Tag Archives: politics

Hate Speech in Asia -tapahtuma 8.-10.7.2020

|

Hate Speech in Asia: Challenges and Solutions

Bangkokissa järjestetään kesällä 2020 tapahtuma, jossa käydään läpi Aasiassa esiintyvää vihapuhetta. Tapahtumassa on tarkoitus käydä läpi vihapuhetta ja sen ilmenemistä todistelähteisesti ja ratkaisupainotteisesti. Teemoina on mm. jumalanpilkka, harmonia eri uskontojen ja kansallisuuksien välillä, poliittinen vihapuhe ja paljon muuta. Kolmipäiväisen konferenssin tavoitteena tuoda yhteen kyseisen aiheen tutkijat, käydä dialogia vihapuhevastaisesta lainsäädännöstä ja arvioida vihapuheen vaikutusta demokratiaan, sananvapautee, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon. Tapahtumaan on mahdollista vielä osallistua!

Ilmoittautumisaika päättyy 29.2.2020

Lisätietoja

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä vihapuheen vastainen kampanja

|

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti 2.10. haastekampanjan “Sitoudun torjumaan vihapuhetta”. Kampanjan takana ovat ministeriön lisäksi Sanni Grahn-Laasonen ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Hankkeessa on mukana myös lukuisia järjestöjä ja yhdistyksiä. Kampanjaan voi osallistua somessa hashtagilla #torjunvihapuhetta. Lisätietoja kampanjan sivuilla.

Kampanja on saanut aikaan monenlaisia reaktioita mediassa. Helsingin Sanomat huomauttaa, että vielä helmikuussa Terho epäili blogissaan vihapuheongelman merkittävyyttä ja oli huolissaan keskustelijoiden leimaamisesta. Markku Jokisipilä kritisoi kampanjaa kolumnissaan Turun Sanomissa. Jokisipilän mukaan vihapuheen määritelmä on edelleen epäselvä, eikä sitä ole määritelty lainsäädännössä. Jokisipilän kolumniin vuorostaan reagoi Markku Huusko Uudessa Suomessa. Aiheesta uutisoi myös Hämeen Sanomat.

Halla-ahon vihapuhekirjoitukset nousivat uudestaan esiin hallituskriisin aikana

|

Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan valinta lauantaina 10.6. laittoi liikkeelle mielenkiintoisen poliittisen tapahtumaketjun. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin puolueen maahanmuuttovastaista linjaa edustava Jussi Halla-aho, jonka arvopohjaa pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) eivät kokeneet jakavansa. Tämä näytti johtavan hallituksen kaatamiseen, kunnes yllättäen tiistaina 13.6. suuri osa perussuomalaisista kansanedustajista irtaantui Uusi vaihtoehto -nimiseksi eduskuntaryhmäksi. Perussuomalaisten kahtia jakautumisen seurauksena hallituksessa jatkavat keskusta, kokoomus sekä Uusi vaihtoehto -ryhmä.

Vihapuheaiheen kannalta mielenkiintoista on se rooli, jonka Halla-ahon vanhat kirjoitukset ovat saaneet poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Sipilä ja Orpo päättivät, etteivät voi jatkaa hallitusyhteistyötä Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa, koska he eivät jaa samaa arvopohjaa. Helsingin Sanomien jutussa käsitellään Halla-ahon vanhoja tekstejä, joiden pohjalta näitä arvoja voidaan analysoida. Halla-aho on myös saanut tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan erään blogitekstinsä perusteella vuonna 2012.

Suomen poliittinen kuohunta on huomioitu myös ulkomaisissa medioissa. Ylen artikkeliin on kerätty mainintoja eurooppalaisista uutismedioista, joissa monissa nostetaan esille juuri Halla-ahon saama vihapuhetuomio.

Lähteet/lisää tietoa:

Vihapuheen määrä nousussa Amerikassa vaalien jälkeen

|

Amerikkalaisten medioiden mukaan vihapuheen määrä on ollut nousussa Yhdysvalloissa Donald Trumpin voitettua presidentinvaalit. Uutisartikkeleissa kerrotaan, miten Trumpin retoriikkaa on käytetty muun muassa muslimeja ja latinoja vastaan. Ilmiöstä johtuen Yhdysvalloissa on perustettu esimerkiksi puhelinpalveluja, joiden kautta viharikoksista voi raportoida.

Lisää aiheesta:

Kansanedustaja Immosen Facebook-status puhuttanut viime päivinä

|

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen Facebook-status on ollut runsaasti esillä mediassa viime päivinä, nyt myös ulkomaisissa medioissa. Statuksen kieltä ja tyyliä on kuvailtu “vihaa lietsovaksi” (Ozan Yanar), “sotaretoriikaksi” (Minna Palander-Collin) ja “agitaatiopuheeksi” (Kimmo Nuotio), vaikkei se välttämättä täytä rangaistavan vihapuheen määritelmiä. Yhtenä reaktiona Immosen kirjoitukseen järjestettiin eilen 28.7. Helsingin keskustassa rasisminvastainen mielenosoitus, johon osallistui reilut 10 000 henkeä.

immonen_status

Kuvakaappaus Olli Immosen Facebook-sivulta

Media on pyytänyt kommentteja Immosen julkaisuun muun muassa HY:n englannin kielen professori Minna Palander-Collinilta sekä rikosoikeuden professori Kimmo Nuotiolta.

Lähteet/lisää aiheesta:

HS 28.7.: Englannin professori arvioi Immosen viestin kieltä ja tyyliä: “Ihan käypää sotaretoriikkaa”

Demokraatti.fi 27.7.: “Tuskin täyttää vihapuheen määritelmää, vaikka onkin sävyltään kauhea” – Professori arvioi Immosen kirjoitusta

IS 26.7.: Immosen kirjoitus leviää ruotsalaismediassa – “Kylvää vihapuhetta”

HS 28.7.: Tutkija: Suomessa maahanmuutosta on vaikea keskustella ilman leimaamista

HS 28.7.: Kymmentuhatpäinen yleisömeri vaati Helsingissä rasismille loppua: “On aika sanoa ääneen, että ei käy”

HS 28.7.: Helsingin rasisminvastainen mielenilmaus uutisoitiin myös maailmalla

#vihapuhetutka – vihapuheesta vapaat eduskuntavaalit 2015

|

Ei vihapuheelle -kampanja on haastanut vaaliehdokkaat 2015 sanoutumaan irti vihapuheesta kampanjan sivuilla (ks. kampanjan tiedote, julkaistu 30.3.2015). Voit nähdä kaikki lupauksensa antaneet ehdokkaat osoitteessa: http://eivihapuheelle.fi/vaalit/ehdokkaat/.

Kampanjointia käydään myös sosiaalisessa mediassa hashtagin #vihapuhetutka avulla: Facebookissa ja Twitterissä voi käyttää hashtagia kiittääkseen ehdokasta esimerkillisestä toimimisesta vihapuheen kitkemisessä tai ilmiantaakseen vihapuhetta viljelevän vaaliehdokkaan. Tunnisteella merkittyjä julkaisuja voi selata vapaasti osoitteissa https://twitter.com/hashtag/vihapuhetutka ja https://www.facebook.com/hashtag/vihapuhetutka?source=feed_text&story_id=793336300747736

Katso myös Kansan Uutiset -verkkolehden artikkeli kampanjasta (30.3.2015).