Category: Ajankohtaista

Posted on

Uusi ilmiö havaittu protonien ja lyijy-ytimien törmäyksissä

CMS-kokeessa on havaittu uusi ilmiö protonien ja lyijy-ytimien törmäyksissä. Havainto tehtiin tutkimalla pilottiajon n. kahta miljoonaa törmäystapahtumaa CERN:n LHC-törmäyttimessä. Ilmiössä havaitaan, että törmäyspisteestä pois sinkoavat hiukkasparit lentävät suurella todennäköisyydellä samaan suuntaan (kuva 1). Tämä tarkoittaa, että niillä on täytynyt olla joku tapa “kommunikoida”, ts. vuorovaikuttaa, keskenään. Sama ilmiö on aiemmin havaittu lyijy-ytimien törmäyksissä raskasionitörmäyttimissä sekä myös pari vuotta sitten ensimmäistä kertaa kahden protonin törmäyksissä CMS-kokeessa.

Kuva 1: Kahden protoni-lyijy-ydin törmäyksessä syntyneen hiukkasen välinen kulmajakauma tapauksissa, joissa on syntynyt alle 35 jälkeä (vasen), ja tapauksissa, joissa on syntynyt yli 110 jälkeä (oikea). Lähde: CMS-PAS-HIN-12-015

Ilmiölle etsitään edelleen fysikaalista selitystä. Yllättäväksi ilmiön tekee se, että kvarkki-gluoni plasman muodostumista pidetään mahdottomana protonien ja lyijy-ytimien välisissä törmäyksissä. Siksi toistaiseksi suosituin selitys ilmiölle on, että kyseessä olisi uusi jo aiemmin ennustettu aineen olomuoto, ns. color glass condensate, jossa atomiytimen rakenneosasia yhteensitovat gluonit käyttäyvät hetken aikaa nesteenomaisesti.

Lisää protonien ja lyijy-ytimien törmäyksiä on luvassa LHC-törmäyttimellä, kun varsinaiset törmäysajot alkavat tammikuussa.

Linkit:
CMS:n julkaisu
LiveScience:n artikkeli

Posted on

Katsaus Higgsin bosoniin ja tulevaisuudennäkymiin – luennoitsijoina P. Higgs ja F. Englert

Euroopan parlamentti järjestää tiistaina 27.11.2012 klo 16 Suomen aikaa huippuluokan luentotilaisuuden, jota voi seurata web-lähetyksenä. Luennoissa keskitytään työhön, jonka tuloksena Cernissä kesällä 2012 löydettiin uusi hiukkanen. Pääluennoitsijoita ovat professorit François Englert ja Peter Higgs, jotka johtivat vuonna 1964 sitä teoreettista tutkimusta, joka ennustaa Higgsin bosonin olemassaolo (sähköheikkovoiman spontaani symmetriarikko Brout-Englert-Higgs-mekanismin avulla). Muita esiintyjiä ovat Cernin pääjohtaja prof. Rolf Heuer, teoreettinen fyysikko prof. John Ellis sekä Dr. Steve Myers, Cernin kiihdytinosaston johtaja.

Luentotilaisuutta voi seurata tästä linkistä: http://bit.ly/10H7Z4w .

Samaan tilaisuuteen liittyen järjestetään Euroopan parlamentin Facebook-sivuilla chat professorien Englert ja Higgs kanssa. Chat järjestetään tiistaiaamuna klo 11:45 Suomen aikaa tällä sivulla: http://on.fb.me/WGBTqp .

Posted on

Ollako vai ei?

Kas siinä kysymys Higgsin bosonille, joka ehkä ratkeaa pian. CERN on ilmoittanut pitävänsä seminaarin Higgs-jahdin uusista tuloksista keskiviikkona 4. heinäkuuta klo 10 Suomen aikaa. Ennakkolaskelmien mukaan dataa pitäisi nyt olla kasassa riittävästi, jotta viime vuonna saatu mahdollinen vihje Higgsin bosonista voidaan joko vahvistaa tai kumota.

