University of Helsinki
Picture: New CEACG-member Emmi Kauppila presenting her paper “What happens when alcohol marketing in social media is restricted?” at the Annual Sociology Days, 23.3.2017.
CEACG organized the working group “Problematic lifestyles: How to grasp and how to govern?” at the national Sociology conference in Tampere 23-24.3.2017. This year’s conference theme was “Excess”.
The CEACG-workshop concerned excessive, compulsive and harmful behavior such as substance use or gambling and the relation between lifestyle and health asking how welfare states encourage citizens in pursuing a healthy and productive lifestyle without interfering too much?
Below is a report from the six presentations in Finnish. The text, which is authored by Anna Alanko, will be included in the conference report in the journal Sosiologia 2/2017.
Työryhmä oli Helsingin yliopiston CEACG-ryhmän koordinoima, ja siihen oli kutsuttu esitelmiä jotka koskevat liiallisia, pakonomaisia ja haitallisia käyttäytymismuotoja kuten päihteiden käyttö, rahapelaaminen ja elämäntavan terveysvaikutukset. Lähtökohtaisesti näitä teemoja yhdistävä kysymys on, miten hyvinvointivaltio voi rohkaista kansalaisiaan terveellisen ja tuottavan elämäntavan säilyttämisessä ilman liiallista puuttumista yksityiselämään?
Työryhmän ensimmäisessä osassa käsiteltiin terveyttä ja päihteitä. Mikko Jauhon (HY), esitelmä käsitteli sydän- ja verisuonitautiepidemiaa ja sen riskitekijöiden torjuntaa. Esitelmässä pohdittiin, miten sydän- ja verisuonitautien riskitekijät on toisaalta määritelty yksilötasolle ja toisaalta kattamaan mahdollisimman moni ja tästä seuraavaa käsitystä, jonka mukaan kolesterolilääkitys on määrättävä mahdollisimman monelle, jotta yhdeltä kuolemalta vältytään. Emmi Kauppilan (HY), esitelmässä käsiteltiin sitä, miten alkoholimainonta on muuttunut Suomen maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen lainsäädännön myötä vuonna 2015. Laki kieltää mainonnan, johon kuluttaja voisi osallistua. Esitelmässä tarkasteltiin sosiaalisen median alkoholimainontaa ja sen muutosta lainsäädännön muutoksen jälkeen ja pohdittiin lainsäädännön toimivuutta. Anna Alangon (HY) ja Matilda Hellmanin (HY/ TAY) esitelmässä tarkasteltiin Suomessa 1980-luvulla toteutettua ”kansallista skitsofreniaprojektia”. Esityksen lähtökohtana oli viimeaikainen psykiatrisia diagnooseja kriittisesti tarkasteleva keskustelu. Skitsofreniaprojektin aikaisessa järkeilyssä keskittyminen nimenomaan skitsofreniaan antoi mahdollisuuden keskittyä niihin erityisiin ongelmiin, mitä psykoottisia oireita ja todellisuudentajun häiriintymistä aiheuttava vakava mielenterveyden häiriö aiheutti kun psykiatrista sairaalahoitoa pyrittiin vähentämään.
Työryhmän toinen osa keskittyi rahapelaamiseen. Maria Heiskasen ja Riitta Matilaisen (HY) esitelmässä tarkasteltiin suomalaisten suurien ikäluokkien suhtautumista rahapelaamiseen ja suhtautumisen mahdollisesta muutoksesta eläkeiän kynnyksellä. Lähtökohtana oli se, että tämä ikäryhmä on kokenut suuren muutoksen rahapelien tarjonnassa ja pelitavoissa, ja toisaalta heidän elämänsä on muutoksessa eläkeiän saavuttamisen takia. Aineistosta nousi esiin se, että suurten ikäluokkien edustajat eivät mieltäneet itseään eläkeläisiksi. Heidän käsityksensä oli, että rahapelejä, erityisesti kolikkopelejä, pelaavat ”eläkeläiset” eivät kuuluneet heihin vaan olivat ”toisia”. Johanna Järvinen-Tassopouloksen (THL) esitelmä keskusteli rahapelipaikoista tiloina sosiologisen teorian valossa. Esitelmässä keskusteltiin muun muassa Erving Goffmanin, Michel Foucaultin ja Henri Lefebvren tilaa koskevista käsitteellistyksistä ja siitä, miten näitä voi soveltaa rahapelaamisen tiloihin. Keskustelu pelaamisen tiloista on Suomessa sikäli ainutlaatuista, että Suomessa hajasijoituspolitiikan takia rahapelaamista voi harjoittaa harvinaisen monissa paikoissa. Myös Michael Egererin (HY) esitelmä keskusteli rahapelien hajasijoittamisesta Suomessa ja vertaili sitä Ranskaan, jossa automaattipelaaminen on mahdollista vain erityisissä casinoympäristöissä. Esitelmässä haastatteluja analysoitiin toimijaverkkoteorian valossa. Egererin mukaan lainsäädännöllinen konteksti vaikutti siihen, millaisia suhteita pelaajalle kehittyy toisiin toimijoihin. Lisäksi rahan merkitys toimijaverkossa nostettiin esiin.