Otaniemestä Meilahteen ja takaisin

..eli mitä siitä syntyy, kun yliopistorajoja rikotaan ja pakkaa sekoitetaan aivan häikäilemättömästi!

Tiedekunta- ja yliopistorajoja ylittävä BMI Innovation Project on neljän tiedekuntajärjestön innovatiivinen yhteistyörupeama. Kolmeviikkoisen projektin aikana neljästä eri ainejärjestöstä kerätyt opiskelijaryhmät ottavat ratkaistavakseen jonkin yhteistyöyrityksen tarjoaman haasteen. Mukana on lääketieteen opiskelijoita Helsingin yliopistosta sekä Aalto-yliopiston informaatioverkostojen, bioinformaatioteknologian sekä tuotantotalouden opiskelijoita.

Idea yhteistyörupeamaan syntyi kahden kaverin tarpeesta ”tehdä jotain pientä yhdessä”. Toinen näistä kaveruksista, projektin puuhamies Kristian Taipale on 23-vuotias lääketieteen ja kauppatieteen opiskelija. Aktiivinen ainejärjestötoiminta ja kokemus tapahtumien järjestämisestä ajoivat etsimään vastapainoa opintoihin projektitouhuista. Aluksi tarkoituksena oli järjestää bileet, mutta homma lähtikin vähän lapasesta. Lääketieteen ylioppilas ja informaatioverkostoja opiskeleva aaltolainen päätyivätkin yhdistämään voimansa ammatillisessa mielessä ja järjestämään teekkari- ja lääkäriosaamista sekä yliopisto- ja yritysmaailmaa yhdistävän projektin.

BMI Innovation Projectin perusideana on tuoda yhteen lääkisläiset ja teekkarit käytännön työskentelyn merkeissä. Käytännön työskentely tapahtuu tiimeissä, jotka ratkovat yritysten heille antamiaan projekteja. Yhtenä tausta-agendana on kasvattaa ymmärrystä eri ammattiryhmiä kohtaan. Opiskellessa on liian helppo jumiutua hengaamaan ainoastaan omassa tiedekuntakuplassaan. Tällöin vuorovaikutus eri ammattiryhmien välillä jää syntymättä. Teekkarit ja lääkärit tekevät surullisen vähän yhteistyötä keskenään, vaikka kummallakin alalla olisi runsaasti annettavaa toiselle. Yhdistämällä teknistä ja lääketieteellistä osaamista ja erilaisia näkökulmia syntyy paljon enemmän ideoita kuin tarkastelemalla ongelmia ainoastaan yhdestä aspektista – tämä huomattiin jo viimevuotisen projektin aikana.

Tämän vuoden BMI Innovation Projectiin oli helppoa saada mukaan yhteistyökumppaniyrityksiä, sillä viime vuonna mukaan lähteneet firmat tarjosivat innokkaasti projekteja tänäkin vuonna. BMI Innovation Projectin keissit ovat yritysten itse suunnittelemia. Tämä hyödyttää yrityksiä ja toisaalta opiskelijatkin kokevatkin sen mielekkääksi ja motivoivaksi. Viimevuotiset yhteistyöyritykset olivat tyytyväisiä opiskelijoiden aikaansaannoksiin ja ottivat tiimien ratkaisuja osaksi liiketoimintaansa. Esimerkiksi projekti, jossa pyrittiin lisäämään yläasteikäisten kiinnostusta terveyskasvatukseen synnytti vision terveellisiin elämäntapoihin perehdyttävästä pelistä. Lääketietokeskuksen kanssa rakennettiin nettipalvelu paikkaamaan puhelinpalvelun valuvikoja. Opiskelijat tuottavat siis käyttökelpoisia ratkaisuja yritysten ongelmiin. Tämän vuoden BMI Innovation Projectissa on luvassa esimerkiksi pään 3D-kuvantamiseen liittyvä tehtävä. Kyseisessä Planmegan tarjoamassa haasteessa lääketieteellinen ja tekninen osaaminen nivoutuvat selkeästi yhteen – teekkarit osaavat tarkastella kuvantamislaitteiden teknologista pohjaa, kun taas lääkärit osaavat arvioida käyttäjänäkökulmaa.

