Heikki Waris -instituutin ydintehtävänä on sosiaalityön käytäntötutkimus, jossa sosiaalipalvelujen kehittäminen, uuden tiedon tuottaminen ja akateeminen opetus kietoutuvat yhteen. Seuraavassa esitellään sen monista ulottuvuuksista vain tutkimustoimintaa.
Instituutin sosiaalityön käytäntötutkimuksen metodiikan kehittäminen tapahtuu aktiivisessa kansainvälisessä yhteistyössä. Käytäntötutkimus saa tärkeimmät virikkeensä tutkimussuunnista, jotka ovat käytäntöorientoituneita, tieteidenvälisiä, yhteistyöhakuisia sekä vuorovaikutukseen ja oppimiseen perustuvia tutkimusorientaatioita. Sosiaalityön käytäntötutkimus on luonteeltaan pragmaattista, monimuotoista ja kontekstisidonnaista.
Palvelukäytäntöjen kehittämistä ja niiden tutkimusta tehdään eri toimijatahojen neuvottelemissa käytäntötutkimushankkeissa. Niissä palvelujen käyttäjät, kuntien sosiaalityöntekijät sekä Heikki Waris -instituutin tutkijat, yliopisto-opettajat ja opiskelijat paneutuvat ennalta rajattuun tutkimus- ja/tai kehittämistehtävään. Tutkimustoiminta tarkoittaa jatkuvia neuvotteluja ja yhteensovittamista palvelutoiminnan merkitysrakenteiden ja tutkijoiden viitekehysten välillä. Se on ’toisen’ tiedon ja uusien merkitysten tuottamista erilaisten tiedollisten näkökulmien vuorovaikutuksessa.
Sosiaalityön käytäntötutkimuksessa tehdään
- opiskelijoiden käytäntötutkimuksia,
- pro gradu -tutkielmia,
- ammatillisia sosiaalityön lisensiaattitutkimuksia,
- sosiaalityön väitöskirjoja sekä
- kotimaisia ja kansainvälisiä tieteellisiä sekä ammatillisia julkaisuja.
Vuonna 2012 Helsingissä järjestettiin toinen kansainvälinen käytäntötutkimuksen konferenssi. Sen yhteydessä laadittiin sosiaalityön käytäntötutkimusta koskeva Helsinki statement, joka on luettavissa täältä.
Lisätietoja instituutin julkaisuista löytyy täältä.
Katso käytäntötutkimusta esittelevä videa Unitubesta.