Tiedekulma 5-6.10. Helsinki GenderPeaceSecurity presents: Utopias of peace

Helsinki GenderPeaceSecurity tutkijakollektiivi esittää: Utopioita rauhasta


FÖNSTER Programme on Thursday
FÖNSTER Programme on Friday
2.-6.10, HYDDA, Tablet screens

Torstai/Thursday, 10-17, FÖNSTER

10-12 Voiko jälkikoloniaalia etnografiaa olla?

Dokumentaristi Carmen Baltzar (MA Ethnographic and Documentary Film ja BSc Psychology) ja akatemiatutkija Marjaana Jauhola (PhD International Politics, MASociology) keskustelevat visuaalisen etnografian ja etnografisen filmin mahdollisuuksista/mahdottomuuksista valtasuhteiden verkostossa. Keskustelun pohjana Baltzarin anti-etnografia MUSTALAINEN (2016, 26min) ja Jauholan lyhytdokumenttisarja Scraps of Hope/Toivon repaleet (2016-17, yht. 94 min.), yhteistyö dokumentaristi Seija Hirstiön ja Banda Acehin kaupunkilaisten kanssa.

MUSTALAINEN (2016, 26min) on anti-etnografia, jossa valkoiset ihmiset puhuvat vähemmistöstä, mutta ilman asiantuntijan tai pelastajan roolia. Ohjaaja on romaninainen, joka haastattelee kuutta suomalaista valtaväestön edustajaa romaneista. Elokuva tarkastelee perinteisen kolonialistisen dokumenttielokuvan rooleja kääntämällä niitä. Se käsittelee valkoisia keskiluokkaisia hahmojaan ryhmänsä edustajina samalla tavalla kuin kolonialistinen dokumenttielokuva on perinteisesti käsitellyt ruskeaa ihmistä etnisyytensä edustajana. MUSTALAINEN on elokuvallinen tutkielma siitä, mitä on olla mustalainen valkoisessa ympäristössä, valkoisten seinien maassa. On kiinni katsojasta, onko elokuvan toiseus mustalaisuus vai valkoisuus. Dokumentti toimii peilinä, jonka kautta katsojan omat näkemykset peilaantuvat. Romaneita ei nähdä elokuvassa, eikä ohjaaja juurikaan haasta puhujia, joten katsojalla on vapaus tehdä omat päätelmänsä kuulemastaan.

Scraps of Hope/Toivon repaleet (2016-17, yht. 94 min.), tarkastelee Banda Acehin kaupungin mutkikasta uudelleenrakennusta Indonesiassa. Se näyttää Suomessa neuvotellun rauhansopimuksen elettyä ja koettua arkea Indonesian Acehissa. Elämänkerralliset tarinat pohjautuvat Jauholan kaupunkitutkimuksen (2012-16) aikana tutustumien banda acehilaisten kertomuksiin arjestaan. Kunkin dokumentin käsikirjoitukset ja kuvaukset, sekä leikkausvaihe on suunniteltu ja neuvoteltu päähenkilöiden kanssa. Dokumenttien esittäminen ja elämänkertomusten julkistaminen on rajattu päähenkilöiden suojaamiseksi.

12-14 Turvalliset tilat muslimitaustaisten nuorten arjessa

Mistä turvallisuus koostuu muslimitaustaisten nuorten arkielämässä? Onko se mielentila? Kuinka paikka ja erilaiset sosiaaliset tilanteet määrittävät turvallisuuden tunnetta? Missä päin Helsinkiä koet olosi kotoisaksi, ja miksi?

Näistä aiheista keskustelevat Young Muslims and Resilience-hankkeen kanssatutkijat Hiam Elfadl, Muttaqi Khan ja Mire Mroue.

NUMUR: Islam ja Minä -näyttely Kulttuurikeskus Stoassa (Hki) 1.-17.11.2017. ja Siirtolaisuusinstituutissa (Tku) 26.2.-18.3.2018.

Helsinki GPS researcher collective & Suomen UNWomen:

14:15-15:15 What would feminist peace look alike?
Why women have become wary of “peace” that too often translates into violent peace?
How does (anti)racist speech and actions coincides with gendered peace?
How can we build inclusive feminist peace?

Journalist, writer, scholar, and human rights activist Rita Manchanda and researcher and member of anti-racist research network RASTER Minna Seikkula will talk about (im)possibilities of feminist peace and security. Manchanda is specialized on the intersection of gender studies with peace and security issues within the context of South Asia with particular attention to vulnerable and marginalised groups, that is,women, minorities, indigenous peoples and forcibly displaced persons. Seikkula’s field is anti-racist activism and feminist intersectional theories. She will reflect the topic in connection to themes made topical by current activist intitatives in Finland.

