Hanne Ahosen pohdintaa television kokkiohjelmien innoittamana:
Ammattikeittiöiden huippukokit ja arvostetut keittiömestarit ovat usein miehiä, kun taas kotikeittiöissä naisten työaika on edelleen yli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Koti- ja ammattikeittiöiden sukupuolittuneisuus on ollut minulle näkökulma, jonka kautta olen pohtinut kotitaloustieteen maisterivaiheessa oppiaineemme merkitystä, sisältöä ja yhteyttä laajemmin yhteiskuntaan. Pohdinnan tuloksena on syntynyt ajatuksia siitä, kuinka kotitalousopetuksessa voisi antaa oppilaalle eväitä tasa-arvoisempaan tulevaisuuteen.
Käsitykset sukupuolten tyypillisistä ominaisuuksista muuttuvat hitaasti. Sosiaalistumme tietynlaisiin malleihin olla ja toimia biologisen sukupuolemme mukaan. Stereotyyppiset käsitykset leimaavat välillä sukupuolia niin paljon, että yksilöiden väliset erot jäävät vähemmälle huomiolle. Uusinnamme sukupuolten oletettuja ominaisuuksia jatkuvasti käytöksellämme sekä puheellamme. Ihmiset myös kohtaavat yhteiskunnassa toimiessaan rakenteita, joista on joko haittaa tai hyötyä riippuen siitä, mitä sukupuolta edustaa.
Saamme jatkuvasti viestejä sukupuolelle sopivaksi katsotuista ominaisuuksista. Jos emme kiinnitä näihin viesteihin huomiota, alamme helposti pitää niitä itsestään selvinä totuuksina. Olen analysoinut Chef`s Table -dokumenttisarjan kahta jaksoa, joissa toisessa seurattiin mies- ja toisessa naiskeittiömestarin elämää. Vaikka molemmat olivat arvostettuja ravintoloitsijoita samassa maassa, Ranskassa, kuvattiin heitä sarjassa hyvin eri tavoin. Ravintola-alalla menestyvään mieskeittiömestariin liitettiin maskuliinisia adjektiiveja kuten itsenäinen, aggressiivinen, itsevarma ja aktiivinen. Naiskeittiömestarin puolestaan katsottiin menestyvän feminiinisten ominaisuuksiensa vuoksi, sillä arvostusta saivat esimerkiksi perhekeskeisyys, nöyryys, tunteellisuus, herkkyys, lämpimyys ja naisellisuus.
Miehen siis oletetaan käyttäytyvän maskuliinista kulttuuria edustavalla ravintola-alalla maskuliinisesti ja naisen feminiinisesti. Vaikka naisten feminiinisyyttä arvostettiin, naisellisuuttaan korostava työntekijä voi joutua kokemaan uskottavuusongelmia työyhteisössä. Naiset kohtaavat rooliodotusten ristiriidan, sillä monesti työelämässä menestyminen on yhdistetty miehille ominaisemmiksi katsottuihin piirteisiin kuten kilpailuhenkisyyteen ja rahallisen menestyksen tavoitteluun. Mielikuvat erityisesti johtajista ovat usein maskuliinisia, ja naisten oletetaan edelleen kantavat päävastuu perheen lapsista ja kodista omasta ammattiasemastaan riippumatta.
Miehet voivat tuntea samankaltaisia rooliodotusten ristiriitoja kotikeittiössä. Keittiö on historiassa pitkään ollut naisten aluetta. Naisten mittojen mukaan ergonomiseksi suunnitellussa keittiössä hiljainen tieto ruoanvalmistuksesta siirtyy usein äidiltä tyttärelle. Ruoan tarjoaminen on nähty rakkauden ja huolenpidon tekona perhettä kohtaan, mikä sopii ajatusmalliin tunteellisesta ja hoivaavasta naisesta. Miehiä on kuvattu ”naisten töissä” huumorin keinoin niin televisio-ohjelmissa, mainonnassa kuin kotitalouden oppikirjoissakin. Nauraminen mahdollistaa miehen asettumisen naisen asemaan vaarantamatta maskuliinisuuttaan. Samalla voidaan todeta, että yhä edelleen on tilanteita, joissa miehen tai naisen havaitseminen sukupuolelleen vieraassa roolissa aiheuttaa meissä reaktion, on se sitten hämmennystä, pahastumista tai huvittuneisuutta.
