Aiemmilla kurssikerroilla on lähinnä etsitty tarpeita vastaavaa tietoa valmiista tietokannoista ja sitten hyödynnetty tätä tietoa graafisia esityksiä tehdessä. Tällä kertaa tilanne kuitenkin muuttui rajusti, sillä kurssikerran teemana oli oppia muokkaamaan tietokantoja ihan itse. Tunnilla käytiin lävitse tietokannan muokkaaminen helppokäyttöisemmäksi, ulkoisen tiedon liittäminen, tiedon haku ja tietokantojen yhdisteleminen kyselyiden avulla, uuden tiedon lisääminen vanhojen tietojen perusteella ja sarakkeiden tietojen päivittäminen muiden tietokantojen aineiston perusteella. Aiheisiin tutustuttiin tekemällä ensin yhteisesti harjoitus, jonka pohjana oli hyvin yksinkertainen tietokanta Afrikasta. Yhteisen harjoituksen jälkeen tehtiin itsenäisesti harjoitus Suomen valuma-alueista.
Afrikka harjoitus
1. Tietokannan siistiminen
Tietokanta Afrikka.tab sisälsi vain tiedot valtioiden rajoista ja sijainnista, näiden valtioiden nimet, koodit ja Id tunnuksen. Lisäksi nämä tiedot olivat epäkätevästi siten, että yhden valtion tiedot saattoivat olla muutamalla kymmenellä rivillä kätevän yhden rivin sijasta. Tietokannan muokkaaminen on varsin radikaali toimenpide, joten muokattavuuden on oltava päällä Layer Controlissa. Yhden kohderyhmän yhdistäminen onnistuu muodostamalla kysely, jossa maan nimi on yhdistävä tekijä. Useampaa ryhmää yhdistettäessä toimii paremmin Combine Objects using Column –toiminto, jolla kaikkia kohteita ei tarvitse ryhmitellä yksitellen. Tarkat ohjeet löytyvät kurssilla jaetuista monisteista, joten ei ole tarkoituksenmukaista selittää niitä uudestaan sanasta sanaan.
2. Uuden datan lisääminen MapInfon ulkopuolelta
Sopivassa muodossa olevaa dataa voidaan lisätä MapInfon tietokantoihin muista ohjelmista, esimerkiksi tunnilla kätetystä Excelistä. Lisäsimme tietokantaan dataa Afrikan valtioiden asukasmääristä, internetin käyttäjistä vuosina 2000 ja 2009. Excel taulukko aukeaa MapInfossa omana tietokantanaan, joka on mahdollista yhdistää olemassa olevaan tietokantaan SQL Select toiminnon avulla. Uuden tiedon lisääminen on äärimmäisen hyödyllinen toiminto, sillä kaikkea tietoa ei vaan voi saada valmiiksi pureskeltuna.
3. Uuden tiedon luominen jo olemassa olevan tietokannan pohjalta
MapInfossa on mahdollista tuottaa tietokantojen datan perusteella uutta dataa. Harjoituksessa laskettiin kuinka monta prosenttia kunkin valtion asukkaista käytti internettiä vuonna 2009. Tämä prosenttiluku saatiin asettumaan omaan sarakkeeseensa luomalla ensin sarake ja sitten päivittämällä siihen laskutoimituksen tulos. Ilmiön läpäisevyyttä väestössä kutsutaan penetraatioksi ja se ilmoitetaan prosentteina. Suurimmassa osassa Afrikan valtioista vain alle 10% väestöstä käyttää internettiä, eli läpäisevyys on huono. Prosentuaalisesti eniten internetin käyttäjiä on Marokossa, jossa läpäisevyys on 32,9%. Tämä siksi, ettei kukaan oikeasti jaksa lukea loputtomiin selostusta työvaiheista.
Viimeisenä vaiheena harjoituksessa lisättiin tietokantaan tiedot valtioiden timanttikaivoksista, öljylähteistä ja konflikteista.
Pohdintaa Afrikasta näiden tietokantojen pohjalta
Aivan ensimmäiseksi esitän upean teemakartan Afrikasta. Kartalla näkyvät jo mainitut timanttikaivokset merkattuina tähtisymbolilla, öljykentät valkeina alueina ja konfliktialueet neonvihreinä pisteinä. Näiden taustalla on viisiluokkainen sinisen ja vihreän sävyinen koropleettikartta timanttikaivosten määrästä per valtio, jotta karttaa olisi hieman helpompi tulkita. Luokat on määritelty luonnollisten luokkarajojen mukaan, koska tuppaan käyttämään kyseistä luokittelumetodia ylivoimaisesti eniten. Kartta ei kuulunut kurssilla tehtäviin pakollisiin töihin ja onkin olemassa tekstin piristyksenä ja pohdinnan tukena. Lisäksi kartasta huomataan, että joskus kannattaisi ajatella ihan hiukan pidempään mitä on tekemässä. Jostain aivopierusta johtuen olen sitten mennyt esittämään absoluuttisia lukuja koropleettikartalla, vaikken sitä normaalisti tee…
Tietokantoihin on tallennettu seuraavat tiedot(ja myös muita, ei niin olennaisia):
-konfliktin tapahtumavuosi ja laajuus/säde kilometreinä
-timanttikaivosten löytämisvuosi ja kaivausten aloittamisvuosi sekä kaivosten tuottavuusluokittelu
-öljykenttien löytämis- ja poraamisvuodet sekä kenttien tuottavuusluokittelu
-internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina.