15:15-16:45 Boiling Point -documentary (90min)
Let’s not wage hate; instead, let’s treat each other with respect. Director-writer Elina Hirvonen’s first feature is a documentary that depicts the two sides of an angry and divided Finland: asylum seekers and an anti-immigrant street patrol group called Soldiers of Odin.

Languages: Finnish, English
Subtitles: English, Finnish

Siirry ylös/move up

Perjantai/Friday, 10-17

FÖNSTER

10-12 Feministikollektiivi: Feministinen analyysi (mis)representaatiosta – työpaja

Ärsyttääkö median tapa kirjoittaa naisista? Miksi miehet ovat poliitikkoja, naiset ovat naispoliitikkoja ja maahanmuuttajat ovat maahanmuuttajapoliitikkoja? Voiko mies kirjoittaa romaanin naisen vinkkelistä, tai vammaton nainen vammaisen naisen näkökulmasta? Keskustelua representaatiosta matalalla kynnyksellä. Luvassa ajatuksia herättäviä tehtäviä rennossa ilmapiirissä. Työpajan alustaa politiikan tutkija, feministi, taiteilija, aktivisti ja ajatushautomo Hatun johtaja Saara Särmä ja Samu-lehden päätoimittajat Inka Lähteenaro ja Nico Vehmas.

12-13 Sounds of War: Aesthetics, Emotions and Chechnya

Academy of Finland post doctoral researcher Susanna Hast (Theatre Academy, University of the Arts) presents her unique methodology of ‘musistance’ and shares some central findings of her research on emotions in the Chechen wars (1994-1996 and 1999-2009).

13-14 Feminist @-Dialogue “Letters about the future — Voices about saving the Earth” (Kirjeitä tulevaisuudesta – Ääniä maapallon säästymisestä, Siemenpuusäätiö, Sammakko)

Judy Pasimio (LILAK Purple Action for Indigenous Women’s Rights, Philippines), Pieta Hyvärinen (University of Tampere) & Marjaana Jauhola (University of Helsinki), participants of writing dialogue for the book “Letters about the future”, reflect upon their experience. The book contains in all 7 dialogues, where the people from the Global South and North ponder the current local and global environmental problems and social injustices and search solutions to those.

14-17 Ruskeat Tytöt: Valkoisuuden perusteet, osa 1 – performanssiluento

Tervetuloa introluennolle aiheesta valkoisuus – voiko siitä puhua? Luennolla teemme katsauksen valkoisuuden teorioihin, historiaan ja viitekehykseen. Lisäksi esittelemme ensimmäisen suomalaisen valkoisuuden etnografian tuloksia. Luennon tarkoituksena on aloittaa keskustelua valkoisuudesta, ja tarjota osallistujille työkaluja valkoisuuden käsittelemiseen arjen tilanteissa. Luennon pitävät Ruskeiden Tyttöjen toimittajat Carmen Baltzar, Jasmina Amzil ja Sophia Wekesa.

Ruskeat Tytöt on ensimmäinen kotimainen suomenkielinen lifestyle-media, joka on suunnattu ensisijaisesti rodullistetuille henkilöille meiltä meille -periaatteella. Se on tila tarinoille, näkemyksille ja äänille, joiden representaatio suomalaisessa mediakentässä on vielä vähäistä tai yksipuolista. Samalla Ruskeat Tytöt on kaikille laadukkaan yhteiskunnallisen, kulttuuri- sekä kauneus- ja muotijournalismin ystäville.

17.30-, Tiedekulma CAFE, Tule ideoimaan GPS Helsinki tutkijakollektiivin tulevaa toimintaa/Take part in planning for future of GPS Helsinki researcher collective

Kollektiivi perustettiin Helsingin yliopistoon affilioituneen tutkijan ja aiheesta kiinnostuneen opiskelijan kanssa keväällä 2017.
Taustalla pelko, että kriittinen feministinen (rauhan)tutkimus katoaa yliopistolta viestinnän ja toiminnan keskittyessä huippuihin ja kärkiin.
Päätimme ottaa tilaa haltuun uusin keinoin. Kollektiiviin jäsenet ovat järjestäneet GPS-teemaista opetusta ja tapahtumia vuodesta 2013
etsien rahoituspohjaa erilaisten yhteistyömuotojen kautta.

Collective was established during the spring 2017 by researchers and students affiliated with the University of Helsinki. Our fear was that critical feminist (peace ) research disappears when visibility and resources focus on flagships and competetiveness. Our aim is to invade space collectively. Members have organised GPS-related teaching and events
since 2013 seeking innovative ways of crowdfunding and pooling to make events, like the Utopias of Peace, to happen.

