Lontoo on ”so last season” – Helsinki on tätä päivää. Suomesta, tästä lumen, loskan ja kylmyyden luvatusta maasta on brändätty kansainvälisen start up -skenen kuuma juttu. Onko startup-buumissa ratkaisu Suomen talousongelmiin ja kestävyysvajeeseen? Huhtikuun lopulla Helsinki Think Companyssa vieraillut Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka ei epäile tätä hetkeäkään. Startup-yrityksissä sekä innovatiivisessa startup-hengessä on Suomen tulevaisuus. Suomesta löytyy huipputason osaamista useilla aloilla. Maantieteellinen sijainti Venäjän markkinoiden vieressä on selkeä kilpailuetu. Suomen hyvä maine on parantunut entisestään startup-brändin lyötyä läpi.
Vesterbacka veti Vuorikadun täyteen kiinnostuneita kuulijoita 26.4.
Rovio on viime vuosien huikeimpia kotimaisia menestystarinoita. 12 henkeä työllistävä pelifirma on kasvanut muutamassa vuodessa yli 600 hengen viihdeyritykseksi. Angry Birds on brändätty niin vaatteisiin kuin elintarvikkeisiinkin ja vihaisia lintuja lennätetään älypuhelimissa ympäri maailman. Mitä ihmettä? Miten yksi mobiilisovellus voi kasvaa näin suureksi ilmiöksi? ”Ei pidä pyrkiä olemaan Keilaniemen tai Helsingin siistein juttu. Ei edes Suomen paras. Tavoitteena on olla maailman paras”, Vesterbacka toteaa. Turha vaatimattomuus ei yritysmaailmassa kaunista ketään. Ainoastaan ”I’m going to change the world” -asenteella saavutetaan kansainvälistä menestystä.
Rovion päämääränä oli tehdä mobiilipelejä siihen asti, kunnes läpilyönti tapahtuu. Ennen kuin iPhone tuli markkinoille, menestystä saatiin odotella. Vasta yhtiön 52. peli – Angry Birds – nosti Rovion maailmankartalle. Pelistä tuli hitti, jota ei pääse pakoon vaikka yrittäisi. Vihaiset linnut hyppivät silmille mediassa, kauppojen hyllyillä ja vastaantulijoiden vaatteissa. Onko tämä kaikki tarpeellista? Helsingin Sanomien kolumnissa ivailtiin juuri, että Angry Birds on ”unikkoitumassa” eli on kaikkialla kyllästymiseen saakka. ”Haluamme tarjota kaikille Angry Birds -faneille jotain. Toiset juovat limpparia, toiset kahvia.” Rautaa kannattaa takoa, kun se on kuumaa. Rovion toiminnasta 45% koostuukin oheistuotteista. Yritys on menestyksen myötä laajentanut toimialaansa ja sen toimintaa linjaavat kolme E:tä – entertainment, education ja entrepreneurship.
Nykymaailmassa kilpailu on kovaa ja trendit vaihtuvat nopeasti. Tuotteen nouseminen hitiksi on vaikeaa, mutta huipulla pysyminen on vielä vaikeampaa. Vesterbacka kuitenkin muistuttaa, että brändit kuten Hello Kitty, Mikki Hiiri tai Supermario ovat säilyttäneet suosionsa vuosikaudet. Angry Birdsinkään strategia ei perustu sadan päivän listahitteyteen vaan sadan vuoden menestystarinaan. Jotta tässä onnistuttaisiin, paikka huipulla täytyy ansaita joka päivä uudestaan. Miljoonan saavutetun latauksen varaan ei voi laskea, vaan seuraavaa askelta täytyy miettiä jatkuvasti. Yhteistyökumppaneiden hankkiminen yllättäviltäkin aloilta on tärkeää, sillä esimerkiksi lelunvalmistuksen tai leikkipuistotuotteiden ammattilaisia Rovion omilta palkkalistoilta ei löydy.
Vaikka Vesterbacka itse onkin kauppakorkeakoulun kasvatti, hän ei epäile tippaakaan, etteikö humanistilla tai teologillakin olisi annettavaa yritysmaailmalle. Tosin Roviolla ei hänen tietääkseen juurikaan teologeja työskentele. ”Tämä ongelma pitääkin fiksata välittömästi, teologilla voisi olla jotain aivan uutta annettavaa Roviolle”, Vesterbacka toteaa nauraen. Teologit – be prepared. Olette Vesterbackan kiikarissa.
Humanisti tai valtiotieteilijä voi teekkarin tai markkinointiopiskelijan tavoin tehdä niitä juttuja, mistä tykkää. Lähtökohtana on omien kykyjen oivaltaminen sekä niiden kaupallistaminen. Omaa osaamistaan on mahdollista soveltaa mielekkäille osa-alueille. Esimerkiksi Vesterbacka nostaa suomalaisen koulutuksen. Maailmalla Suomi tunnetaan vihaisten lintujen lisäksi laadukkaasta – eikä vain laadukkaasta, vaan maailman laadukkaimmasta – koulujärjestelmästään. Suomalaista peruskoulua viedään ministeriövetoisesti Saudi-Arabiaan, mutta kysyntää olisi laajemminkin. Missä viipyvät suomalaista koulutusta Kiinaan ja Latinalaiseen Amerikkaan vievät startup-yritykset? Kysyntää olisi ja brändäyskin on jo valmiiksi hoidettu. Yrityshenkisen humanistin mahdollinen urapolku voisikin kulkea ulkomaille koulutusviennin parissa. Toinen potentiaalinen vientituote voisi liittyä cleantechiin. Suomalaisen teknologia- ja ympäristöosaamisen yhdistäminen ja sen kaupallistaminen tarjoavat rajattomat mahdollisuudet. Globaalit ympäristöongelmat eivät ratkea pelkillä poliittisilla päätöksillä. Ilmastonmuutosta pysäytettäessä tulee huomioida myös markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet.
Vesterbacka on ennakkoluuloton ja kokeilunhaluinen. Rovio on saavuttanut menestystä tarttumalla rohkeasti tilaisuuksiin ja tavoittelemalla taivaita. Onko sitten jotain, mitä aloittelevan yrittäjän ei missään nimessä kannata tehdä? Vesterbacka teilaa kysymyksen nauraen; ”Kaikkea kannattaa yrittää ainakin kerran. Lain puitteissa tietenkin.”. Startup-yrittäjän pitää unohtaa turhat ennakkoluulot ja rajoitteet ja päättää, että nyt luodaan maailman siisteintä, parasta ja hienointa.