DSC_4141

Työskentelylauantai Think Companylla

Kristian kehuu poikkitieteellisen, yliopistorajoja ylittävän yhteistyön toimivuutta. Sitä paitsi lääkäri- ja teekkariopiskelijat ovat hänen mukaansa loppujen lopuksi hyvin samankaltaisia. Lääkärit tosin aliarvioivat helposti omaa osaamistaan – kuulostaa ylipäätään yliopistolaisille tyypilliseltä ongelmalta. Omia taitoja pidetään helposti itsestäänselvyytenä. Niiden arvo tajutaan vasta ryhmätyötilanteessa. Teekkarit taas tarttuvat haasteisiin ”kyllä me tähän pystytään!” -asenteella. Toimintakulttuurit kuitenkin ovat hyvin samankaltaisia molemmilla aloilla. Kristian nostaakin esille sen, että olisi mielenkiintoista lähteä laajentamaan projektia erilaisemmalle porukalle. Mikään ei rajoita rikkomasta tiedekuntarajoja vieläkin radikaalimmin. Esimerkiksi teologi-lääkäri-valtsika-teekkari -yhteistyöllä voitaisiin löytää huimia ratkaisuja moniulotteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Samalla opittaisiin ymmärtämään eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Ja ”loppujen lopuksi opiskelijat ovat tosi fiksuja ja hyviä tekemään, kunhan vain ryhtyvät toimeen!”,
kuten Kristian toteaa.

BMI Innovation Project on osallistujille kolmiviikkoinen puristus. Aikaakin se vie – tämä on karsinut jonkin verran lääkisopiskelijoiden osallistumista. Varsinkin viimeiset illat (ja yöt) vierähtävät intensiivisen työskentelyn parissa. Projektin aikataulut on pyritty järjestämään lääkisopiskelijoiden ehdoilla, sillä kyseisen tiedekunnan akateeminen vapaus on yksi rajatuimmista. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin vain hyvästä aikatauluttamisesta, kuten Kristian toteaa.

Kristian tosin kahta vaativaa tutkintoa tekevänä ja BMI Innovation Projectin järjestäjänä onkin ehkä yli-inhimillisen tehokas ja taitava ajankäyttäjä. Projektin järjestäminen nimittäin vie aikaa vielä osallistumistakin enemmän. Tapahtuman järjestämisestä saatu kokemus kuitenkin palkitsee, vaikkei se Kristianin lääkisopintoja juuri hyödytäkään. Projektin järkkäily tuo lähinnä vastapainoa opintoihin – yhteistyötä yliopiston kanssa ja esimerkiksi opintopisteiden saamista projektista on harkittu. Palkitsevinta kuitenkin on uusiin ihmisiin tutustuminen ja oman maailmankuvan avartuminen. BMI Innovation Projectin avulla on lisäksi viety lääketieteelliseen tiedekuntaan hiukan uudenlaista asenneilmapiiriä, minkä Kristian nostaakin yhdeksi projektin tärkeimmistä tavoitteista.

BMI Innovation Projectin yhtenä päämääränä on hyödyttää kaikkia osallistujia, niin yrityksiä kuin opiskelijoitakin. Opiskelijat saavat projektin aikana käytännön työkokokemusta. Ja sen lisäksi, että yritykset ovat ottaneet opiskelijoiden ideoita osaksi liiketoimintaansa, myös projektiin osallistuneet ovat onnistuneet ujuttautumaan yrityksien palkkalistoille. Tavoitteena on tehdä projektista jokavuotinen perinne ja mahdollisesti laajentaa osallistujakuntaa – tänä vuonna mukana on teekkareiden ja lääkäreiden lisäksi yksi farmaseutti. Yhtenä visiona on, että tämänkaltaiseen aktiviteettiin osallistumisen jälkeen opiskelijalla olisi vain pieni askel siihen, että tämä alkaisi tehdä täysin omaa juttuaan. Kristian nostaakin esille sen, että olisi hienoa murtaa lääkisläisten ennakkoluuloja yrittäjyydestä. ”Ei meillä ole mitään annettavaa yritysmaailmaan” ja ”ei koske meitä” -tyyliset ajatukset rikotaankin BMI Innovation Projectissa. Yhtenä haaveena olisi myös nähdä, että jokin tiimi jatkaisi yhteistyötä projektin jälkeenkin.

