Pitkän linjan verkko-opetuksen kehittäjä Aino-Maija Hiltunen – tuttavallisemmin Aiska – ja verkko-opetuksen suunnittelija Margit Koivumaa kutsuivat humanistisen tiedekunnan verkko-opetuksesta kiinnostuneita keskustelemaan. Aiheina olivat mm.

• Miten verkko-opetuksen tuki tiedekunnassamme kannattaa järjestää?
• Miten verkko-opetuksen ajankohtaisista asioista ja koulutuksista kannattaa tiedekunnassamme tiedottaa?
• Miten voimme kartoittaa verkko-opetuksemme nykytilaa (mm. digitaalinen osaaminen opetuksessa, verkko-opetuksen määrä)?
• Mitä ovat/pitäisi olla tiedekuntamme verkko-opetuksen tavoitteet ja painopistealueet? Esim. panostammeko Moodlen monipuolisempaan käyttöön, tenttiakvaarioon ja/tai johonkin muuhun?
• Pitäisikö tiedekunnallamme olla oma verkko-opetuksen toimintasuunnitelma?
• Tarvitsemmeko tiedekuntaamme “verkko-opetusryhmän”?

Tukea tarjolla!

Se, että tiedekunnassa on oma verkko-opetuksen tukihenkilö, joka voi auttaa kasvotusten ja puhelimitse, koettiin tärkeäksi. Myös kokonaisvaltaisempi konsultointi – esimerkiksi soveltuvimpien verkko-opetusvälineiden valitseminen kurssille – nähtiin tärkeäksi. Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksen palvelut eivät näitä kata vaan he antavat tukevat henkilöstöä sähköpostitse ja koulutuksin. Opetusteknologiakeskuksen laatimat ohjeistukset verkossa koettiin tarpeellisiksi.

Keskustelimme, miten tavoitamme esimerkiksi uudet opettajat. Yksi keino on ujuttaa verkko-opetuksen tukipalvelut laitosten ja oppiaineiden perehdytyssuunnitelmiin ja -tilaisuuksiin.

Ja vinkkaathan sinäkin tuesta uutta kollegaasi!

Missä olemme nyt? Miten olemme jo edistyneet?

Panostaisimmeko ensi vuonna esimerkiksi opettajien Moodlen käytön monipuolistamiseen? Jos opettajiemme Moodle-taidot ovat jo kehittyneet, panostaisimmeko johonkin muuhun kuten e-tenttimiseen? Vai onko tuokin jo meillä arkipäivää, jolloin voisimme ottaa isomman harppauksen vaikkapa kohti mobiilioppimista? Kun nykytila on hallussa, voimme helpommin haarukoida toiminnan suunnittelussa painopistealueitamme.

Humanistisen tiedekunnan verkko-opetuksen nykytilasta ei ole tietoa tällä hetkellä. Helsingin yliopiston järjestelmät eivät tue suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tilastointia, jonka avulla voisimme saada vihjeitä siitä, mistä olemme lähteneet liikkeelle ja missä olemme nyt.

Jo tieto siitä, mitä humanistisessa “tapahtuu” verkko-oppimisympäristö Moodlessa, antaisi viitteitä siitä, mitä koulutuksia OPTIn kannattaa järjestää. Esim. Mitä Moodlen työkaluja opettajat jo käyttävät – ja mitä vempainta he eivät ole vielä keksineet hyödyntää? Jos tätä tietoa olisi, voisimme arvioida toimintaamme ja suunnitella paremmin tulevaa.

Viestintä haasteenamme

Tehokkainta olisi tiedottaa henkilökohtaisesti esimerkiksi sähköpostitse, mutta tähän eivät resurssit riitä – eikä Helsingin yliopiston viestintästrategiakaan tätä perustellusti tue. Tärkeää on ohjata henkilöstöä Henkka-koulutuskalenterin ja Flamman käyttöön, jossa koulutuksista viestitään tiedotteissa ja kalenterissa. Laitosten uutiskirjeet ovat tärkeä kanava sähköpostiviestinnässä.

Viestintä on kaksi suuntaista – vastaanottajalla ja tiedon etsijälläkin on vastuunsa.

Mitä seuraavaksi?

Keskustelu oli vilkasta, mutta monesta asiasta tuntui löytyvän yksimielisyys: Tiedekunnassa pitää olla oma verkko-opetusryhmä nyt kun Helsingin yliopiston uudesta strategialuonnoksestakin löytyy painopistealue “oppimisympäristöjen digitalisaatio”. Aiska kertoikin, että tällainen dekaanin vetämä ryhmä oli joskus tiedekunnassamme ollutkin. Margit jo laittoikin tiedekuntamme opintoasianpäällikölle viestiä, jotta asia etenisi.

Mitä seuraavaksi? Helsingin yliopiston strategia 2017-2020 -luonnos antanee siihen puitteet.

Keskustelu jatkukoon!

Kiitos keskustelusta kaikille teille, jotka pääsitte paikalle: Opettajat nykykielten laitokselta sekä filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselta; amanuenssi suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitokselta; tiedekuntamme pedagoginen yliopistonlehtori; tiedottaja ja IT-yhdyshenkilö nykykielten laitokselta; verkko-opetuksen koordinaattori Kielikeskuksesta ja Alensanteri-instituutista; informaatikko kirjastosta ja suunnittelija tietotekniikkakeskuksesta.

Keskustelu jatkukoon käytävillä, kahvihuoneissa, palavereissa – ja täällä OPTIn blogissa! Sana on vapaa!

Keskustelu Porthaniassa kahvin ja tuulihattujen kera oli vilkasta.

Ti 9.6.2015 diat ova tässä: Verkko-opetus humanistisessa tiedekunnassa 9.6.2015 Koivumaa