Ilmoitettu seminaariajankohta osuu yksiin Melbournessa, Australiassa alkavan merkittävän hiukkasfysiikan konferenssin ICHEP:in kanssa. Konferenssissa esitellään LHC:n tämän vuoden ajojen tärkeimpiä tuloksia, joille Higgs-seminaari toimii alkusoittona (suora lähetys: webcast.cern.ch).

Datan keruu ICHEP-konferenssia varten päättyi vasta maanantaina 18. kesäkuuta, joten hiukkasfyysikot paahtavat nyt yötä päivää datan analysoinnin parissa. Dataa kertyikin mukavasti, hieman yli 6/fb, joka on karvan verran enemmän kuin viime vuonna. Törmäysten energiaa on myös nostettu 7 TeV:stä 8 TeV:iin, jonka pitäisi myös lisätä mahdollisen Higgsin bosonin tuottoa 20–30%.

Vuosina 2010, 2011 ja 2012 kerätty datamäärä. Yksi fb-1 vastaa lähes 100 triljoonaa protoni-protonitörmäystä.

Hiukkasfyysikot ovat siis syystäkin innolla odottamassa uusia tuloksia. Uusi data vastaa määrältään pitkälti viimevuotista, joten siitä saatavat tulokset ovat suoraan vertailukelpoisia aiempiin.

Aiempien ennusteiden (CMS, ATLAS) perusteella yhdistämällä vuosien 2011 ja 2012 data voidaan joko päästä melko lähelle viiden sigman rajaa, joka on alalla perinteinen standardi uusille löydöille, tai rajata Higgsin bosoni 95% todennäköisyydellä pois koko odotetulta massa-alueelta.

Ennuste Higgsin signaalin merkittävyydelle massan funktiona. Vuosien 2011 (5 fb-1, 7 TeV) ja 2012 (5 fb-1, 8 TeV) yhdistelmä on suunnilleen punaisten viivojen puolivälissä.

Kuinka viikon päästä sitten käy, riippuu sekä fyysikoiden kovasta työstä analyysien herkkyyden parantamiseksi että tilastollisten vaihteluiden takia puhtaasta tuurista. Huonolla onnella bosonin olemassaolo voi jäädä yhä mysteeriksi, kun taas hyvällä onnella jahti voi jo ratketa odotettua aiemmin.

Mitä Higgsin löytymisestä tai löytymättä jäämisestä sitten voi seurata? Mikäli Higgsiä ei löydy koko haetulta massa-alueelta, joutaa iso osa viime vuosikymmenten teoreettisesta työstä romukoppaan, ja teoreetikot pääsevät aloittamaan puhtaalta pöydältä. Kokeilijat taas jatkavat etsintöjä muista uusista hiukkasista, jotka voisivat korvata Higgsin bosonin.

Jos taas viime vuonna tehdyt havainnot vahvistuvat todelliseksi löydöksi, alkaa tarkempi selvitystyö löydetyn hiukkasen ominaisuuksista. Higgsin bosonin ennustavia teorioita on standardimallin lisäksi useita muitakin, joten aivan heti Higgsin identiteetti ei selvinne. Osa teorioista ennustaa myös useita Higgsin bosoneita sekä muita hiukkasia, joiden jahtaamista kokeilijat jatkavat.

Lisää netissä: Teoreettinen fyysikko Syksy Räsänen blogaa Tiede-lehdessä, jonka uusimmassa numerossa kerrotaan myös Higgsin bosonin etsinnöistä.