Jollei olisi mukana järjestämässä tapahtumaa, ”kyllä mä lähtisin tähän mukaan!” Kristian toteaa lopuksi. ”Varsinkin olisi siistiä, jos jotain vastaavaa tulisi vielä laajemmallakin pohjalla! Perusidea on todettu toimivaksi ja tällaisia projekteja olisi mahtavaa nähdä muuallakin. Kaikilla on jotain annettavaa.
DSC_4143

Kristian myös nostaa esille ThinkCompanyn roolin tällaisen toiminnan edistämisessä. Jo pelkkä tilan olemassaolo edistää poikkitieteellistä ja uudenlaista ajattelua sekä toimintaa – esimerkiksi BMI Innovation Project jalkautui Vuorikadulle syyskuun lopulla työskentelylauantain merkeissä. Projektin aikaansaannokset esitellään 12.10. messutapahtumassa Design Factorylla. Jos kiinnostaa nähdä, mitä kampusten välinen yhteistyö parhaimmillaan synnyttää, kannattaa mennä tsekkaamaan!

 

Kuka pysäyttäisi ilmastonmuutoksen?

Tänään Helsingin yliopistolla järjestettiin varsin korkean profiilin ilmastokonferenssi Helsinki Climate Forum: Arctic Urgency. Konferenssissa pureuduttiin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seurauksiin erityisesti arktisella alueella. Arktinen alue – johon myös Suomi kuuluu – sekä sen poliittinen painoarvo tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana nousevien lämpötilojen vuoksi.

Konferenssin luultavasti tunnetuin nimi, ilmastopaneeli IPCC:n johtaja Rajenda Pachauri nosti esille erityisesti äärimmäiset sääilmiöt ja niistä aiheutuvat uhkat. Tähän mennessä Suomessa on saanut elää suht leppoisasti, mitä nyt elokuussa ukkostaa ja talvella pakkastaa. Jos kuitenkin hiilidioksidipäästöt lisääntyvät ennustetuissa määrin ja ilmasto lämpenee odotuksien mukaisesti, tulvat, merenpinnan nousu, rankkasateet ja hirmumyrskyt uhkaavat myös pohjolaa. Tämä tosin on aika viatonta ja siedettävää verrattuna siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maailman köyhimpiin alueisiin – siellä kuivuus aiheuttaa nälänhätiä, konflikteja ja humanitäärisiä kriisejä.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on siis äärimmäisen relevantti ja tärkeä tehtävä. Helsinki Climate Forumin ohjelma sisälsikin puheiden, ilmasto -pecha-kuchan ja paneelikeskusteluiden lisäksi työpajoja, joista yhdessä aiheena oli yrittäjyys ja se, miten yrittäjyys voisi olla lähtökohtana kasvihuoneilmiön pysäyttämisessä. Myös Helsinki Think Company laittoi kortensa kekoon – esittelin Vuorikadun toimintaa ja yliopistolaista yrittäjyyttä ja sen mahdollisuuksia.

