Paistaa se aurinko Viikkiinkin!

Kun markkinoinnin opiskelija Konsta Pohjamo ja metsäekonomiaa sekä markkinointia opiskeleva Atte Koskivaara kävivät ensimmäistä kertaa Think Companylla huhti-toukokuun tienoilla, olivat yrityssuunnitelmat vielä alkutekijöissään. Juteltiin tuolloin Viikin maa- ja metsätaloustieteellisessä opiskelevien poikien kanssa heidän visioistaan:

”No meitä vähän kiinnostais ehkä alottaa sellanen puisiin aurinkolaseihin liittyvä bisnes…”.

Muutama viikko sitten Konsta saapui Vuorikadulle ihan supertyylikkäät, puiset aurinkolasit päässään. Mukana oli laatikollinen aurinkolaseja – ensimmäiset tilaukset olivat lähdössä toimitukseen. Näköjään bisnesidea oli sitten ottanut tuulta alleen ihan kivasti!

Konstan ja Aten yritys PÖLLÖT myy bambusta tehtyjä aurinkolaseja eli ”Pöllöjä”. Myynti keskittyy lähinnä verkkokauppaan, mutta yritys on nousujohteisen kehityskulkunsa aikana saanut sovittua jo jälleenmyyntisoppareitakin. Taival onkin ollut yllättävän ruusuinen ja vauhdikas. Konsta ja Atte kertovat kokeneensa lähinnä ”Jipii, hurraa” -tyylisiä hetkiä – isommat epäonnistumiset ovat jääneet välistä. Yksi Pöllöjen jälleenmyyjistä myi juuri aurinkolaseja Koreaan asti. Näköjään maailmanvalloitus on siis hyvässä vauhdissa, vaikka tällä hetkellä toiminnan tarkoituksena onkin saada Pöllöt kaunistamaan suomalaisten kasvoja.

luupöllö2

Aikaa on valitettavasti rajallinen määrä käytettävissä. Tämän myös Pöllöjen pyörittäjät ovat havainneet. Varsinkin nyt, kun yrityksellä menee lujaa, jäävät luennot toisinaan välistä. Yliopiston puolelta on kuitenkin suhtauduttu melko neutraalisti poikien bisnekseen. Yrityksen pyörittäminen onkin nyt ensimmäisten kuukausien aikana opettanut aikataulujen sumplimista ja tehokasta ajankäyttöä.

”Joitain vuosia sitten yrittäjyys olisi voinut jo sanana tuntua hämmentävältä ja haastavalta. Nyt käytännön kokemuksen kautta olemme kuitenkin havainneet, että yrittäjänä on mahdollista toteuttaa ja haastaa itseään erittäin monipuolisesti.”
Konsta ja Atte korostavat rohkeuden merkitystä. Halu toteuttaa itseään omalla, uniikilla tavalla on heille tärkeää. Lisäksi esille nousee se, että vaikka asioiden kanssa tuleekin olla tarkkana, liian spesifiin hienosäätöön ei kannata ryhtyä. Innovatiivisuus katoaa ja asioiden eteneminen hidastuu, jos pilkkua viilataan liian pitkään. Toisinaan siis kannattaa omaksua ”go with the flow” -asenne ja ottaa rohkeasti askelia eteenpäin.

Think Companya Pöllöt ovat käyttäneet työtilana ja muutama tapahtumakin on tullut tsekattua. Ylipäätään he suosittelevat paikan päällä pyörähtämistä, jos yrittäjyys kiinnostaa edes vähän. Sparraus ja inspiroiva ympäristö potkaisevat eteenpäin yrityssuunnitelmien parissa.

Otaniemestä Meilahteen ja takaisin

..eli mitä siitä syntyy, kun yliopistorajoja rikotaan ja pakkaa sekoitetaan aivan häikäilemättömästi!

Tiedekunta- ja yliopistorajoja ylittävä BMI Innovation Project on neljän tiedekuntajärjestön innovatiivinen yhteistyörupeama. Kolmeviikkoisen projektin aikana neljästä eri ainejärjestöstä kerätyt opiskelijaryhmät ottavat ratkaistavakseen jonkin yhteistyöyrityksen tarjoaman haasteen. Mukana on lääketieteen opiskelijoita Helsingin yliopistosta sekä Aalto-yliopiston informaatioverkostojen, bioinformaatioteknologian sekä tuotantotalouden opiskelijoita.