Mitä siis voisin näillä tiedoilla tehdä tai niistä päätellä?
Voisin ainakin vertailla, korreloivatko joidenkin konfliktien tapahtumavuodet timanttikaivosten tai öljykenttien löytämisen tai perustamisen kanssa. Tämä olisi mielenkiintoinen aihe siksi, että useimmat kaivosyhtiöt ovat länsimaisessa omistuksessa ja vieraan ”isännän” ilmaantuminen alueella ja luonnonvarojen hyödyntäminen hyvin todennäköisesti on osasyynä osaan konflikteista. Varsinkin jos jotakin heimoa tai kansanosaa on suosittu yli toisen. Tietokannan tuorein konflikti on vuodelta 2004, joten useista maista puuttuu viimeisen vuoden aikana tapahtuneet yhteenotot ja sisällisodat.
Tekemästäni kartasta päättelen, että alueilta, joilta löytyy paljon timantteja ei löydy paljoa öljyä ja toisinpäin. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa on paljon timanttikaivoksia, muttei huomattavia öljykenttiä. Vastapainoksi Libyassa on paljon suuria öljykenttiä, muttei timanttikaivoksia.
Internetin käyttäjien lukumäärästä voisi tehdä koropleetti kartan käyttäjämäärien muutoksesta ja vertailla sitten missä kasvu on ollut hitainta ja nopeinta. Tällaisen kartan pohjalta voisi sitten pohtia, mistä nämä erot johtuvat. Onko jokin valtio niin köyhä, ettei edes rikkaimmilla ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta ja nettiä, tai onko jokin toinen valtio mahdollisesti niin länsimaistunut, että tietotekniikka on arkipäivää osalle kansasta.
Valuma-alue harjoitus
Kolmannen kurssikerran itsenäisenä harjoituksena oli Afrikka harjoituksessa kuvattujen metodejen avulla työstää useamman tietokannan tiedoista kartta, jossa on koropleettina kuvattu valuma-alueiden tulvaherkkyys ja pylväsdiagrammeina samojen alueiden järvisyys. Tulvaherkkyyttä kuvataan tulvaindeksinä, joka saadaan jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla.
Ilmeisesti Afrikka harjoitusta tehdessäni onnistuin oppimaan MapInfon käytöstä jotain, sillä muutaman väärän yrityksen jälkeen tarvittava tietokanta oli kasassa suhteellisen kivuttomasti. Tietokantojen toisiinsa liittäminen onnistuu ainakin, kuten myös sarakkeen päivittäminen. Sen sijaan taulukon rakenteen hallinta on hiukan ontuvaa vielä. Selkeiden kirjallisten ohjeiden avulla onnistuivat kaikki tällä kurssikerralla vaaditut asiat.
Kartassani on esitetty alueiden tulvaherkkyys valuma-alueittain koropleettikartalla siten, että viidestä luokasta alin on vaalean keltainen ja ylin tumma punainen. Ylimmässä luokassa on vain yksi havainto, Aurajoki Turussa. Luokittelin vaihteeksi luonnollisilla luokkarajoilla, koska ne sopivat kaikkiin jakaumiin ja niillä tehty tulos näyttäisi tässä vaiheessa varsin pätevältä. Järvisyyttä kuvaavat pylväsdiagrammit on merkitty sinisellä. Ikävä kyllä MapInfo on hivenen nihkeä ohjelma mitä grafiikkaan tulee, sillä esimerkiksi pylväiden paikan vaihtaminen olisi äärimmäisen haastavaa. Tästä johtuen osa pylväistä on ikävässä klimpissä, etenkin kaakkoisrannikolla.
Tulkintaa kartalta
Tulvariski näyttäisi olevan suurin Pohjanmaan rannikoiden joissa ja pienin Järvi-Suomen alueella. Tea Vuorinen kirjoitti, että ”Luodun teemakartan perusteella alueen järvisyys ’suojaa’ aluetta tulvan riskiltä”. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että järvisillä alueilla vesi kerääntyy järviin ja soihin, jolloin virtaamat tasoittuvat kun vesi voi varastoitua altaisiin. Esimerkiksi Pohjanmaan savikkoalueilla ei ole erityisemmin järviä, eivätkä niiden pinta-alat ole suuria. Näin ollen iso osa vedestä kerääntyy sivu-uomien välityksellä suoraan pääuomaan, jonka virtaama kasvaa ja tulvahuippu saavutetaan nopeammin.
Lähteet:
Vuorinen, T. (2012). Tulviin vaikuttavia tekijoita. 30.1.2012
<https://blogs.helsinki.fi/tevuorin/2012/01/30/tulviin-vaikuttavia-tekijoita/>