Akateeminen tietotaito yhdistettynä innovatiivisuuteen, toimeliaisuuteen ja lievään nuoruuden idealismiin voi parhaimmillaan synnyttää toimivia ratkaisuja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Ilmastonmuutos on erityisesti nuoren sukupolven ongelma. Minä ja mahdolliset jälkeläiseni näemme ja koemme, mitkä ovat tämän päivän holtittoman kerskakulutuksen ja mässäilevän elämäntyylin konkreettisia seurauksia. Ei riitä, että opiskelijasukupolvi toteaa, että ”jotain pitää tehdä”. On helppoa vaatia hallitukselta ja kansainväliseltä yhteisöltä toimia odottaen, että ”jotain tapahtuu”. Karu totuus on kuitenkin se, kuten joskus aiemminkin olen todennut, että kansainvälinen yhteisö on valitettavan voimaton globaalien kriisien uhatessa. Valtiot ja hallitukset eivät kykene pysäyttämään ilmaston lämpenemistä – sopimusten ratifioinnit ja idealistiset puheet huippukokouksissa eivät riitä, kun tarvitaan konkreettisia toimia.

Konkreettiset toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi – mitä ne ovat? Valojen sammuttamista, julkisten kulkuvälineiden valitsemista, jätteiden kierrättämistä, kasvisruoan suosimista? Pienet henkilökohtaiset valinnat ovat tärkeitä, mutta valitettavan pieniä askelia. Yritykset voivat tarjota tässäkin oman panoksensa peliin ja osoittaa, miten maailmaa voidaan parantaa paitsi järjestökentällä, myös liikemaailmassa. Selkein esimerkki lienee cleantech-ala. Helsinki Climate Forumissa toimintaansa olivatkin esittelemässä useat cleantech-toimijat ja esimerkiksi aurinkopaneelivalmistajat. Jalostamalla teknologista ja akateemista osaamista käytäntöön voidaan saavuttaa ympäristöystävällisiä ratkaisuja, joilla hidastetaan ilmaston lämpenemistä. Eikä tarvitse olla insinööri voidakseen perustaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tähtäävän yrityksen – tästä on hyvänä esimerkkinä yksi yrittäjyystyöpajan osallistujista, Tulevaisuusagentuuri. Tulevaisuusagentuuri tarraa 8- ja 9-luokkalaisten TET-jakson (työelämään tutustuminen) ongelmakohtiin. Tällä hetkellä kyseinen työelämään tutustumisjakso tarkoittaa usein käytännössä kahvin keittämistä tai hyllyjen invenvaariota – kaikkea pientä ”turhaa” puuhastelua. Tässä haaskataan monien nuorten aikaa, sillä eikö olisi optimaalista, että TET-jakso hyödyttäisi sekä tettiläistä, yritystä ja ilmastoa? Tulevaisuusagentuuri pyrkiikin luomaan ilmasto-TETin, jolloin 8- ja 9-luokkalaisten työpanos saataisiin hyödyttämään kaikkia.

Parhaimmillaan akateeminen yrittäjyys synnyttääkin ratkaisuja, jotka hyödyttävät niin yrittäjää, asiakasta kuin yhteiskuntaa laajemmaltikin. Ympäristö- ja ilmastoalan yritykset luovat win-win -tilanteita, joissa jokainen osapuoli hyötyy. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä ei tietenkään voi korostaa liikaa. Valitettava tosiseikka on kuitenkin se, että vaikka ympäristöjärjestössä toimiminen keventäisikin harteilla painavaa maailmantuskaa, sillä ei elä. Laskut, vuokra ja ruoka on maksettava, se nyt vain on yksi elämän karuja realititeettejä. On hienoa, jos joku laittaa vaikkapa 20 tuntia viikossa järjestötoimintaan, mutta mitäpä jos voisikin parantaa maailmaa täysipäiväisesti ja elättää itsensä sillä? Cleantech-ala, konsulttipalveluiden tarjoaminen, Tulevaisuusagentuurin kaltaisen toiminnan harjoittaminen – mahdollisuuksia on rajattomasti.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii toimia. Jos sinulla on idea, visio, motivaatiota tai jonkinlaista tietotaitoa ympäristökatastrofin pysäyttämiseksi, tule toki jakamaan se Think Companylle. Kuuntelen ja brainstormaan mielelläni, voin keittää myös kupin (Reilun kaupan) kahvia. Ilmastonmuutos on tragedia, joka koskettaa jääkarhujen lisäksi ihan meitä jokaista. Tehdään asialle jotain, jooko?