Idea yhteistyörupeamaan syntyi kahden kaverin tarpeesta ”tehdä jotain pientä yhdessä”. Toinen näistä kaveruksista, projektin puuhamies Kristian Taipale on 23-vuotias lääketieteen ja kauppatieteen opiskelija. Aktiivinen ainejärjestötoiminta ja kokemus tapahtumien järjestämisestä ajoivat etsimään vastapainoa opintoihin projektitouhuista. Aluksi tarkoituksena oli järjestää bileet, mutta homma lähtikin vähän lapasesta. Lääketieteen ylioppilas ja informaatioverkostoja opiskeleva aaltolainen päätyivätkin yhdistämään voimansa ammatillisessa mielessä ja järjestämään teekkari- ja lääkäriosaamista sekä yliopisto- ja yritysmaailmaa yhdistävän projektin.

BMI Innovation Projectin perusideana on tuoda yhteen lääkisläiset ja teekkarit käytännön työskentelyn merkeissä. Käytännön työskentely tapahtuu tiimeissä, jotka ratkovat yritysten heille antamiaan projekteja. Yhtenä tausta-agendana on kasvattaa ymmärrystä eri ammattiryhmiä kohtaan. Opiskellessa on liian helppo jumiutua hengaamaan ainoastaan omassa tiedekuntakuplassaan. Tällöin vuorovaikutus eri ammattiryhmien välillä jää syntymättä. Teekkarit ja lääkärit tekevät surullisen vähän yhteistyötä keskenään, vaikka kummallakin alalla olisi runsaasti annettavaa toiselle. Yhdistämällä teknistä ja lääketieteellistä osaamista ja erilaisia näkökulmia syntyy paljon enemmän ideoita kuin tarkastelemalla ongelmia ainoastaan yhdestä aspektista – tämä huomattiin jo viimevuotisen projektin aikana.

Tämän vuoden BMI Innovation Projectiin oli helppoa saada mukaan yhteistyökumppaniyrityksiä, sillä viime vuonna mukaan lähteneet firmat tarjosivat innokkaasti projekteja tänäkin vuonna. BMI Innovation Projectin keissit ovat yritysten itse suunnittelemia. Tämä hyödyttää yrityksiä ja toisaalta opiskelijatkin kokevatkin sen mielekkääksi ja motivoivaksi. Viimevuotiset yhteistyöyritykset olivat tyytyväisiä opiskelijoiden aikaansaannoksiin ja ottivat tiimien ratkaisuja osaksi liiketoimintaansa. Esimerkiksi projekti, jossa pyrittiin lisäämään yläasteikäisten kiinnostusta terveyskasvatukseen synnytti vision terveellisiin elämäntapoihin perehdyttävästä pelistä. Lääketietokeskuksen kanssa rakennettiin nettipalvelu paikkaamaan puhelinpalvelun valuvikoja. Opiskelijat tuottavat siis käyttökelpoisia ratkaisuja yritysten ongelmiin. Tämän vuoden BMI Innovation Projectissa on luvassa esimerkiksi pään 3D-kuvantamiseen liittyvä tehtävä. Kyseisessä Planmegan tarjoamassa haasteessa lääketieteellinen ja tekninen osaaminen nivoutuvat selkeästi yhteen – teekkarit osaavat tarkastella kuvantamislaitteiden teknologista pohjaa, kun taas lääkärit osaavat arvioida käyttäjänäkökulmaa.