Posted on

Lyijyionien aika

CERNin LHC-kiihdytin päätti vuoden 2010 protoni-protoni-törmäytyksensä, ja aloitti raskaiden ionien törmäyttämiset. CMS-koeasema rekisteröi ensimmäiset kahden lyijy-ytimen törmäytykset maanantain 8.11. vastaisena yönä, ja maanantai-iltapäivällä hiukkassuihkut saatiin vakautettua siten, että päästiin rutiininomaisesti tuottamaan useita tuhansia törmäyksiä. Näissä törmäytyksissä LHC:n synnyttämä törmäytysenergia oli 2,76 TeV kullekin nukleoniparille, mikä on 14-kertainen verrattuna toistaiseksi tehokkaimpaan RHIC-raskasionitörmäyttimeen.

Lyijy-ytimien törmäytys CMS-kokeessa. Raskasionikokeissa syntyy useimmiten hyvin suuri määrä jälkiä.

Protonien vaihtuminen lyijy-ytimiin merkitsi uusia haasteita sekä kiihdyttimelle että koeasemille. Koeasemien kannalta näkyvin ero protonitörmäytyksiin on se, että lyijytörmäytyksissä syntyy kertaluokkia enemmän jälkiä, mikä tekee niiden havaitsemisesta ja jälkien erottelemisesta vaikeampaa. Tapahtumien syvälliseen tulkitsemiseen tarvitaan toki tietokonetta, mutta visuaalisena elämyksenä raskaiden ionien törmäytyskuvat ovat kerrassaan huikaisevia!

Linkki CMS-kokeen lehdistötiedotteeseen. Tiedotteen lopussa on myös suomenkielinen tiedote, tässä suora linkki.

Linkki reaaliaikaiseen CMS:n törmäysnäyttöön: katso, mitä juuri tällä hetkellä tapahtuu!

Posted on

Odottamaton havainto CMS-kokeella

CMS-koe julkisti tänään tiistaina 21.9. uuden tieteellisen havaintonsa, joka viittaa uusiin ilmiöihin protoni-protoni-törmäyksissä. CERN järjesti aiheesta tiistai-iltana seminaarin, jota seurattiin Helsingissäkin webcast-lähetyksen avulla. Havainnosta julkistettiin myös lehdistötiedote.

Havainnoissa on lyhyesti kyse siitä, että 7 TeV:n energialla tuotetussa protoni-protoni-törmäytyksessä saattaa syntyä useita kymmeniä tai jopa satoja varattuja hiukkasia, ja näiden hiukkasten suuntajakaumassa on nyt havaittu odottamattomia piirteitä. Suuntajakauma kertoo törmäyspisteessä ja sen välittömässä läheisyydessä tapahtuvista ilmiöistä, ja heijastaa siten hiukkasten välisten perusvuorovaikutusten ominaisuuksia. CMS-koe on tämän havainnon myötä siirtynyt jo tunnettujen ilmiöiden kartoittamisesta uusien löydösten tekemiseen.

Kuva: 7 TeV:n protoni-protoni-törmäytyksissä saattaa joskus syntyä runsaasti varauksellisia hiukkasia, tässä kuvassa yli 100 kappaletta

Samankaltaisia piirteitä on aikaisemmin havaittu yhdysvaltalaisella RHIC-raskasionitörmäyttimellä, jossa ilmiön on tulkittu johtuvan kuuman ja tiheän aineen olomuodon muodostumisesta. Protonitörmäytyksissä ilmiötä ei ole aiemmin havaittu, ja sen alkuperälle on vielä tässä vaiheessa useita mahdollisia selityksiä.

LHC-törmäytin jatkaa protonien törmäyttämistä vielä lokakuun loppuun, ja sen jälkeen aloittaa raskasionitörmäytysten tuottamisen. On mielenkiintoista odottaa, vahvistavatko muut koeasemat (esim. ALICE ja ATLAS) lähiviikkoina CMS:n havainnon.