Pop Science Cafe

Ensimmäinen Think&Do -klubi-ilta starttasi Pop Science Cafen merkeissä. Illan valmistelu alkoi jo iltapäivällä, kun HuotariCatering saapui valmistelemaan tarjoiluja. Illan menu sisälsi itsetehtyä pizzaa, viinirypäleitä ja limpparia. ThinkCompanyn tiloissa leipominen osoittautui kuitenkin hiukan oletettua haasteellisemmaksi, sillä keittiön varustelutaso soveltuu lähinnä kahvin keittelyyn. Luovat ratkaisut pelastivat (tälläkin kertaa) tilanteen. Mari pyöritteli pizzataikinaa säälittävän pienessä pakastekulhossa. Välillä on pakko tyytyä hätäratkaisuihin.

Yllättävä sponsori ilmestyi kuitenkin kuvioihin vauhdittamaan leipomista! Ajatushautomo Tankin Markus seurasi sivusta epätoivoista taikinanvaivausta ja marssi Anttilaan Plussa-kuponkien kanssa – nyt tiloista löytyy myös ihan oikea taikinakulho!

IMG_0111IMG_0113
HuotariCatering fiilistelee uutta, isompaa kulhoa.

IMG_0116
Katja-host liittyi HuotariCateringin reippaaseen leipomistiimiin jouduttamaan prosessia!

IMG_0117Tuli hyvää tomaatti-mozzarella-pestopizzaa.
Kaikki olivat onnellisia. Kiitokset siis HuotariCateringille ja Ajatushautomo Tankille illan tarjoilujen mahdollistamisesta ja konkreettisista toimenpiteistä!

Illan aikana kuultiin kolme esitystä. Psykologian laitoksen tohtorikoulutettava Eino Partanen kertoi sikiön aivojen kehityksestä. Kieltämättä oli aika mielenkiintoista kuulla, miten paljon jo sikiön aivoista voidaan päätellä (ja varsinkin, että teknologia on kehittynyt näin pitkälle! Laitteilla saadaan selkoa ihmiskehon sisällä sijaitsevan ihmiskehon aivojen kehityksestä, huh.). Kehityshäiriötkin voivat selvitä tässä vaiheessa ja esimerkiksi mahdollinen lukihäiriö voidaan diagnosoida jo ennen syntymää. Sikiön aivot ovat myös äärimmäisen muokkautuvat, ja jo sikiövaiheessa oppiminen on mahdollista.
Erityisesti kuuloaisti on tässä tärkeä tekijä!
“Me kaikki ollaan opittu jotain raskauden aikana”.
Toisaalta Eino kuitenkin teilasi urbaanilegendan klassisen musiikin soittamisen älykkyyttä lisäävistä vaikutuksista.
“Ei ole mitään tutkimusnäyttöä, että ylimääräinen sikiöaikainen koulutus edesauttaisi terveen vauvan kognitiivista kehitystä.”
Harmi. Itsehän pidän erityisesti Beethovenin sinfonioista sekä venäläisistä 1900-luvun säveltäjistä.

