Kehittämispäivän videotallennetta katsoessa ( vaatii sähköpostissa tulleen käyttäjätunnuksen ja salasanan ), tulee mieleen erilaisia ajatuksia siitä mihin suuntaan olemme menossa. Osaston koko on kasvanut aikojen saatossa ja tulevaisuuden suuntaviivat alkavat selkeytymään, vaikka vieläkin on paljon keskusteltavaa ja väännettävää siitä miten toimimme tulevaisuudessa paremmin organisaation yksiköiden rajojen yli, ja toisaalta organisaation rajojen yli.
Eija esitteli hyvin ajatuksia siitä miten olemme siirtymässä putiikki-ajattelusta kohti marketti-ajattelua, vaikka vertaus persoonattomaan automarkettiin ei tuntuisikaan mairittevalta. Marketti-analogia on kuitenkin hyvä, sillä markettien taustallahan on hyvin tehokkaasti toimiva tuotanto- ja logistiikkaketju, joka mahdollistaa perustuotteiden laadun ja halvat hinnat – mutta samalla myös erikoistuotteiden ja -palveluiden kehittämisen niitä tarvitseville asiakkaille. Todisteena siitä on esimerkiksi isojen markettien laadukkaat ja hyvin toimivat liha- ja kala-tiskit, joiden veroisia ei aikaisemmin voinut uneksia löytävänsä omasta lähikaupasta. Vaatii ehkä vielä jonkun verran töitä muokata meidän osastomme tarina sellaiseksi, että me kaikki ymmärrämme sen suunnilleen samalla tavalla ja osaamme toimia sen johdattelemana oikein – mutta ei anneta sen häiritä.
Tarinankerronnan lisäksi meillä on paljon opeteltavaa ja kehitettävää asioiden johtamisessa. Vaikka joskus asiantuntijatehtävissä ajatteleekin, että asiat sujuvat aina sitä paremmin mitä kauempana johto on – on johtamisella ja johdolla tärkeä merkitys niin tämän kuin monen muunkin organisaation onnistumisessa tavoitteissaan. Mika Kivilompolo kertoi johtoryhmätyöskentelyn ja johtamisen kehittämisestä, sekä monille meistä jo rakkaan katkerasta Benchmarking-tutkimuksesta.
Benchmarking-tutkimus ja erilaisten kaavakkeiden täyttäminen on saattanut tuntua hankalalta, epämukavalta ja jopa turhauttavalta – ainakin päätellen sähköpostilla tulleista palautteista. Tutkimuksella on kuitenkin eritätin tärkeät tavoitteet, ja vaikka tulokset eivät todellisuuden kannalta olisikaan täysin tarkkoja – pitäisi niiden ainakin riittävällä tavalla antaa meille mielikuvaa ja näkökulmaa siitä mikä on tilanteemme IT-toimintojen suhteen tällä hetkellä.
Liittyen service desk-projektiin ja toimintojen kehittämiseen yleensä, järjestetään marraskuussa toimintojen mittausviikko – jonka aikana yritetään saada mittareille baseline siitä miten paljon tukitoimia ja -pyyntöjä organisaatiomme käsittelee normaalin viikon aikana. Hypoteesihan on, että SD:n käyttöönoton jälkeen tukipyyntöjen ylivuoto organisaation muihin osiin vähenee tai loppuu kokonaan – joten saatuamme jonkun perustason selville, voimme myöhemmin seurata miten hypoteesi oikeasti toteutuu.
Vaikka tällä kertaa ei puhuttukaan mitään tuotteistamisesta ja sen kehittymisestä, puhui Maria Ruuskanen tuotteistamiseen tiukasti liittyneestä asiasta – eli työajan kohdentamisen uudistuksesta. Osana kustannuslaskennan uudistumista pääsemme nimittäin viimein eroon myös Kellokallesta – ja saamme tilalle uuden Sole Time Management -sovelluksen. SoleTM:ssä työajan kohdistamisen pohjana toimii uusi palveluluettelo, jota on kehitetty tuotteistus-projektin osana. Palveluluettelo kuvaa kokonaisuutena ne osa-alueet, joita meidän toiminnassamme on ja miten niistä puhutaan. Tämä sama rakenne toimii pohjana nyt myös työajan kohdentamisellekin.
Ja loistavaan tyyliinsä päivän yhteenvedon tai lopetuksen tarjosi Pauli Assinen, jonka hämmennysmiehen rooli oli sekä hauska että osuva.