CMS on toinen LHC:lle rakennetuista suurista koeasemista, jolla voidaan laaja-alaisesti etsiä uusia fysiikan lmiöitä. Se on suunniteltu havaitsemaan erilaisia hiukkasia ja ilmiöitä LHC:lla aikaansaaduissa protoni-protoni- ja raskasionitörmäyksissä. Näin haetaan vastauksia kysymyksiin: ”Mistä maailmankaikkeus koostuu ja minkälaiset voimat vaikuttavat sen sisällä?” ja “ Mikä aiheuttaa aineen massan?”. Nyt tehdyt havainnot osoittavat, että CMS on valmis havaitsemaan uusia ilmiöitä, tarkistamaan havaintonsa huolellisesti ja raportoimaan niistä tieteellisissä julkaisuissa.

Linkki 1: CMS:n tiedotussivu sekä tiedotteen suomennos.

Linkki 2: julkaistu artikkeli Observation of Long-Range Near-Side Angular Correlations in Hadronic Interactions

Posted on

Kohti uutta fysiikkaa

LHC-kiihdytin aloittaa ensimmäisen pitkän mittausrupeamansa tiistaina 30.3.2010 törmäyttämällä protoneja ennätyksellisellä 7 TeV:n energialla. Cerniin kerääntyy yli sata tiedotusvälineiden edustajaa raportoimaan koeasemien havainnoista, ja tilaisuutta voi seurata Helsingistäkin käsin. Alkava mittausjakso kestää 18-24 kuukautta ja aloittaa uuden energia-alueen systemaattisen kartoittamisen.

Kuva 1: LHC:n 3,5 TeV:n protonisuihkujen tilanne 25.3.2010

Cernin pääjohtaja Rolf Heuer kertoi tiistain lehdistötiedotteessaan, että 3,5 TeV:n hiukkassuihkuja on nyt nyt opittu käsittelemään rutiininomaisella tavalla, ja että suihkuja aletaan törmäyttää keskenään tiistaina 30.3.2010 alkaen klo 10. Törmäytysten ensimmäisiä vaiheita voi seurata koko päivän ajan Helsinkiin perustettavassa CMS-keskuksessa (vapaa pääsy), sekä myös Cernin webcast-lähetyksenä.

“Kahden 3,5 TeV:n protonisuihkun avulla olemme todellakin LHC:n fysiikan tutkimusohjelman kynnyksellä”, toteaa Cernin kiihdytinteknologian johtaja Steve Myers. Hän myös korostaa, että “paljon työtä tarvitaan vielä ennen törmäytyksiä – jo pelkkä protonisuihkujen kohdistaminen on kuin Atlantin vastakkaisilta puolilta ampuisi neuloja vastakkain”. Myersin mukaan ennen törmäysten aloittamista suihkujen ohjausjärjestelmille ja ilmaisimien suojajärjestelmille joudutaan vielä suorittamaan perusteellinen käyttöönottokatsastus, sillä LHC on ainutlaatuinen laite, jonka käyttöönotto on pitkä, asteittain etenevä prosessi.

vaihtoeht teksti
Kuva 2: Fermilabin ja SLACin yhteisesti julkaiseman Symmetry-lehden artikkeli kertoo havainnollisesti, mitä yksityiskohtia törmäystapahtumasta voidaan nähdä

Syksyllä 2008 LHC:n ensimmäiset hiukkassuihkut saatiin kiertämään yllättävän ripeästi, jo muutamassa tunnissa. Myös ensimmäiset hiukkastörmäykset voidaan tiistaina 30.3. saada ensimmäisen tunnin, parin kuluessa, mutta tähän voi myös kulua paljon pidempikin aika. Kun Cern edellisen kerran otti käyttöön suuren hiukkaskiihdyttimen, LEPin (Large Electron Positron collider) vuonna 1989, kesti kolme päivää ensimmäisten törmäytysten synnyttämiseen. Mikäli törmäyksiä ei LHC:ssa saada aikaan tiistaina 30.3., mediatapahtumaa jatketaan samassa laajudessa vielä keskiviikkonakin 31.3.

Kuva 3: LHC-tunnelin huolto- ja tarkastustöissä käytettävät menopelit ovat saaneet lepovuoron protonisuihkujen kiertäessä tunnelissa
Posted on

Omstart!