Käytännön taitojen lisäksi kotitalousopetuksella on paljon annettavaa nuorten psyykkisten ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Kotitalousopetus on otollinen paikka käsitellä sukupuolten tasa-arvoa. Oppitunnit ovat monelle ensimmäinen kodin ulkopuolinen paikka, jossa joudutaan kotityökontekstissa neuvottelemaan, tekemään yhteistyötä muiden kanssa ja jakamaan töitä. Eikä kotitalousopettajan antama tasa-arvo-opetus tähtää pelkästään kotitöiden tasaisempaan jakamiseen, vaan oppilaille voidaan antaa parhaat mahdolliset eväät kohdata myös kodin ulkopuolisia tasa-arvohaasteita. Alla esitän muutamia itselleni heränneitä ajatuksia rohkaistakseni kotitalousopettajia tarttumaan tasa-arvoon yhtenä kotitaloustieteeseen kuuluvana osa-alueena.
– Tiedosta ja pohdi omia ajatuksiasi tasa-arvosta. Onko tasa-arvo sinulle mahdollisimman sukupuolineutraalia toimintaa, tietyn ryhmän aseman parantamista tai esimerkiksi feminiiniseksi
miellettyjen arvojen ja ominaisuuksien arvostuksen nostamista?
– Tiedosta ja pohdi myös sitä, millaista tasa-arvoa kotitalous naisasialiikkeestä ponnistavana tieteenä edustaa.
– Eri sukupuolet kohtaavat elämässään epätasa-arvoa tilastollisesti erilaisissa tilanteissa. Jokaiselle on kuitenkin hyödyksi opetella tasa-arvoa edistäviä taitoja, kuten vastuun ottamista omasta elämästä, itsetuntemusta, itseluottamusta, neuvottelutaitoja ja kykyä havaita epätasa-arvoisia rakenteita.
– Kannusta oppilaita hyväksymään ja tuomaan esille omat persoonallisuudenpiirteensä, vaikka ne olisivat ristiriidassa perinteisten sukupuolikäsitysten kanssa. Muistuta, että kukaan ei ole sukupuolensa vanki. Suomessa on noin 2,7 miljoonaa miestä ja tässä ryhmässä on myös 2,7 miljoonaa keskenään erilaista persoonaa.
– Ravistele tietoisesti perinteisiä sukupuolikäsityksiä ja tarjoa oppilaille mahdollisuuksien mukaan erilaisia roolimalleja: uranaisia, koti-isiä, tekniikasta kiinnostuneita naisia, tunteellisia miehiä, vahvoja naisia, muunsukupuolisia henkilöitä
– Ota oppilaat mukaan keskusteluun ja kannusta kriittiseen ajatteluun: kuinka sukupuolta ilmennetään, millaisia odotuksia sukupuolille luodaan, millainen on tasa-arvoinen parisuhde, koulu tai työpaikka ja millaista epätasa-arvoa oppilaat ovat kohdanneet.
Blogiteksti on tiivistelmä esseestä:
Ahonen, H. (2017). Kotitaloustieteen asiantuntijan näkemys koti- ja ravintolakeittiöiden tasa-arvoisuuteen. Opintojakso: kotitaloustieteen integratiivista tarkastelua, 5 opintopistettä. Kotitaloustieteen maisteriopinnot. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto.
Esseessä käytetty lähdeluettelo saatavissa kirjoittajalta.
Kuvat: Nro 1-4 Chef’s Table, Netflix, nro 5 Hanne Ahonen