Kieliteknologian opiskelija Marjo Sutinen esitteli kieliteknologiaa tieteenalana ja sen soveltamista käytöntöön. Tälle varsin poikkitieteelliselle alalle Marjo päätyi filosofian ja espanjan opintojen jälkeen – kieliteknologia soveltaa nimittäin varsin monenlaisia aloja. Kieliteknologia integroi mutkattomasti kognitiotieteitä kielitieteeseen ja filosofiaan.
Mikä yhdistää seuraavia asioita: Wordin kielenkorjaus, Google Translate, iPhonen siri, sanakirja, joka tunnistaa antamasi sanan taivutetussa muodossa, Stephen Hawkingin robottiääni sekä robottiääni vastaajapalvelussa? – No ne ovat kaikki kieliteknologisia sovelluksia.”
Yksinkertaistaen voisi siis todeta, että kieliteknologia tutkii, miten teknologia saadaan tuottamaan puhetta tai tunnistamaan sitä. Kieliteknologia pyrkii tutkimaan kieltä teknologisesta näkökulmasta – kyseessä on ikäänkuin praktinen ote humanistialaan. Marjo avasi (aluksi niin kovin epämääräisen kuuloista) alaansa konkreettisin esimerkein. Hämmentävää huomata, miten kieliteknologiset sovellukset ovat oikeasti varsin luonnollinen osa jokapäiväistä elämää. Teknologiayhteiskunta ei toimisi ilman kieliteknologiaan perehtyneitä asiantuntijoita.

IMG_0123
Illan kolmas ja viimeinen esitelmä oli Mari Huotarin, illan topchefin, pitämä. Aiheena oli uskonnollinen johtajuus pohjautuen hänen tuoreeseen graduunsa. Vähän harmitti, että jouduin poistumaan ennen tätä. Onneksi Mari on briiffaillut tutkielmaansa aina Think Companylla pyörähtäessään, niin tiedän edes vähän, mistä on kyse. 🙂

Seuraava Think&Do-klubi on torstaina 10.10. eli Think Africa -viikolla. Tuolloin aiheena on “Is Africa the next frontier for sustainable business?”. Tervetuloa, katsotaas mikä cateringpalvelu silloin huolehtii tarjoiluista!

Failure is inevidable

Juho Hoikka from Aalto Ventures and Simo Takala from LaureaES spoke about their entrepreneurship society experiences, successes and failures, at ThinkCo’s rainy Monday. Both guys pointed out a few major things that they have learned and gained from getting involved in entrepreneurship societies and thinking.

Finding solutions to surrounding problems
“Instead of complaining about what is wrong try to figure out how to fix it.”
Building networks
“Nothing can be done alone.”
Failing with passion
“No idea is perfect. Try, fail and learn – one day you’ll succeed!”

And finally: Don’t wait for graduation (or the rain to stop) – the time for action is now!

Mainio kokoaa opiskelijat luomaan ratkaisuja – tule mukaan!

Web

Onko sinulla intohimoa maailman muuttamiseen? Haluatko kehittää yhteiskunnallisia innovaatioita tai yritysideoita yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa? 

Mainiolla globaalit haasteet ja niiden ratkaisijat kohtaavat.

Hae nyt mukaan Mainio Social Campille (4.10–8.10.2013), jossa opiskelijoiden omista ideoista ja tarmosta muotoillaan oikeita yhteiskunnallisia projekteja.  Yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisesta voi tulla tulevaisuuden työpaikkasi. 

Onko Mainio minulle? 

On varmasti, jos maailman muuttaminen kiinnostaa! Ei väliä, oletko fuksi vai pidemmälle ehtinyt opiskelija, me etsimme ihmisiä, joilla on aito halu käyttää omaa osaamistaan yhteiskunnan vaikeimpien ongelmien luovaan ratkomiseen.

Opiskelijoista kootaan leiriä varten Helsingin yliopistosta ja Aalto yliopistosta monitieteisiä tiimejä, jotka pureutuvat yhteiskunnalliseen ongelmaan ja tuottavat siitä konkreettisen ratkaisun. Leirin teemoja ovat muuttuva ympäristö, oppiminen, tasa-arvo ja hyvinvointi. Sinulla ei vielä tarvitse olla valmista ratkaisua siihen, miten haluat yhteiskuntaan vaikuttaa – kehitetään niitä yhdessä. 

Mitä Mainiolla tehdään? 

Mainio Social kerää yhteen pääkaupunkiseudun alueen korkeakouluopiskelijoita tekemään yhdessä tieteestä toimintaa. Viiden päivän intensiivisellä leirin aikana monitieteiset tiimit keksivät ja kehittävät uusia maailmaa mullistavia ideoita. Apua tiimit saavat tutkijoilta, yritysmaailman ihmisiltä ja muilta asiantuntijoita. Luvassa on huikea määrä työpajoja, ideoiden testausta ja vähän teoriaa.