Siirry ylös/move up

2.-6.10, HYDDA, Tablet screens

Ruskeat Tytöt: Afrosuomen historiaa etsimässä

Podcast-sarja Afrosuomen historiaa etsimässä kartoittaa mustien suomalaisten taustoja selä kronologisesti että eri teemoista käsin. Sarja kartoittaa Suomen historiaa mustien suomalaisten näkökulmasta, nostaen esiin sekä kronologian että erilaisia teemoja aiheen ympäriltä. Podcast-sarjan 3. ensimmäistä jaksoa on toimittanut Maija Baijukya. 3. jakso on toteutettu yhdessä toimittaja Zipora Ogolan ja kulttuurituottaja Wisam Elfadlin kanssa.

Jakso 1: “Keitä olemme ja onko meillä historiaa?”
Jakso 2: “Pimeyden sydämessä”
Jakso 3: “Aina läsnä”

Jaksot kuunneltavissa myös: https://soundcloud.com/ruskeat-tytoet

13 Scraps of Hope -lyhytdokkaria rauhan 1. vuosikymmenestä Acehista, 13 Short documentaries on the first decade of peace in Aceh, Indonesia

Akatemiatutkija Marjaana Jauholan (HY) tutkimus ja yhteistyö dokumentaristi Seija Hirstiön kanssa, Scraps of Hope/Toivon repaleet, tarkastelee Banda Acehin kaupungin mutkikasta uudelleenrakennusta Indonesiassa. Se näyttää Suomessa neuvotellun rauhansopimuksen elettyä ja koettua arkea Indonesian Acehissa. Miltä arki näyttää Intian valtameren maanjäristyksen, tsunamin sekä yli 30-vuotisen aseellisen konfliktin jälkeen? 13 lyhytdokumenttia rauhan arjesta jotka pohtivat rauhantekemisen valtaa sekä siihen liittyvää, osin hiljaista, vastarintaa. Dokumentit seuraavat arkipäivän kokemuksia Banda Acehin kaupungissa ja kuvaavat monikerroksisia pakolaisuuden ja kodinmenettämisen kokemuksia. ne kertovat hiljaisia tarinoita väkivallasta ja surusta; ponnisteluista naiseuteen ja mieheyteen liittyvissä odotuksissa; talouspolitiikan uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia arjessa selviämiseen; monenlaisia tapoja surra ja normalisoida elämää menetysten jälkeen. Ne tallentavat rakkaiden muistelua, ja kuvittavat erilaisia hoivan ja rakkauden muotoja perinteisen kodin ja ydinperhemallin ulkopuolella.

Lisätietoa: http://scrapsofhope.fi/aceh/

Academy Research Fellow Marjaana Jauhola’s (UH) research and collaboration with documentarist Seija Hirstiö, Scraps of Hope, offers a critical contribution to the study of post-conflict condition, complexities of rebuilding a city of Banda Aceh in Indonesia in the aftermath of the Indian Ocean earthquakes and the tsunami and thirty years of armed conflict -a peace process negotiated 12 years ago in Finland. 13 short documentaries on everyday peace follow lives of people through their everyday experiences and offer insights into the relations of power and structures of violence that are embedded in the peace: layered exiles and displacement; hidden narratives of violence and grief; struggles over gendered expectations of being a good and respectable woman and man; the hierarchical political economy of post-conflict and tsunami reconstruction; and multiple ways of arranging lives and remembrance, cherishing loved ones and forming caring and loving relationships outside the normative notions of nuclear family and home.

More information: : http://scrapsofhope.fi/aceh/

Siirry ylös/move up

Helsinki GPS esittäytyy: tutkijoiden lausunto Suomen 3. 1325-toimintaohjelman luonnoksesta

Helsinki GPS -tutkimuskollektiivi toimitti 13.6. Ulkoasiainministeriöön (POL-50, YK- ja yleisten globaaliasioiden yksikkö) tutkijoiden lausunnon Suomen 3. 1325-toimintaohjelman luonnoksesta. Lausunnon ja kommenttiyhteenvedon koostivat PhD Akatemiatutkija, dosentti/yliopistolehtori (kehitysmaatutkimus) Marjaana Jauhola ja tohtorikoulutettava Minna Lyytikäinen.

Lisätietoa kollektiivin syksyn tapahtumista (5-6.10.) luvassa elokuussa.