DSC_4141

Työskentelylauantai Think Companylla

Kristian kehuu poikkitieteellisen, yliopistorajoja ylittävän yhteistyön toimivuutta. Sitä paitsi lääkäri- ja teekkariopiskelijat ovat hänen mukaansa loppujen lopuksi hyvin samankaltaisia. Lääkärit tosin aliarvioivat helposti omaa osaamistaan – kuulostaa ylipäätään yliopistolaisille tyypilliseltä ongelmalta. Omia taitoja pidetään helposti itsestäänselvyytenä. Niiden arvo tajutaan vasta ryhmätyötilanteessa. Teekkarit taas tarttuvat haasteisiin ”kyllä me tähän pystytään!” -asenteella. Toimintakulttuurit kuitenkin ovat hyvin samankaltaisia molemmilla aloilla. Kristian nostaakin esille sen, että olisi mielenkiintoista lähteä laajentamaan projektia erilaisemmalle porukalle. Mikään ei rajoita rikkomasta tiedekuntarajoja vieläkin radikaalimmin. Esimerkiksi teologi-lääkäri-valtsika-teekkari -yhteistyöllä voitaisiin löytää huimia ratkaisuja moniulotteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Samalla opittaisiin ymmärtämään eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Ja ”loppujen lopuksi opiskelijat ovat tosi fiksuja ja hyviä tekemään, kunhan vain ryhtyvät toimeen!”,
kuten Kristian toteaa.

BMI Innovation Project on osallistujille kolmiviikkoinen puristus. Aikaakin se vie – tämä on karsinut jonkin verran lääkisopiskelijoiden osallistumista. Varsinkin viimeiset illat (ja yöt) vierähtävät intensiivisen työskentelyn parissa. Projektin aikataulut on pyritty järjestämään lääkisopiskelijoiden ehdoilla, sillä kyseisen tiedekunnan akateeminen vapaus on yksi rajatuimmista. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin vain hyvästä aikatauluttamisesta, kuten Kristian toteaa.

Kristian tosin kahta vaativaa tutkintoa tekevänä ja BMI Innovation Projectin järjestäjänä onkin ehkä yli-inhimillisen tehokas ja taitava ajankäyttäjä. Projektin järjestäminen nimittäin vie aikaa vielä osallistumistakin enemmän. Tapahtuman järjestämisestä saatu kokemus kuitenkin palkitsee, vaikkei se Kristianin lääkisopintoja juuri hyödytäkään. Projektin järkkäily tuo lähinnä vastapainoa opintoihin – yhteistyötä yliopiston kanssa ja esimerkiksi opintopisteiden saamista projektista on harkittu. Palkitsevinta kuitenkin on uusiin ihmisiin tutustuminen ja oman maailmankuvan avartuminen. BMI Innovation Projectin avulla on lisäksi viety lääketieteelliseen tiedekuntaan hiukan uudenlaista asenneilmapiiriä, minkä Kristian nostaakin yhdeksi projektin tärkeimmistä tavoitteista.

BMI Innovation Projectin yhtenä päämääränä on hyödyttää kaikkia osallistujia, niin yrityksiä kuin opiskelijoitakin. Opiskelijat saavat projektin aikana käytännön työkokokemusta. Ja sen lisäksi, että yritykset ovat ottaneet opiskelijoiden ideoita osaksi liiketoimintaansa, myös projektiin osallistuneet ovat onnistuneet ujuttautumaan yrityksien palkkalistoille. Tavoitteena on tehdä projektista jokavuotinen perinne ja mahdollisesti laajentaa osallistujakuntaa – tänä vuonna mukana on teekkareiden ja lääkäreiden lisäksi yksi farmaseutti. Yhtenä visiona on, että tämänkaltaiseen aktiviteettiin osallistumisen jälkeen opiskelijalla olisi vain pieni askel siihen, että tämä alkaisi tehdä täysin omaa juttuaan. Kristian nostaakin esille sen, että olisi hienoa murtaa lääkisläisten ennakkoluuloja yrittäjyydestä. ”Ei meillä ole mitään annettavaa yritysmaailmaan” ja ”ei koske meitä” -tyyliset ajatukset rikotaankin BMI Innovation Projectissa. Yhtenä haaveena olisi myös nähdä, että jokin tiimi jatkaisi yhteistyötä projektin jälkeenkin.

