“Elämässä on tehtävä asioita, joista saa kicksejä”

Herantis Pharma kehittää hoitoja sairauksiin, jotka jättävät lääkärit neuvottomiksi.

Huttunen Henri 3004_14_1_photo HY_Linda Tammisto

Henri Huttunen saa inspiraatiota ihmisten elämän helpottamisesta. Kuva: Linda Tammisto

Henri Huttunen tasapainottelee työkseen yrittäjyyden ja tutkijuuden välillä. Huttusen perustama, vastikään Laurantis Pharma -yhtiöön fuusioitunut Hermo Pharma teettää paljon työtä. Huttunen toimii fuusiosta syntyneen Herantis Pharman tiedejohtajana.

Lisäksi Huttusen toimiston alapuolella toimii hänen johtamansa tutkijaryhmä. jossa on useita väitöskirjantekijöitä ja muutama post doc -tutkija. Viikin tiedepuistossa tiede- ja business-roolit on mahdollista yhdistää. Tutkijanhattu vaihtuu yritysjohtajan hattuun kerrosten välillä.

Biokemiasta väitellyt Huttunen on tehnyt pitkän tutkijanuran Suomessa ja ulkomailla. Samalla yrittäjyys on aina kiehtonut. Tärkeä kipinä Hermo Pharman perustamiseen syntyi Bostonin Harvard Medical Schoolissa. Siellä Huttunen näki, miten suureksi hänen tekemiensä töiden skaala voi kasvaa.

– Ihailin Bostonin valtavaa life sciences -klusteria, jossa tutkimus ja yritykset limittyvät. Samalla näin, miten lapsenkengissä Suomessa vielä ollaan.

Suomessa Huttusen tutkijakollegat Mart Saarma Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista sekä Eero Castrén ja Heikki Rauvala Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksesta olivat perustamassa yritystä ja pyysivät häntä vetämään projektia. Huttusella oli mahdollisuus rakentaa jotakin uutta alusta saakka. Syntyi Hermo Pharma, joka kehittää hoitoja parantumattomiin neurologisiin sairauksiin.

Yritys on ennen kaikkea vastaus huutavaan tarpeeseen.

– Meillä on mahdollisuus hoitaa sairauksia, kuten Parkinsonin tauti, joiden syille ei tällä hetkellä voida tehdä mitään. Tämä on puhtaasti “unmet medical need”, eli lääketieteellinen tarve, johon ei vastata.

Huttunen tekee uraauurtavaa kehitystyötä, jossa neurotieteellistä tutkimusta viedään hoidollisiksi sovelluksiksi. Työ Hermo Pharmassa on ollut rahoituksen hakua ja ongelmanratkaisua, samassa suhteessa. Aikaa työhön kuluu paljon ja rahoituksen hankkiminen on välillä raskasta.

– Yrittäjyyden pahin puoli on jatkuva työnteko ja taloudellinen riski. Parhaimmillaan se kuitenkin on oman intohimon toteuttamista ja maailman muuttamista.

Jos kaikki menee hyvin, Hermo Pharma onnistuu todistamaan menetelmiensä toimivuuden potilaskokeissa. Siihen kuitenkin tarvitaan kehitystyötä ja valtavia investointeja. Käytännössä yritys voisi siis tulla jonkin suuren yhtiön ostamaksi, jolloin kehitystyö tulee varmasti hyötykäyttöön. Työtä on jäljellä paljon sitä ennen. Fuusio Laurantiksen kanssa ja lisärahoituksen hankkiminen First North-pörssilistautumisen kautta on yksi askel tällä tiellä.

Huttusen mukaan sängystä nousemista ei kuitenkaan aamulla tarvitse miettiä. Häntä motivoi yksinkertaisesti mahdollisuus auttaa ihmisiä, jotka ovat tällä hetkellä avun ulkopuolella.

-Meillä on mahdollisuus parantaa merkittävästi seitsemän miljoonan Parkinson-potilaan elämänlaatua. Siinä on riittävästi motivaatiota minulle.

Huttunen ei ole joutunut katumaan uravalintaansa. Tutkijan ja yrittäjän roolin limittyminen tuo vaihtelua työhön ja pohjimmiltaan työ on kutsumuksen toteuttamista. Huttunen korostaa myös lapsilleen, että työssä tärkeintä on intohimo.

-Haluaisin, että he alkavat tehdä jotain, minkä kokevat tärkeäksi. Elämässä on tehtävä asioita, joista saa kicksejä.