Lausunnon johdanto

Tämä lausunto pohjaa tutkijayhteisön tekemään luonnoksen kommentointiin ja lisäksi sen teossa on hyödynnetty tutkijoiden positiopaperia, kansainvälistä tutkijayhteistyötä Feminist Peace Research Networkin jäsenten kanssa, LSE:n Women Peace and Security -keskuksen kokoamaa tutkijalausuntoa, sekä Etelä-Aasian 1325-tutkijoiden julkaisemaa tuoretta kirjaa “Women and Politics of Peace: South Asia Narratives on Militarization, Power, and Justice” (2017, Rita Manchanda toim.).

Myönteisenä kehityksenä pidetään sitä, että toimintaohjelma painottaa aiempia toimintaohjelmia selkeämmin tutkimustiedon merkitystä 1325-politiikan toteuttamisessa (Tavoite 1), mutta luonnos jää tältä osin vajaaksi ja tukeutuu valikoidusti 1325-tematiikasta tehtyyn tutkimukseen. Keskeiseksi puutteeksi katsotaan hyvin vähäinen globaalin etelän/konfliktialueiden toimijoiden osallisuus. Tämä on ristiriidassa Ulkoasiainministeriön elokuussa 2016 ETYJ:n järjestämässä NAP-Akatemiassa tekemän sitoumuksen kanssa järjestää kolme dialogiprosessia.

Keväällä 2017 julkaistun Etelä-Aasian konflikteja, rauhaa ja sukupuolten välistä tasa-arvo ja naisten asemaa käsittelevä kirja “Women and Politics of Peace: South Asia Narratives on Militarization, Power, and Justice” (Rita Manchanda toim. 2017) tiivistää kuluneen 17 vuotta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman hyväksymisestä seuraavasti:

1) rauhanprosessien taustalla on voimakas globaali, neoliberaali talouspolitiikka.

2) 1325-agenda on vääristynyt globaalin pohjoisen sanelemaksi agendaksi: niiden konfliktialueiden rauhantoimijoiden – ja erityisesti naisten – jotka työskentelevät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta, näkemyksiä ei kuunnella eikä oteta riittävästi huomioon. Kansainväliset 1325-agendaa ajavat tahot eivät ole riittävässä määrin pystyneet luomaan yhteyksiä paikallisiin tai kansallisiin konfliktialueiden liikkeisiin tai toimijoihin.

3) CEDAW-sopimuksen avainteemojen katoaminen 1325-agendalta on hälyyttävää.

4) 1325-politiikka saa turvaneuvoston agendana ollessaan korkean symbolisen ja kansainvälisen politiikan diplomatian arvon, mutta menettää omistajuuden muilla tasoilla/muiden toimijoiden keskuudessa. Näinollen 1325-politiikan arvo/merkitys jo vuosikymmeniä rauhan ja konfliktien ehkäisyn/ratkaisun parissa toimivien liikkeiden näkökulmasta on pieni.

5) 1325-politiikkaa hyödynnetään valikoidusti: Etelä-Aasiassa haluttomuus käsitellä sisäisiä konflikteja osana 1325-politiikan toteuttamista. Tälle vastinparina eurooppalainen haluttomuus nähdä pakolaisuuteen ja turvapaikkapolitiikkaan liittyvien lainsäädännöllisten muutosten olevan ristiriidassa muualla asetettujen 1325-tavoitteiden ja Suomessa erityisesti perustus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien asettamien perusarvojen kanssa.