Jollei olisi mukana järjestämässä tapahtumaa, ”kyllä mä lähtisin tähän mukaan!” Kristian toteaa lopuksi. ”Varsinkin olisi siistiä, jos jotain vastaavaa tulisi vielä laajemmallakin pohjalla! Perusidea on todettu toimivaksi ja tällaisia projekteja olisi mahtavaa nähdä muuallakin. Kaikilla on jotain annettavaa.
DSC_4143

Kristian myös nostaa esille ThinkCompanyn roolin tällaisen toiminnan edistämisessä. Jo pelkkä tilan olemassaolo edistää poikkitieteellistä ja uudenlaista ajattelua sekä toimintaa – esimerkiksi BMI Innovation Project jalkautui Vuorikadulle syyskuun lopulla työskentelylauantain merkeissä. Projektin aikaansaannokset esitellään 12.10. messutapahtumassa Design Factorylla. Jos kiinnostaa nähdä, mitä kampusten välinen yhteistyö parhaimmillaan synnyttää, kannattaa mennä tsekkaamaan!

 

Christopher Evatt: Elämää ylläpitävä bisnes kantaa

 Elämässä on paljon muutakin kuin raha ja rahanteko, joten yrittäjyyden pitää olla tasapainossa yrittäjän elämän kanssa. Pitkän linjan konkari, sarjayrittäjä ja yritysvalmentaja Christopher Evatt kannusti Helsinki Think Companyyn kokoontuneita tuoreita yrittäjiä uskomaan omaan osaamiseensa.

evatt

– Yrittäjyydessä on kyse suhteista. Otetaan esimerkki luonnosta, jos loinen imee emokasvin kuiviin, ei jää mitään. Myös loinen kuolee. On tärkeätä ymmärtää, että yritykset toimivat osana ekosysteemiä. Ne ovat toisistaan riippuvaisia ja hoivaamalla alihankinta-, toimittaja- ja asiakassuhteita yritykset menestyvät myös itse. Ahneus tappaa, Evatt vertaili.

Evatt tunnustaa kokeneensa itse niin menestystä kuin tappioita, usein paras yrittäjyysoppi tulee kantapään kautta. Työttömänä ja  rahattomana pienen lapsen isänä hän aloitti aikoinaan kotimaassaan Uudessa-Seelannissa puutavarabisneksen tyhjästä, kun eväinä oli vain oma sinnikkyys ja sattuman mukanaan tuoma tilaisuus.

– Minusta raha ei ole ollut koskaan este yrityksen perustamiseen. Aina löytyy jokin keino päästä alkuun, kun vaan uskoo itseensä, on idearikas ja selvittää erilaisia mahdollisuuksia. Toisaalta raha ei myöskään ratkaise ongelmia, se piilottaa niitä, Evatt väittää.

Tie menestykseen on aina mutkikas ja matkalla sattuu asioita. Evatt myös kannustaa yrittäjiä tarttumaan asioihin. Jos joku asia tai tilanne ei miellytä, sille voi tehdä jotain. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan tai odottamaan että ihme tapahtuu.

-Yrittäjän pitää mennä vaikka läpi harmaan kiven, jos tilanne vaatii sitä. Muut eivät tee sitä puolestasi, Evatt patistelee.

Mistä tiedän onko yritysidea toimiva?

Kaikkein nopein tapa aloittavalle yrittäjälle ottaa selvää markkinoista, on jutella potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Evatt suosittelee käymään keskusteluja asiakkaiden tarpeista ja oman idean muokkaamista siihen suuntaan, että se palvelee asiakkaita. Teknologian ja vaikeiden termien taakse ei kannata piiloutua, vaan tuotteesta tulee tehdä yksinkertainen, ymmärrettävä ja tarjota  vaikka testikäyttöä, jos se on mahdollista.

Tasapaino työn ja muun elämän kanssa

Kun ihminen työskentelee itselleen mielekkäiden asioiden parissa, hän kukoistaa ja voi hyvin myös muilla elämän alueilla. Elämän tulee olla tasapainossa, liika stressi voi tappaa ja työlle omistautuminen voi pilata ihmissuhteet. Toisaalta ikä ei ole este työssä onnistumiselle.

