Sain kunnian olla ensimmäinen opiskelija luennoitsija luentoseminaarissamme, joka käsittelee elokuvien lajityyppejä, niiden ideologiaa ja myyttejä. Oma aiheeni oli, jo kesällä varaamani (miten niin yli-innokas opiskelija?!), Disney. Tokikaan Disney- elokuvat eivät varsinaisesti ole oma lajityyppinsä, mutta niillä on Hollywoodissa, ja elokuvamaailmassa yleensäkin, kiistatta oma erityisasemansa ja näin ollen sain luvan luennoida Disney- elokuvista. Pääpaino oli klassikoissa, mutta vähän sivuttiin myös esimerkiksi Pixarin tuotantoa. Tässä blogi-tekstissä haluaisin tuoda esille sitä, miten yllättävänkin laaja vaikutus Disney-elokuvilla on kulttuuriin laajemmin.

Selfie minusta juuri ennen luennon alkua, mukana kavalkaadi Disney-hahmoja

Inspiroiduin kirjoittamaan Disneyn merkityksestä suomalaiseen musiikkiteatteriin, kun kävin luennon jo pidettyäni katsomassa Samuel Harjanteen Suurta musikaali talk show’ta Kapsäkki- teatterissa (23.09.2016). Harjanne on musikaali- ohjaaja/näyttelijä ja Disney- fani, hän on ohjannut muun muassa Disneyn Aladdinista kertovan musikaalin ja ääninäytellyt Disney- elokuvien suomi- dubbauksissa. Talk show’n vieraina tällä erää olivat musikaaleissa paljon näytelleet Anna-Victoria Eriksson, Jennie von Storbacka ja Riku Nieminen. Tapahtumaan, niin kuin kunnon talk show’hun kuuluukin, sisältyi lauluja, pelejä ja leikkejä, mutta myös musikaalitähtien haastattelua.

©Riikka Kiviaho Kuvassa: vasemmalta Samuel Harjanne, Jennie von Storbacka, Anna-Victoria Eriksson ja Riku Nieminen.

Illan aikana Disneyn elokuvat tulivat esille useaan otteeseen, mutta erityisesti silloin kun Harjanne kysyi vierailtaan millaisena he näkevät musikaalien aseman Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Yksi illan vieraista, Riku Nieminen, mainitsi Disney- sukupolven tekemän muutoksen ja kertoi kuinka suuren vaikutuksen häneen itseensä oli lapsena tehnyt Disneyn Hercules, ja miten hän oli 12-vuotiaana katsonut sitä suunnilleen joka päivä. Nieminen uskookin, että musikaalien kysyntä Suomessa tulee kasvamaan juurikin Disney- sukupolven ansiosta. Me 1980- ja 1990-luvun lapset olemme kasvaneet Disneyn musikaalimaisia teoksia katsellen ja tottuneet siihen, että musiikin ja laulujen avulla tarinaa viedään eteenpäin, emmekä näin ollen oudoksu musikaaleja ja pidä niitä vähempi arvoisena teatterina kuin perinteisiä näytelmiä. Ymmärrämme, että laulujen kautta hahmot voivat ilmaista itseään tunteellisemmin kuin repliikeillä ja laulujen avulla on helppoa astua hahmon pään sisään ja pysäyttää muut tapahtumat. Toisaalta taas ehkä vieroksumme niin sanottua perinteistä teatteria ja ylipäätään teatteria taidemuotona, siksi olisikin tärkeää saada houkuteltua Disney- sukupolvi teatteriin sille helposti lähestyttävillä teoksilla, kuten musikaaleilla.

Uskon itse talk show’n vieraiden tavoin, että musiikkiteatterin tulevaisuus Suomessa on kokoajan parempi ja parempi. Haasteena näen kuitenkin sen, miten katsomoon saadaan houkuteltua sellaisia ihmisiä, jotka suhtautuvat kyynisesti teatteriin ja joilla on vanhanaikainen ja kuiva käsitys teatterista. Moni, joka on kasvanut Disney-elokuvia katsellen ei ehkä ymmärrä, että vastaavan tyylistä viihdettä olisi saatavilla musikaalien muodossa Suomessakin useimmissa teattereissa. Epäilen, että ilmiöinä Disney- sukupolvi  ja sen aiheuttama muutos teatteri kulttuuriin on tuttu myös muissa maissa kuin Suomessa. Vaikutus todennäköisesti tulee kasvamaan seuraavien 10 ja 20 vuoden aikana kun Disney- sukupolvi alkaa keski-ikäistyä. Keski-ikäiset kun perinteisesti ovat teatterin suurin kävijäryhmä.

Samuel Harjanteen Suuri Musikaali Talk Show vielä kaksi kertaa Kapsäkki-teatterissa

20.10.2016 klo19 ja 26.11.2016 klo19

<3:lla Meri Tuuli Taskinen