Tänään Helsingin yliopistolla järjestettiin varsin korkean profiilin ilmastokonferenssi Helsinki Climate Forum: Arctic Urgency. Konferenssissa pureuduttiin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seurauksiin erityisesti arktisella alueella. Arktinen alue – johon myös Suomi kuuluu – sekä sen poliittinen painoarvo tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana nousevien lämpötilojen vuoksi.
Konferenssin luultavasti tunnetuin nimi, ilmastopaneeli IPCC:n johtaja Rajenda Pachauri nosti esille erityisesti äärimmäiset sääilmiöt ja niistä aiheutuvat uhkat. Tähän mennessä Suomessa on saanut elää suht leppoisasti, mitä nyt elokuussa ukkostaa ja talvella pakkastaa. Jos kuitenkin hiilidioksidipäästöt lisääntyvät ennustetuissa määrin ja ilmasto lämpenee odotuksien mukaisesti, tulvat, merenpinnan nousu, rankkasateet ja hirmumyrskyt uhkaavat myös pohjolaa. Tämä tosin on aika viatonta ja siedettävää verrattuna siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maailman köyhimpiin alueisiin – siellä kuivuus aiheuttaa nälänhätiä, konflikteja ja humanitäärisiä kriisejä.
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on siis äärimmäisen relevantti ja tärkeä tehtävä. Helsinki Climate Forumin ohjelma sisälsikin puheiden, ilmasto -pecha-kuchan ja paneelikeskusteluiden lisäksi työpajoja, joista yhdessä aiheena oli yrittäjyys ja se, miten yrittäjyys voisi olla lähtökohtana kasvihuoneilmiön pysäyttämisessä. Myös Helsinki Think Company laittoi kortensa kekoon – esittelin Vuorikadun toimintaa ja yliopistolaista yrittäjyyttä ja sen mahdollisuuksia.
Akateeminen tietotaito yhdistettynä innovatiivisuuteen, toimeliaisuuteen ja lievään nuoruuden idealismiin voi parhaimmillaan synnyttää toimivia ratkaisuja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Ilmastonmuutos on erityisesti nuoren sukupolven ongelma. Minä ja mahdolliset jälkeläiseni näemme ja koemme, mitkä ovat tämän päivän holtittoman kerskakulutuksen ja mässäilevän elämäntyylin konkreettisia seurauksia. Ei riitä, että opiskelijasukupolvi toteaa, että ”jotain pitää tehdä”. On helppoa vaatia hallitukselta ja kansainväliseltä yhteisöltä toimia odottaen, että ”jotain tapahtuu”. Karu totuus on kuitenkin se, kuten joskus aiemminkin olen todennut, että kansainvälinen yhteisö on valitettavan voimaton globaalien kriisien uhatessa. Valtiot ja hallitukset eivät kykene pysäyttämään ilmaston lämpenemistä – sopimusten ratifioinnit ja idealistiset puheet huippukokouksissa eivät riitä, kun tarvitaan konkreettisia toimia.
Konkreettiset toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi – mitä ne ovat? Valojen sammuttamista, julkisten kulkuvälineiden valitsemista, jätteiden kierrättämistä, kasvisruoan suosimista? Pienet henkilökohtaiset valinnat ovat tärkeitä, mutta valitettavan pieniä askelia. Yritykset voivat tarjota tässäkin oman panoksensa peliin ja osoittaa, miten maailmaa voidaan parantaa paitsi järjestökentällä, myös liikemaailmassa. Selkein esimerkki lienee cleantech-ala. Helsinki Climate Forumissa toimintaansa olivatkin esittelemässä useat cleantech-toimijat ja esimerkiksi aurinkopaneelivalmistajat. Jalostamalla teknologista ja akateemista osaamista käytäntöön voidaan saavuttaa ympäristöystävällisiä ratkaisuja, joilla hidastetaan ilmaston lämpenemistä. Eikä tarvitse olla insinööri voidakseen perustaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tähtäävän yrityksen – tästä on hyvänä esimerkkinä yksi yrittäjyystyöpajan osallistujista, Tulevaisuusagentuuri. Tulevaisuusagentuuri tarraa 8- ja 9-luokkalaisten TET-jakson (työelämään tutustuminen) ongelmakohtiin. Tällä hetkellä kyseinen työelämään tutustumisjakso tarkoittaa usein käytännössä kahvin keittämistä tai hyllyjen invenvaariota – kaikkea pientä ”turhaa” puuhastelua. Tässä haaskataan monien nuorten aikaa, sillä eikö olisi optimaalista, että TET-jakso hyödyttäisi sekä tettiläistä, yritystä ja ilmastoa? Tulevaisuusagentuuri pyrkiikin luomaan ilmasto-TETin, jolloin 8- ja 9-luokkalaisten työpanos saataisiin hyödyttämään kaikkia.
Parhaimmillaan akateeminen yrittäjyys synnyttääkin ratkaisuja, jotka hyödyttävät niin yrittäjää, asiakasta kuin yhteiskuntaa laajemmaltikin. Ympäristö- ja ilmastoalan yritykset luovat win-win -tilanteita, joissa jokainen osapuoli hyötyy. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä ei tietenkään voi korostaa liikaa. Valitettava tosiseikka on kuitenkin se, että vaikka ympäristöjärjestössä toimiminen keventäisikin harteilla painavaa maailmantuskaa, sillä ei elä. Laskut, vuokra ja ruoka on maksettava, se nyt vain on yksi elämän karuja realititeettejä. On hienoa, jos joku laittaa vaikkapa 20 tuntia viikossa järjestötoimintaan, mutta mitäpä jos voisikin parantaa maailmaa täysipäiväisesti ja elättää itsensä sillä? Cleantech-ala, konsulttipalveluiden tarjoaminen, Tulevaisuusagentuurin kaltaisen toiminnan harjoittaminen – mahdollisuuksia on rajattomasti.
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii toimia. Jos sinulla on idea, visio, motivaatiota tai jonkinlaista tietotaitoa ympäristökatastrofin pysäyttämiseksi, tule toki jakamaan se Think Companylle. Kuuntelen ja brainstormaan mielelläni, voin keittää myös kupin (Reilun kaupan) kahvia. Ilmastonmuutos on tragedia, joka koskettaa jääkarhujen lisäksi ihan meitä jokaista. Tehdään asialle jotain, jooko?