Leiri järjestetään 4.10–8.10.2013 Design Factoryllä Otaniemessä ja se huipentuu tiistaina 8.10 pidettävään lopputapahtumaan, jossa tiimit pääsevät esittelemään ideansa maailmalle. Ideat eivät jää vain leirille vaan niitä kehitetään yhdessä eteenpäin läpi vuoden! Mukaan pääsee täyttämällä hakemuksen Mainion nettisivuilla www.mainiosocial.com. Hakuaika päättyy 27.09. Leiri on opiskelijoille ilmainen. Me tarjoamme kahvit ja purtavaa.

Lisätietoja: www.mainiosocial.com / antti@avantohelsinki.fi

 
Mainio on osa Helsingin yliopiston uuden yliopistolaisen yrittäjyyden vallankumousta.

Impact Hour – Networking & Inspiration

Impact Hour, which was held at Helsinki Think Company today, brouhgt together Demos Helsinki, Peloton Club, Aalto University and Tieteestä Toimintaa -communities. During the event the participants got a chance to network, brainstorm and compare their future views on possible collaboration in the field of promoting entrepreneurship and what could be done next. We also heard interesting Oskari Räisänenpresentations from upcoming companies.

Oskari Räisänen, co-founder of Greenriders  was telling how Greenriders will make private cars to be a part of public transportation.

 

 

 

 

 

Yleisöä - impact hour

Every participant got few minutes to introduce themselves and tell briefly about their background. (Actually, that is called pitching. What a great and ice-breaking idea to use in informal occasions as well.)

 

 

 

The Food - impact hourNot forgetting the food. At least at Think Company you never need to stay hungry.

 

 

 

 

Maria Outi Minna Impact HourMaria Ritola and Outi Kuittinen from Demos Helsinki and Minna Halme from Aalto University. “It was so encouraging to hear how small things are already big somewhere else. It really makes sense to start new impacts” Outi Kuittinen says after Sari Stenfors inspiring Skype session.

 

 

Pop Science Cafe tuo opiskelijoiden äänen kuuluviin

Syyskuun loppupuolella Think Companylla alkavassa Think&Do Clubissa sekä ajatellaan että tehdään. Klubi-illat pyöräyttää käyntiin Pop Science Cafe, jossa kuullaan lyhyitä ja iskeviä esityksiä yliopiston eri tieteenaloilta. Mielenkiintoisen idean takana on teologiaa ja kasvatustiedettä opiskeleva Mari Huotari, 26.

Mari Huotari

Idea Pop Science Cafesta syttyi vaihtoaikanani Berliinissä. Paikallinen ystäväni alkoi järjestää kokoontumisia, joissa ihmisen pitivät lyhyitä esitelmiä omista tieteenaloistaan hyvin yleistajuisesti. Tilaisuudet olivat olivat hauskoja ja ajattelin, että sellaisia olisi mukava järjestää myös Suomessa. Vain sopiva tila puuttui – ajatus jäi hautumaan.

Kun Think Company keväällä avasi ovensa, oppimateriaalien parissa työskennellyt Huotari alkoi hyödyntää avointa työtilaa etätyöpäivinään. Inspiroiva ympäristö toi ajatukset Pop Science Cafen aloittamisesta uudelleen esiin.

Tulin Think Companylle lähinnä hyvän työtilan vuoksi, mielikuvani yrittäjyydestä oli yksipuolinen ja ajattelin, että yrittäjyys ja yliopisto-opinnot eivät sopisi yhteen. Nyt näkökulmani on avartunut. Tajusin että myös Pop Science Cafen takana oleva idea on tavallaan hyvin yrittäjämäinen -siinähän tuodaan tiedettä käytännön tasolle ja opiskelijat pääsevät tuomaan tietämystään esille asiantuntijaroolissaOpiskelijat panostavat opintoihinsa usein valtavasti, mutta harvoin tuovat tietämystään esiin luentosalien ulkopuolella.