Maailman suurin kiihdytin valmistautuu CERNin historian pisimpään yhtenäiseen ajoon puolentoista vuoden hiljaiselon jälkeen. Ensimmäisenä löytönä ei ehkä olekaan Higgsin bosoni, vaan selitys pimeälle aineelle.
.
Kuva 1: Ensimmäisiä CMS-kokeella havaittuja 2.37 TeV törmäyksiä. (c) CMS
.
CERNin maailmanmaineeseen nostaneen ja viikkoa myöhemmin kuuluun haaveriin päättyneen startin jälkeen LHC ja tämäkin blogi ovat viettäneet ulospäin suhteellista hiljaiseloa. Kulissien takana on kuitenkin tehty valtavasti työtä 27-kilometrisen kiihdyttimen korjaamiseksi sekä ilmaisinten virittämiseksi parhaaseen toimintakuntoon. Ensimmäinen fysiikka-ajo häämöttää kuukauden sisään, ja pressitoimisto on jälleen valmistautunut CERNin paluuseen julkisuuden valokeilaan.
.
Syyskuun haaverin jälkipeli on ollut LHC:lle melkoinen voimankoitos. Paikaltaan liikahtaneita ja viottuneita tonnien painoisia ja viisitoista metriä pitkiä dipoli- ja kvadrupolimagneetteja joutui lopulta korjattavaksi yli viisikymmentä ja varakappaleet menivät käytännössä viimeistä myöten. Ultrapuhdasta tyhjiöputkea oli siivottava noesta ja eristeenpaloista neljä kilometriä. Parannettuja turvajärjestelmiä varten täytyi asentaa 900 uutta venttiiliä, 6500 ilmaisinta ja 250 kilometriä kaapelia.
.
Kuva 2: Yhteenveto LHC-kiihdyttimille syyskuun 2008 haaverin jälkeen tehdyistä korjauksista. (c) CERN
.
Mittaukset paljastivat liitoksissa toisenkin piilevän tyyppivian, jonka kartoittamiseksi tarvittiin muunmuassa 100,000 käsintehtyä mittausta. Kartoituksen perusteella ensimmäisen fysiikka-ajon energiaksi  on päätetty 3.5+3.5 TeV, puolet LHC:n tavoite-energiasta. Kaksivuotiseksi suunnitellun ensimmäisen ajon jälkee tarvitaan vielä reilu vuosi lisäkorjauksia, jotta päästään lähelle 7+7 TeV:n tavoitetta.
.
Tällä hetkellä LHC on jo hyvää vauhtia valmistautumassa pitkään fysiikka-ajoon. Ensimmäiset pilottitörmäykset 0.9 TeV:n ja 2.36 TeV:n energioilla tehtiin jo joulukuun alussa, ja jälkimmäinen törmäysenergia vei LHC:n lopultakin ennätysten kirjoihin maailman korkeaenergisimpänä törmäyttimenä. Edellinen ennätys, 1.96 TeV, oli Fermilabin yhä toimivalla Tevatron-kiihdyttimellä Yhdysvalloissa.
.
Kokeet ovat analysoineet viime kuukaudet saamaansa kalibrointidataa kiivaasti. Ensimmäiset julkaisut 0.9 TeV:n datasta tehtiin jo muutaman päivän päästä ensimmäisistä törmäyksistä  (ALICE, 1.12.) eikä uusiin 2.36 TeV:n tuloksiinkaan kulunut kauaa (CMS, 7.2.). Melkoinen saavutus, kun jälkimmäisen paperin on allekirjoittanut yli 2400 tutkijaa.
Kuva 3: ALICEN ja CMS:n ensimmäiset tulokset mittasivat törmäyksissä syntyvien varattujen hiukkasten lukumääriä ja energiaa 0.9 TeV:n ja 2.36 TeV:n törmäyksissä. Kuva esittää varattujen hiukkasten keskimääräistä lukumäärää per kulmayksikkö eri kulmilla hiukkassuihkuun nähden. Kohta eta=0 x-akselilla vastaa 90 asteen kulmaa suhteessa törmääviin suihkuihin. (c) CMS
.
Juuri alkaneella talvikonferenssikaudella on luvassa paljon tuloksia LHC-kokeilta, jotka esittelevät kykyään analysoida ensimmäistä dataa. Ainakin CMS-kokeella tilanne vaikuttaa erittäin lupaavalta, sillä koe on jo osoittanut kykynsä käyttää koko ilmaisinta tehokkaasti törmäysten heuristiseen analyysiin. Myös koeasemaa mallintava tietokonesimulaatio on osoittautunut lähes ennennäkemättömän tarkaksi, mikä on erittäin tärkeää datan ymmärtämisen kannalta.
.
Kuva 4: Useita hiukkasryöppyjä tuottanut 2.36 TeV:n törmäys CMS-fyysikoiden käyttämällä Fireworks-ohjelmistolla tarkasteltuna. Vihreät viivat esittävät varattujen hiukkasten ratoja, punaiset ja siniset palkit sähkömagneettisen ja hadronisen kalorimetrin mittaamaa energiaa. Keltaiset kartiot sekä niitä vastaavat palkit esittävät rekonstruoituja hiukkasryöppyjä.
.
Seuraavaksi katseet kääntyvät ICHEP-konferenssiin Pariisissa heinäkuun lopussa. Tähän mennessä koeasemien pitäisi olla viimeisen päälle viritetty ja ensimmäisten standardimallia korkealla energialla testaavien fysiikkatulosten olla tulossa.
.
Jos luonto ja tekniikka sallivat, vuoden loppua kohti voi olla jo ensimmäiset mahdollisuudet murskalöytöihin. Yhdysvaltalainen CDMS-kollaboraatio julkaisi juuri joulun kynnyksellä ensimmäisen mahdollisen vihjeen maapalloa ympäröivästä pimeästä aineesta. Eräs suosituimmista selityksistä pimeälle aineelle ovat massiiviset supersymmetriset hiukkaset, joita LHC:kin odotetaan tuottavan, mikäli niitä on olemassa. CDMS-kokeen tutkimalla energia-alueella ne voisivat hyvinkin olla LHC:n saavutettavissa.
.
.
P.S. Tuo otsikon omstart viittaa (teekkari)spekseissä yleisön usein esittämään toiveeseen saada nähdä äskeiset tapahtumat uudestaan muunneltuina.
Posted on