– Yritykseni parhaat työntekijät ovat olleet yli 60-vuotiaita. Edellytän vain että työt tulevat tehtyä, mutta muuten työntekijöillä on vapaat kädet. He voivat hoitaa työnsä kotoa käsin, iltaisin tai viikonloppuna niin halutessaan. Joustava työ on toiminut erittäin hyvin ja nämä henkilöt ovat erittäin motivoituneita.

Olenko tarpeeksi hyvä?

Kerran Christopher Evatt keskusteli ystävänsä kanssa työpaikasta, jota tämä olisi halunnut hakea. Ilmoituksessa määritellyt ominaisuudet eivät kuitenkaan täsmänneet miehen koulutukseen ja taustoihin.

– Kehotin häntä hakemaan paikkaa joka tapauksessa. Teimme yhdessä hakemuksen, jossa kerrottiin kuinka kyseistä tehtävää koskevia haasteita voisi alkaa ratkoa. Jätimme kokonaan pois koulutustaustan, iän ja muut asiat jotka eivät vastanneet hakuilmoituksen määrittelyjä. Kaveri sai paikan. Itseasiassa hänen aloittamansa toiminta kantoi paljon pidemmälle. Kehittäminen kantautui hyötyinä ja uusina toimintatapoina ympäri kaupunkia.

Evatt kehottaa tekemään listan itsestäsi. Listaa asioista joita osaat, joista sinulla on kokemusta ja mitä ominaisuuksia sinussa on. Tähän voi mennä aikaa, mutta lopputulos on palkitseva. Me kaikki osaamme paljon asioita, ne ovat vahvuutemme ja niiden varaan voi rakentaaa oman yrittäjäminän.

/ Taija Vento

Kokeile kaikkea ja tavoittele taivaita – neuvoja Vesterbackalta

Lontoo on ”so last season” – Helsinki on tätä päivää. Suomesta, tästä lumen, loskan ja kylmyyden luvatusta maasta on brändätty kansainvälisen start up -skenen kuuma juttu. Onko startup-buumissa ratkaisu Suomen talousongelmiin ja kestävyysvajeeseen? Huhtikuun lopulla Helsinki Think Companyssa vieraillut Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka ei epäile tätä hetkeäkään. Startup-yrityksissä sekä innovatiivisessa startup-hengessä on Suomen tulevaisuus. Suomesta löytyy huipputason osaamista useilla aloilla. Maantieteellinen sijainti Venäjän markkinoiden vieressä on selkeä kilpailuetu. Suomen hyvä maine on parantunut entisestään startup-brändin lyötyä läpi.


Vesterbacka veti Vuorikadun täyteen kiinnostuneita kuulijoita 26.4.

Rovio on viime vuosien huikeimpia kotimaisia menestystarinoita. 12 henkeä työllistävä pelifirma on kasvanut muutamassa vuodessa yli 600 hengen viihdeyritykseksi. Angry Birds on brändätty niin vaatteisiin kuin elintarvikkeisiinkin ja vihaisia lintuja lennätetään älypuhelimissa ympäri maailman. Mitä ihmettä? Miten yksi mobiilisovellus voi kasvaa näin suureksi ilmiöksi? ”Ei pidä pyrkiä olemaan Keilaniemen tai Helsingin siistein juttu. Ei edes Suomen paras. Tavoitteena on olla maailman paras”, Vesterbacka toteaa. Turha vaatimattomuus ei yritysmaailmassa kaunista ketään. Ainoastaan ”I’m going to change the world” -asenteella saavutetaan kansainvälistä menestystä.

Rovion päämääränä oli tehdä mobiilipelejä siihen asti, kunnes läpilyönti tapahtuu. Ennen kuin iPhone tuli markkinoille, menestystä saatiin odotella. Vasta yhtiön 52. peli – Angry Birds – nosti Rovion maailmankartalle. Pelistä tuli hitti, jota ei pääse pakoon vaikka yrittäisi. Vihaiset linnut hyppivät silmille mediassa, kauppojen hyllyillä ja vastaantulijoiden vaatteissa. Onko tämä kaikki tarpeellista? Helsingin Sanomien kolumnissa ivailtiin juuri, että Angry Birds on ”unikkoitumassa” eli on kaikkialla kyllästymiseen saakka. ”Haluamme tarjota kaikille Angry Birds -faneille jotain. Toiset juovat limpparia, toiset kahvia.” Rautaa kannattaa takoa, kun se on kuumaa. Rovion toiminnasta 45% koostuukin oheistuotteista. Yritys on menestyksen myötä laajentanut toimialaansa ja sen toimintaa linjaavat kolme E:tä – entertainment, education ja entrepreneurship.

Nykymaailmassa kilpailu on kovaa ja trendit vaihtuvat nopeasti. Tuotteen nouseminen hitiksi on vaikeaa, mutta huipulla pysyminen on vielä vaikeampaa. Vesterbacka kuitenkin muistuttaa, että brändit kuten Hello Kitty, Mikki Hiiri tai Supermario ovat säilyttäneet suosionsa vuosikaudet. Angry Birdsinkään strategia ei perustu sadan päivän listahitteyteen vaan sadan vuoden menestystarinaan. Jotta tässä onnistuttaisiin, paikka huipulla täytyy ansaita joka päivä uudestaan. Miljoonan saavutetun latauksen varaan ei voi laskea, vaan seuraavaa askelta täytyy miettiä jatkuvasti. Yhteistyökumppaneiden hankkiminen yllättäviltäkin aloilta on tärkeää, sillä esimerkiksi lelunvalmistuksen tai leikkipuistotuotteiden ammattilaisia Rovion omilta palkkalistoilta ei löydy.

Vaikka Vesterbacka itse onkin kauppakorkeakoulun kasvatti, hän ei epäile tippaakaan, etteikö humanistilla tai teologillakin olisi annettavaa yritysmaailmalle. Tosin Roviolla ei hänen tietääkseen juurikaan teologeja työskentele. ”Tämä ongelma pitääkin fiksata välittömästi, teologilla voisi olla jotain aivan uutta annettavaa Roviolle”, Vesterbacka toteaa nauraen. Teologit – be prepared. Olette Vesterbackan kiikarissa.

Humanisti tai valtiotieteilijä voi teekkarin tai markkinointiopiskelijan tavoin tehdä niitä juttuja, mistä tykkää. Lähtökohtana on omien kykyjen oivaltaminen sekä niiden kaupallistaminen. Omaa osaamistaan on mahdollista soveltaa mielekkäille osa-alueille. Esimerkiksi Vesterbacka nostaa suomalaisen koulutuksen. Maailmalla Suomi tunnetaan vihaisten lintujen lisäksi laadukkaasta – eikä vain laadukkaasta, vaan maailman laadukkaimmasta – koulujärjestelmästään. Suomalaista peruskoulua viedään ministeriövetoisesti Saudi-Arabiaan, mutta kysyntää olisi laajemminkin. Missä viipyvät suomalaista koulutusta Kiinaan ja Latinalaiseen Amerikkaan vievät startup-yritykset? Kysyntää olisi ja brändäyskin on jo valmiiksi hoidettu. Yrityshenkisen humanistin mahdollinen urapolku voisikin kulkea ulkomaille koulutusviennin parissa. Toinen potentiaalinen vientituote voisi liittyä cleantechiin. Suomalaisen teknologia- ja ympäristöosaamisen yhdistäminen ja sen kaupallistaminen tarjoavat rajattomat mahdollisuudet. Globaalit ympäristöongelmat eivät ratkea pelkillä poliittisilla päätöksillä. Ilmastonmuutosta pysäytettäessä tulee huomioida myös markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet.

Vesterbacka on ennakkoluuloton ja kokeilunhaluinen. Rovio on saavuttanut menestystä tarttumalla rohkeasti tilaisuuksiin ja tavoittelemalla taivaita. Onko sitten jotain, mitä aloittelevan yrittäjän ei missään nimessä kannata tehdä? Vesterbacka teilaa kysymyksen nauraen; ”Kaikkea kannattaa yrittää ainakin kerran. Lain puitteissa tietenkin.”. Startup-yrittäjän pitää unohtaa turhat ennakkoluulot ja rajoitteet ja päättää, että nyt luodaan maailman siisteintä, parasta ja hienointa.

Monipuolinen ja muunneltava ajatusverstas by Ufacik Design

Hauskat yksityiskohdat ja rentous korostuvat Ufacik Designin suunnittelemassa HelsinkiThinkCompanyn sisustuksessa. Tilan ideointi alkoi marraskuisessa workshopissa, kun Tieteestä Toimintaa -verkostolta kerättiin toiveita yrittäjyystilan sisustukseen.

Varsinainen suunnittelutyö käynnistyi tammikuussa. Tilan alkuperäinen kunto – rakennusmiesten sekasortoinen varasto rikkinäisine ikkunoineen – ei pelottanut suunnittelijaa. Suuret ikkunat ja korkeat seinät huokuivat potentiaalia ja innostivat. Tiukasta aikataulusta huolimatta tilasta saatiin inspiroiva ja käyttäjien toiveiden mukainen. Tilan alkuperäisasua pyrittiin säilyttämään esimerkiksi industrial-henkisellä lattialla. Lempiyksityiskohdakseen sisustusarkkitehti Asli Ufacik nimeää yliopistolaisyrittäjien kasviseinän – GreenHouseEffectin Living Canvas on kuin pala sademetsää keskellä kaupunkia.

Ufacik Design satsaa käyttäjälähtöisyyteen ja HelsinkiThinkCompanystakin muotoutui monipuolinen ja muunneltava ajatusverstas. ”Halusin luoda työtilan, jossa yhdistyvät rento nojatuolimeininki ja tehokas kokouskulttuuri.” Tila mukautuu erilaisiin käyttötarkoituksiin siirreltävien pöytien ansiosta. Niiden järjestystä muuttamalla Vuorikadulle saadaan nopeasti katsomo tai kokoushuone. Ja jos pönötys pöydän ääressä ei huvita, voi työnsä tehdä mukavasti sohvalla läppäri sylissä.

Yrittäjyys oli luontainen valinta

Kaksi vuotta omalla toiminimellään sisustusarkkitehdin töitä tehnyt Asli Ufacik perusti yrityksensä Ufacik Designin heti valmistuttuaan Taideteollisesta korkeakoulusta. Yrittäjyys oli hänelle luontainen valinta. ”Olen oman tien kulkija. Ja kun vapautta kerran on maistanut, ei siitä halua luopua”, Asli toteaa. Yrittäjätaustainen lähipiiri vaikutti myös osaltaan uravalintaan. Valintaa ei ole tarvinnut katua. Oman tien kulkijalle se, että saa itse valita työkaverinsa ja työtilansa, on tärkeää. Asli kehuu myös Helsingin ilmapiiriä luovien alojen työtilana. Punavuoren hipsterikortteleista ja Kallion kaduilta on helppoa löytää samanhenkistä seuraa.

Ufacik Design tekee sisustussuunnitelmia koteihin ja julkisiin tiloihin. Yritys korostaa suunnittelutöissään aitoutta, rentoutta ja käyttäjälähtöisyyttä. Kalasataman Ihana Kahvila onkin tästä malliesimerkki ja samalla yksi Aslin lempitöistä. ”Ihana Kahvila on niin mietitysti superrento! Ja täynnä hauskoja yksityiskohtia.”

Tartu haasteisiin ja toteuta itseäsi

HelsinkiThinkCompanylta Asli odottaa paljon. Inspiroivat tilat keskeisellä paikalla luovat loistavat puitteet akateemiselle yrittäjyydelle. Asli on iloinen, että yliopisto kannustaa opiskelijoita harkitsemaan myös vähemmän perinteisiä uravaihtoehtoja – kaikista ei tarvitse tulla tutkijoita tai opettajia. Asli peräänkuuluttaa tukea myös yhteiskunnalta ”Tällä hetkellä yrittäjyyden ainoat varjopuolet ovat byrokratian rattaissa rullailu ja epäsäännölliset tulot.” Vaikka yrittäjyys ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista, haluaa suunnittelijayrittäjä innostaa ihmisiä tarttumaan rohkeasti haasteisiin ja toteuttamaan itseään – hänen kohdallaan uravalinta on osunut nappiin.