisen tutkimusverkoston Gender Equality Policy in Practice (GEPP) toimintaan, jossa tutkitaan tasa-arvopolitiikan käytäntöönpanon haasteita. Verkostoon kuuluu yli 70 tutkijaa ympäri maailmaa ja sitä johtavat professorit Amy Mazur, Joni Lovenduski ja Isabella Engeli.