Talvikuulumisia CERNistä

Higgsin metsästäjät -blogi on ollut tovin hiihtolomalla, mutta kulissien takana on tapahtunut paljon. Vuodenvaihteessa CERNin uutena pääjohtajana aloitti saksalainen Rolf-Dieter Heuer, joka otti kapulan vastaan laboratoriota läpi pitkän rakennusvaiheen ohjanneelta Robert Aymarilta.

Heuer ja Aymar
Kuva: CERNin uusi pääjohtaja Rolf-Dieter Heuer ottaa kapulan vastaan väistyvältä johtajalta Robert Aymarilta. [© CERN]

Uuden johtajan myötä CERN siirtyy kohti varsinaisen fysiikan tekoa ja pyrkii entistä enemmän maailmanlaajuiseksi hiukkasfysiikan keskukseksi. Kansainvälinenhän CERN on ollut jo alusta saakka. Ehkäpä pian näemme ensimmäiset Euroopan ulkopuoliset viralliset jäsenmaatkin.

Vuoden vaihtuessa vaihtui myös suuri osa CERNin muista johtohenkilöistä. Suomalaista edustustakin kabineteista löytyy, sillä Fysiikan tutkimuslaitoksen Suomi-toimistossa pitkän ja ansiokkaan uran tehnyt Marika Flygar siirtyi kutsusta pääjohtajan henkilökohtaiseksi sihteeriksi. Blogilaisten puolesta toivotamme Marikalle onnea ja menestystä uusiin tehtäviin!

