Niklas Jensen-Eriksen: Sanoman Mussoliini

Artikkelin kirjoittaja Niklas Jensen-Eriksen on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkija sekä yrityshistorian Casimir Ehrnrooth -professori Helsingin yliopistossa.

Einari Teräskivi Kuva: Suomen sanomalehdistön matrikkeli 1937

Einari Teräskivi
Kuva: Suomen sanomalehdistön matrikkeli 1937

”Minä olen Teräskivi, paina mieleen, Teräskivi, kaksi kovaa: teräs ja kivi, syntynyt Katajanokalla, linnassa.” Näin itsensä esitteli uudelle työntekijälle Sanoma Osakeyhtiön apulaisjohtaja Einari Teräskivi (1890–1951). Alkujaan sukunimi oli ollut Ståhl, mutta se muuttui aitosuomalaisina aikoina 1920-luvulla Teräskiveksi. Alkuosa olisi jo riittänyt käännökseksi, mutta miksi tyytyä yhteen kovaan, kun voi ottaa kaksi? Lue loppuun

Markku Kuisma: Helsingin Sanomat Nokian valtakunnassa

Artikkelin kirjoittaja professori Markku Kuisma on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkimusjohtaja.

kuva_nokian_valtakuntaSuomessa julkaistaan vuosittain iso joukko erinomaisia tietokirjoja ja yleistajuisia tutkimuksia, jotka eivät pulpahda asianharrastajia laajempaan tietoon. Media on kriisissään tällaisen valinnan tehnyt. Se on sääli pelkästään julkisen keskustelun köyhtymisen kannalta.

Voi olla ennenaikaista luokitella Carl-Gustav Lindénin Nokian valtakunta. Raportti hulluilta vuosilta (Gaudeamus, 2016, 373 sivua) unohduksiin hylättyjen teosten joukkoon. Suomenkielisenä kirja on sentään tämän vuoden uutuksia. Alkukielisenä, ruotsiksi, se ilmestyi 2015. Aika hiljaista on joka tapauksessa ollut aiheen merkitykseen nähden. Tai sitten omat monitorini ovat vinossa tai tukossa.

Lindén on talousjournalisti ja mediatutkija, joka on kiitettävällä tarmolla ja taidolla paneutunut Nokian suurmenestyksen synnyttämien “hullujen vuosien” ytimeen. Tavoite on mainio: selvittää kuinka koko Suomi viritettiin ja virittäytyi suuryhtiön taajuudelle taloudessa, politiikassa ja mediassa. Keskeisenä aineistona ovat yli sadan vaikuttajan haastattelut.
Lue loppuun

Aleksi Mainio: ”Puna-armeija ujuttaa miehiä Suomeen”

Artikkelin kirjoittaja on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkija.

Tšekkoslovakian miehityksen vastainen mielenosoitus Siltasaarenkadulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Simo Rista.

Tšekkoslovakian miehityksen vastainen mielenosoitus Siltasaarenkadulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Simo Rista.

”Hullu vuosi” 1968 ajoi nuorisoa liikkeelle. Katukivet kelpasivat aseiksi ja punaviini inspiraation lähteeksi. Tuntui siltä, että kokonainen sukupolvi oli saanut herätyksen: maailmassa oli vääryyttä! Sotaveteraanit, isät eivät ymmärtäneet, mitä he tekivät Vietnamin viidakoissa ja Prahan kortteleissa. Lapsia poltettiin napalmilla ja tankit liiskasivat sosialismin pioneereja.

Suomessakin havahduttiin maailman kauheuksiin. Oman sukupolvensa valppaimmat nuoret marssivat mielenosoitusten eturivissä ja julistivat sanomaansa koko maailmalle: ”Ho, Ho, Ho Tši Minh!”

Sosialismi oli muodissa, mutta elokuussa 1968 sen maine kärsi kovan kolauksen. Neuvostoliiton johtama Varsovan liitto oli vyöryttänyt joukkonsa Tšekkoslovakiaan ja murskannut toiveet ”ihmiskasvoisesta sosialismista”. Tehtaankadun lähetystön edustalla nähtiin protesteja, punalippu kärysi Mannerheimintien kulmilla ja huhuja liikkui Neuvostoliiton pahoista aikeista Suomen suunnalla.

Pohjolan vaikea asema ”tunnettiin” myös Suuressa lännessä. Washington Post kirjoitti – sisäsivun kaksipalstaisessa uutisessa – Neuvostoliiton toteuttavan hämäräperäistä operaatiota Suomessa: puna-armeijan yksiköitä salakuljetettiin päivittäin Suomen puolelle odottamaan maan miehittämiselle suotuisaa hetkeä. Sotilaat tuotiin Vainikkalan kautta rajan yli suljetuissa tavaravaunuissa, lehti selitti varmana tietona.

Lue loppuun

Markku Kuisma: Erkki Tuomioja ja Helsingin Sanomat, osa 2

Artikkelin kirjoittaja professori Markku Kuisma on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkimusjohtaja.

tuomioja-kirjan-kansiJatkan harjoitusta keväältä 2015. Silloin poimin Erkki Tuomiojan poliittisista päiväkirjoista 1991‒1994 (Tammi, 2014) merkintöjä Helsingin Sanomista.  Nyt vuorossa on päiväkirjojen toinen osa Luulin olevani aika piruileva, joka käsittelee lamasta nousun ja EMU-valinnan vuosia 1995-1997 (Tammi, 2016)

On syytä korostaa päiväkirjojen merkitystä kiinnostavana ja tärkeänä lähihistorian lähteenä. Oleellista on, että ne eivät kerro Tuomiojan nykyisistä käsityksistä eivätkä ole jälkiviisasta selittelyä. Niiden sijasta Tuomioja julkaisee tapahtumien keskellä muistiin pantuja tuntemuksia, kuulopuheita ja käsityksiä, joskus kai merkitsijänsäkin mielestä myöhemmin vääriksi osoittautuneita. Lue loppuun

Aleksi Mainio: ”Pitkä tukka, kitara, ei paluulippua” – Hippie underground, rakkauden kesä ja Helsingin Sanomat

Artikkelin kirjoittaja Aleksi Mainio on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkija.

Rakkauden kesä 1967 Haight-Ashburyn kaupunginosassa San Fraciscossa.

Rakkauden kesä 1967 Haight-Ashburyn kaupunginosassa San Fraciscossa.

1960-luvun alun HS oli pysähtynyt paikalleen. Eljas Erkko oli johtanut lehteä 1920-luvulta lähtien, mikä näkyi kaikessa. Vanha herra ei haistellut uuden ajan tuulia vaan pidättäytyi vanhoissa. Kun Eljas vaihtui Aatos Erkkoon vuonna 1965, lehti alkoi valpastua: kulttuurin uudet virtaukset ja nuorisoliikkeet pääsivät näkyvämmin esille, vaikka ajan tasalle oli vielä matkaa.

Lue loppuun