Ensimmäisessä Pop Science Cafessa torstaina 26.9 klo 17-19 kuullaan kolme esitystä. Psykologian laitoksen tohtorikoulutettava Eino Partanen kertoo sikiön aivojen kehityksestä. Kieliteknologian opiskelija Marjo Sutinen kertoo kieliteknologiasta tieteenalana ja sen soveltamisesta käytöntöön. Huotari itse esittelee uskonnollista johtajuutta pohjautuen tuoreeseen graduunsa.

Oli yllättävän vaikeaa löytää puhujia. Ehkä opiskelijat ovat vielä hiukan arkoja esittelemään omia opinnäytetöitään. Toisaalta en ollut itsekään tullut ajatelleeksi, että esittelisin graduani julkisesti. Toivon, että Pop Science Cafesta tulee matalan kynnyksen tilaisuus, johon eri vaiheissa olevat opiskeljat löytävät tiensä, sekä kuulijoina että esiintyjinä. 

 

Think&Do Club starttaa!

Tule mukaan Think&Do Club:iin! Vuorikadun klubi-illoissa kohtaavat globaalit haasteet ja niiden ratkaisijat. Kiinnostaako sinua muuttuva ympäristö, puhdas vesi, ajatteleva ja oppiva ihminen, globalisaatio ja yhteiskunnan muutos, hyvinvointi ja turvallisuus? Näitä ja muita monimutkaisia haasteita ei voida ratkaista vain tutkimusta ja opetusta parantamalla tai perinteisen politiikan keinoin. Tarvitaan myös uusia osaajia ja yrityksiä, jotka osaavat orientoitua viheliäisimpien ongelmien ratkaisemiseen.

26.9. klo 17.00. Pop Science Cafe:n stagella kohtaavat tutkimus ja konkretia. Luvassa päräyttäviä esityksiä opinnäytetöistä. Tapahtuma facebookissa.

10.10. klo 16.00. Panel discussion: Is Africa the next frontier for sustainable business? What does corporate social responsibility mean for companies working in Africa and what is sustainable business for Africa? (The panel is a part of Think Africa Week)

24.10. klo 17.00. Kuule opiskelijoiden ratkaisuja hyvinvointiyhteiskunnan haasteisiin

31.10. klo 17.00. Funtsi ja duunaa tulevista klubi-illoista sinun näköisiäsi

21.11. klo 17.00. Global Entrepreneurship Week:in klubi-illassa rikotaan ennakkoluuloja yrittäjyydestä ja luodaan kohtaamisia yli korkeakoulurajojen.
Think&Do Club

“Moi, kiinnostasko akateemisen osaamisen jalostaminen käytäntöön?”

1236976_10201267536842597_1268001510_n
Katjan kanssa edustimme Helsingin yliopiston avajaiskarnevaaleilla! Ihmisten pommittaminen Think Companyn postikorteilla oli oikein rattoisaa.

“Moi, kiinnostaisko yrittäjyys?”
“Eeeeeehkä…”
“Mitä opiskelet?”
“Afrikan tutkimusta..”
“Ootko harkinnut asiantuntija- tai konsulttipalveluiden tarjoamista? Esimerkiksi vientisektorilla tarvitaan yhä enemmän erityisasiantuntijoita edistämään kaupankäyntiä. Ja yritysten yhteiskuntavastuu on nouseva trendi – tietämyksesi kehitysmaista olisi varmasti jalostettavissa bisnekseksi. Ja hei meillä on Think Africa -viikko lokakuussa, tuu tsekkaamaan!”
“Hei joo, oonkin just valmistumassa ja työllistyminen mietityttää. Tää kuulostaa aika hyvältä!”

Jos saimme edes muutamalle uusia ideoita ja ajatuksia viriämään iltapäivän aikana, niin missio onnistui!