Pääjohtaja Heuerin ensimmäiseen aloitteisiin kuului herättää henkiin LEP-kokeen aikainen Chamonix-kokous. Kuuluun laskettelukeskukseen kokoontui viikoksi johtotason lisäksi niin kiihdyttimien, koeasemien kuin turvallisuuskysymystenkin asiantuntijoita. Työpajan tärkeänä tehtävänä oli selvittää CERNin tulevan vuoden suuntalinjat ja tässä tehtävässä se onnistuikin mainiosti. Työpajan alkuperäiset esitelmät ovat julkisesti luettavissa CERNin Indico-palvelimella ja johtotason yhteenveto videoineen täällä. Suomenkielinen tiivistelmä on pian luettavissa tästä blogista.

CERN on ottanut uudeksi tavoitteekseen tehdä myös tiedotuksesta entistä jouhevampaa. Kun viime vuonna saimme vielä usein lukea laboratorion viimeisimmät uutiset ensimmäisenä paikallislehdistä tai New York Timesistä, on Heuer ottanut tehtäväkseen raportoida LHC-kokeen edistymisestä viikoittain CERN bulletinissä.

Julkisuutta CERN on saanut jälleen myös Hollywoodin myötä. CERNissä tuotettu antimateria on keskeisessä osassa suosikkikirjailija Dan Brownin kirjassa “Angels and Demons” (suom. Enkelit ja Demonit, WSOY 2005), jonka pohjalta käsikirjoitettu elokuva on tulossa teattereihin toukokuussa. Elokuvat päänäyttelijät Tom Hanks, Ayelet Zurer sekä elokuvan ohjaaja Ron Howard kävivät CERNissä promotoimassa elokuvaa ja pääsivät vierailulle Atlas-kokeelle, jossa on kuvattu myös osa elokuvaa.

Elokuvasta huolestuneille mainittakoon, että CERNissä ei ole tuotettu vaarallisia määriä antimateriaa sen enempää kuin mustia aukkojakaan. Toistaiseksi tuotettujen muutamien tuhansien antiatomien energialla saisi korkeintaan hehkulampun palamaan muutamaksi sekunniksi.

Hauskaa hiihtokautta ja elokuvailtoja lukijoillemme!

Posted on

LHC:n avajaisseremonia

Tänään tiistaina 21.10.2008 on LHC-kiihdyttimen viralliset avajaiset, joihin osallistuu valtionpäämiehiä sekä muita korkea-arvoisia vieraita. Tässä valtioneuvoston tiedote 319/2008.

Avajaisseremoniat lähetetään webcast-lähetyksenä klo 14-18. Myöhemmin illalla, klo 22:30 alkaen, on lähetys illalla pidettävästä vapaamuotoisemmasta LHC-Fest-juhlasta (ajat Suomen aikaa).

Lisää tietoja sekä omakohtaisia kokemuksia tilaisuudesta tulossa blogiin pikapuoliin!

Posted on

Yleisöluento Helsingin yliopistolla: LHC – ikkuna maailmankaikkeuteen

Lauantaina 25. lokakuuta 2008 klo 10-12:45 järjestetään kaikille avoin
juhlaseminaari Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Seminaarin ohjelma:

  • 10:00 – 10:45 David Milstead (yliopistolehtori, Tukholman yliopisto)
    LHC, Higgs and beyond (englanniksi)
  • 10:45 – 11:30 Anne Green (yliopistolehtori, Nottinghamin yliopisto)
    Dark matter and LHC (englanniksi)
  • 11:30 – 12:00 Kahvitarjoilu
  • 12:00 – 12:45 Paula Eerola (professori, Helsingin yliopisto)
    Suomalainen tutkimus LHC:llä – miksi, mitä ja miten?