Kommenttien tiivistelmä/yhteenveto

  1. Muuttuneen hallitustilanteen ja mahdollisten hallitusohjelmalinjausten muutosten vuoksi 1325-toimintaohjelman valmistelulle on perusteltua pyytää lisäaikaa syksyyn 2017.
  2. Ulkoasiainministeriöllä on ollut aiemmin käytössään hyviä käytänteitä muiden kansainvälisten sopimusten määräaikaisarviointiin ja kansallinen toteutuksen suunnitteluun. Kansallisen toimintaohjelman valmisteluprosessi ei ole noudattanut säädösvalmistelusta tehtyä Säädösvalmistelun Kuulemisopasta, joka määrittelee hyvän hallintotavan mukaisen kuulemisprosessin. Nyt pyyntö on tehty sähköpostipyyntönä yksittäisille henkilöille, eikä virallisena eri tahoille toimitettuna lausuntopyyntönä. Näin ollen 1325-toimintaohjelman valmistelusta ja sen aikana tehtävistä lausunnoista ja kommenteista ei jää virallista arkistoa myöhempää käyttöä, esim. tutkimusta, varten. Tämä nyt valittu tapa muuttaa aiempia käytänteitä noudattaa kansalaisyhteiskuntakuulemisia huolestuttavalla tavalla.
  3. Ei ole selvää millä tavoin toimintaohjelman aikajänne 2017-2021 on huomioitu mahdollisina uusina avauksina tomintaohjelman toteutuksen aikana (ks. seuraava kommentti)
  4. Ei ole määritelty riittävän selkeästi ketkä ovat toimintaohjelman toimeenpanotahot (hallitus, ministeriöt?) jos/kun kyse on hallituksen toimintaohjelmasta. Nyt esim. Tavoite 1:n kohdalla (s.11) toimeenpanotahoiksi on nimetty kaksi kansalaisjärjestöä (KUA, FELM). Ei ole tiedossa, millä kriteereillä juuri nämä kaksi tahoa on valittu ja mitä se tarkoittaa muun kansalaisyhteiskunnan (ml. alan tutkijat) osallistumisen/osallisuuden näkökulmasta? Mitä tarkoittaa kyseisten kanslaisjärjestöjen näkökulmasta? Mihin he sitoutuvat ollessaan toimintaohjelman virallisia toimeenpanotahoja?
  5. Luonnoksessa mainitaan useampaan otteeseen “naiset, rauha ja turvallisuus” joko agendana, teemana tai tavoitteina. Ulkoministeriön, ja valtioneuvoston, tulisi huolehtia riittävä resurssointi siihen, että valtionhallinnossa on tarpeeksi osaamista liittyen siihen, mitä laajasti ottaen ns. 1325-perhe (yhteensä 7 päätöslauselmaa sisältävät), hyvänä työkaluna 1325-verkoston kokoama julkaisu. Vaarana on, että syntyy ristiriitaa YK:ssa hyväksyttyjen päätöslauselmien ja kansallisesti toteutettujen, valikoitujen toimenpiteiden välillä. Ehdotammekin, että luonnoksen seuraavassa vaiheessa luotaisiin tämä yhteys referoiden se päätöslauselma ja se artikla jota kukin tavoite ja erityisesti toimenpide koskee. Tämä auttaisi arvioimaan mitkä osat päätöslauselmista eivät ole vielä integroituna 3. Toimintaohjelmaan
  6. Nykyisessä muodossaan luonnos hyödyntää laajaa jo olemassa olevaa, ml. suomalaista, tutkimusta erittäin valikoidusti ja rajatusti. Kommenteissamme teemme muutamia ehdotuksia, joiden avulla olemassa olevaa tutkimustietoa voidaan hyödyntää laajemmin ja syvällisemmin, jotta toimenpideohjelma välttyisi toistamasta niitä virheitä ja heikkouksia, joita tutkimusten hyödyntämisessä on osoitettu toimenpideohjelmissa sekä 1325:n toteutuksessa olevan. Ohjelmaa tulisi rakentaa nimenomaan näiden tutkimustulosten ja tehtyjen suositusten pohjalle.
  7. Kansainvälisen tutkimuksen (ks. esim. Manchanda 2017) suositusten perusteella Suomen tulisi huolehtia myöskin riittävä CEDAW-sopimuksen osaaminen valtionhallinnossa 1325-toimeenpanon yhteydessä, erityisesti vuonna 2013 hyväksytty GR30, joka laajentaa käsitystä konflikteista (ks. Manchanda 2017, xxviii)
  8. Ohjelma on edelleen, kansainvälisten suosituksista ja 1325-tutkimuksen tuloksista huolimatta, epätasapainossa erilaisten a) kansallisten (sisä- ja EU-politiikkaa koskevien) ja b) ulkosuhteita koskevien toimenpiteiden suhteen. Tämä näkyy puutteena esim. 1325-sisältöjen velvoitteesta myös muun kuin kriisinhallinnan viranomaisten koulutukseen ja toisaalta riittämättöminä toimenpiteinä niiden 1325-tavoitteiden osalta, jotka koskettavat pakolaisuutta ja turvapaikkapolitiikkaa niin kansallisella kuin EU-tasollakin.
  9. Kommentit tehty tekstiin kommentointi-toiminnolla. Tekstikäsittelyohjelmasta johtuen sivunumerointi saattaa poiketa alkuperäisestä luonnoksesta..

Helsingissä 13.6.2017

Allekirjoittajat:

Marjaana Jauhola, Akatemiatutkija, dosentti, Helsingin yliopisto

Leena-Maija Rossi, dosentti, Helsingin ja Turun yliopistot

Jaana Vuori, professori, Itä-Suomen yliopisto

Élise Féron, dosentti, Tampereen yliopisto

Henni Alava, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

Tiina Seppälä, tutkijatohtori, Lapin yliopisto

Anitta Kynsilehto, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Cai Weaver, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

Minna Lyytikäinen, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto