Harjoitukset alkavat

Päivitetty teksti täällä.

Usein ihmiset ajattelevat, että he kyllä kohtelisivat toisia hyvin, jos vain toiset ensin kohtelisivat heitä hyvin. Että on vain kohtuullista olla antamatta toisille, ennen kuin toiset antavat itselle. Odottaa ensin toiselta anteeksipyyntöä, pyytää sitten itse anteeksi.

Mutta mitä vapautta tämä on? Jos vain reagoi muiden tekemisiin, antaa toisille vallan vaikuttaa omaan tahtoonsa. Oma käytös ulkoistetaan muille, valinnanvapaus annetaan pois ja antaudutaan muiden vietäväksi.

Jos haluaa olla itsenäinen ja aidosti vapaa, on fiksumpaa toimia omien arvojensa mukaisesti, riippumatta muiden tekemisistä. Kuinkakohan usein ylipäätään kukaan on mykkäkoululla ”antanut toiselle opetuksen”, josta on ollut pitkän tähtäimen hyötyä?

Jos et ole vielä miettinyt ensi vuodelle strategiaasi, kokeile halutessasi anteliaisuutta ja ole mukava kaikille, odottamatta mitään heidän käytöksestään sinua kohtaan. Silloin kun joku tekee jotakin mielestäsi ärsyttävää, voit myös yrittää löytää hänen tekojensa taustat. Jos hän mielestäsi sanoi pahasti siksi, koska on ilkeä, mikä hänestä teki ilkeän? Pitäisikö sinun olla vihainen hänen sanoilleen, hänen persoonalleen tai tyylilleen, hänet kasvattaneille vanhemmille, hänen vanhempiensa vanhemmille vai alkuräjähdykselle, jonka tuloksena loppujen lopuksi itsekin olet parhaillaan tätä lukemassa?

Jouluna on helppo harjoitella hyväntahtoisuutta. Mutta miksi tehdä mitään vain kerran vuodessa? Kiitollisuuskin lisää henkilökohtaista hyvinvointia, mutta siitä ei ole iloa, jos sitä harjoittaa vain kiitospäivänä. Kun uskoo siihen, että hyväntahtoisuuden lisääminen lisää maailman hyvinvointia, voi sen ottaa ohjenuorakseen ja jakaa ennakoivia iskuja päivittäin.

On myös poikkeuksellisen vapauttavaa määritellä itse itsensä ja toimia sen mukaan, mitä pitää oikeana. Loppuvuosi olkoon harjoittelua sille, miten haluamme kohdella muita ensi vuonna.

Mukavaa joulunaikaa!