Tämä teksti aloittaa Helsinki Think Companyn sarjan Helsingin yliopistoon kytkeytyvistä yrityksistä.

 

Millaisia yrityksiä yliopistolaisten sormista syntyy?

Helsingin yliopiston opiskelijoilla, tutkijoilla ja alumneilla on monenlaista yritystoimintaa. Jotkut tahtovat tarjota työtä ihmisille, toiset taas muuttaa pysyvästi sitä, miten maailma toimii.

Helsinki Think Company kertoo näiden yrittäjien ja yritysten tarinat. Julkaisemme tästä päivästä alkaen joka toinen viikko tarinoita Helsingin yliopistoon kytkeytyvistä yrityksistä ja ihmisistä niiden takana. Yritykset ovat eri vaiheissa toimintaansa, käynnistämisvaiheesta aina markkinajohtajuuteen.

Ensimmäisen tarinan päähenkilö on neurobiologian dosentti Henri Huttunen. Huttusen ja kollegojen yritys Hermo Pharma fuusioitui juuri toisen lääkeyhtiön kanssa Herantis Pharmaksi. Kasvu-uralla oleva yritys kehittää hoitoja toistaiseksi parantamattomiin sairauksiin. Tutkimuksen ja yrittämisen yhdistäminen saa Huttusen nousemaan innoissaan sängystä joka aamu.

Lue tarina tästä.

 

Post-it -lapuilla susiongelman kimppuun

Mitä jos haluaa iskeä kyntensä kiinni käytäntöön, mutta yliopiston kurssitarjonta ei vastaa tähän kaipuuseen? Ympäristömuutosta ja -politiikkaa opiskelevat Leena, Eevi ja Iitu päättivät tehdä himoitsemansa projektikurssin itse.

viikkiihmisia

Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Element Power, Skanska, Luonto-Liitto sekä Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskus tarjosivat kukin oman haasteensa opiskelijaryhmille ratkottavaksi. Hynttyyt lyötiin yhteen Helsinki Think Companyn kanssa ja vielä maalilta tuoksuva Viikin tila sai ensimmäiset testikäyttäjänsä kurssilaisista.

Monitieteellisyyttä, konkreettista ongelmanratkontaa ja oikeita ongelmia ihka oikeilta yhteistyökumppaneilta. Sitä oli tarjolla, kun kahden viikon intensiivikurssi pyörähti toukokuun alussa käyntiin. Opiskelijoille kävi nopeasti selväksi, että ympäristöongelmien ratkomiseen tarvitaan ainakin valtava määrä post-it-lappuja. Vessan palauteseinällä esiin nousi väistämätön kysymys: mikä onkaan post-it-lappujen ympäristövaikutus?

viikki

Yksi opiskelijaryhmistä pohtii, miten miten tuulivoimaa ja matkailua voidaan yhdistää, samalla lisäten tuulivoiman hyväksyttävyyttä. Yhtenä ongelmanratkaisutyökaluna käytetään kärsijöitä, eli yksilönäkökulmaa.

kärsijät2

“Taloyhtiön kokouksissa mielipiteet kiristyvät sähkönkulutuksesta tai jätteenkierrätyksestä puhuttaessa”, Matti 50 v.

Kuten Alina kirjoittaa kurssin blogissa:

“Matti ja Jutta, samoin kuin me todellisuuden helsinkiläiset, eivät vielä tunne ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia nahoissaan. On vaikea hahmottaa oma rooli ja vaikutusmahdollisuudet, kun ongelma ei ole konkreettinen, näkyvä tai välitön.”

Juuri tästä on kyse myös projektikurssimaisessa työskentelyssä. Oman rooli, tiedot, taidot ja niiden käyttömahdollisuudet hahmottuvat parhaiten tarttumalla johonkin konkreettiseen ja näkyvään. Oli se sitten post-it-lappuja tai Kumpulan kampuksella haahuileva opiskelija, jolta voi kysellä hänen kierrätyskokemuksistaan.

Janoatko kuulla lisää ratkaisuista kiperiin ongelmiin? Tule kuuntelemaan ratkaisuja perjantaina Innovatiivisten ympäristöratkaisujen aamuun 16.5. klo 10-12 Viikin Think Companylle (E-talo, Latokartanonkaari 3). Tapahtuman löytää facebookista.

Lisää opiskelijoiden ajatuksia kurssin nettisivuilla.