Suomen Akatemian rahoittamassa ”Kahden puolen pohjanlahtea – Svenskt i Finland, finskt i Sverige -ohjelmassa toteutetussa ”Göteborg – Sallan suurin kylä” -tutkimushankkeessa tutkimuksen kohteena olivat nykyisen Lapin läänin alueelta Göteborgiin 1950–1970-luvuilla muuttaneet ruotsinsuomalaiset sekä heidän lapsensa.1950-luvulla alkanut muuttoliike oli suurimmillaan vuoden 1970 tienoilla. Suomen itärajalla sijaitsevassa Sallan kunnassa väestö väheni muutamassa vuodessa 11 tuhannesta 7 tuhanteen. Muuttoliike suuntautui Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Kotiseudulle jääneet sanoivat leikillään – mutta myös katkerana – että Göteborgista olisi näiden vuosien aikana tullut Sallan suurin kylä. Tätä paikallista sanontaa pidetään tässä tutkimuksessa johtolankana, jota seurataan mikrohistorian menetelmin. Salla on eräänlainen metafora; myös muista Pohjois- Ja Itä-Suomen syrjäseuduilta muutettiin pois työn perässä. Yhteistä näille seuduille on sosioekonominen riippuvuus metsätaloudesta.
Projektin vastuullisena johtajana toimi dosentti Hanna Snellman Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitokselta ja tutkijoina jatko-opiskelija Marja Ågren Göteborgin yliopiston etnologian laitokselta ja FT Marianne Junila Oulun yliopiston historian laitokselta. Projekti järjesti tieteellisen seminaarin Göteborgissa 8.-9. marraskuuta 2002.
Hanna Snellmanin tutkimus on fokusoitu Göteborgissa asuviin ensimmäisen ja toisen polven suomalaisiin: miten pohjoisen syrjäseudulta suurkaupunkiin muuttaneet suomalaiset sopeutuivat uuteen ympäristöönsä, lähiöihin, tehdastyöhön ja merelliseen maisemaan ja mikä oli heidän suhteensa vanhaan ja uuteen kotiseutuun? Hanna Snellman on kirjoittanut aiheesta useita artikkeleita sekä SKS:n kustantaman monografian vuonna 2003.
Marja Ågrenin väitöskirjassa tarkastellaan maahanmuuttajien lapsia. Esille nousevat kysymykset siitä, mikä on heidän suhteensa suomalaisuuteen, miten lappilaisuus heijastuu toisen polven ruotsinsuomalaisten identiteetissä ja minkälaisia erityispiirteitä on heidän nuorisokulttuurissaan. Lisäksi tarkastellaan tiedotusvälineiden välittämää Suomi-kuvaa ja toisen polven pohjoissuomalaisten suhdetta siihen. Etnologian väitöskirja ”Är du finsk, eller…? En etnologisk studie om att växa upp och leva med finsk bakgrund i Sverige ilmestyi Arkipelagin kustantamana vuonna 2008.
Marianne Junila selvitti tutkimuksessaan arkistolähteiden ja aikaisemman tutkimuksen avulla maastamuuton volyymin ja muuttajien demografiset tiedot tyypillisen muuttajan luonnostelemiseksi. Marianne Junila oli toisena toimittajana Kahden puolen Pohjanlahtea ohjelman antologian osassa II. Teos (”Mellan majoriteter och minoriteter. Om migration, makt och mening”) ilmestyi ruotsiksi SLS:n kustantamana vuonna 2006 ja suomeksi (”Enemmistöjen ja vähemmistöjen kesken”) SKS:n kustantamana vuonna 2007.
Lähtöolettamana on, että yhteisestä taustastaan huolimatta Göteborgin pohjoissuomalaiset eivät ole kulttuurisesti homogeeninen ryhmä. Arkielämän kulku riippuu sosiaaliryhmästä, sukupolvesta, sukupuolesta, koulutuksesta, työpaikasta ja myös sosiaalisesta verkostosta niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Tutkimus perustuu (Junilan osuutta lukuun ottamatta) pääasiassa laajasta haastatteluaineista. Hanna Snellmanin tekemät haastattelut on arkistoitu Oulun maakunta-arkistoon.
Tutkimuksen rahoitti Suomen Akatemia.