Kuolevaisuus ja vallan elementit

Syyslukukauden viimeisellä kuolevaisuus-luennolla keskusteltiin kuolemaan liittyvästä vallankäytöstä sekä totalitarismin että koulusurmien kautta. Puhujina olivat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professori Jaana Hallamaa ja sosiaalipsykologian ja sosiologian dosentti Atte Oksanen.

Totalitarismi ja vallan käyttö

Jaana Hallamaa nosti puheessaan esille Hannah Adendtin näkemykset totalitaarisesta vallasta, joista natsit ja stalinismi käyvät esimerkkeinä. Tälläisessa valtamaailmassa ideologialla selitetään kuolemaa osana vallankäyttöä, jossa yhden ihmisen kuolema jää näkymättömiin ja ihminen itsessään tehdään tarpeettomaksi. Ideologia ja siihen liittyvä terrori ja ihmisten yksinäistyminen johtavat siihen, että väkivallasta voi tulla itsetarkoitus ja kuolemasta massatapahtuma.

Totalitarismin esiintymiset länsimaisessa historiassa ovat Jaana Hallamaan mukaan pelottavia esimerkkejä siitä, miten valta ja kuolema voivat linkittyä monin tavoin yhteen. Vaikkakin monelle ensimmäisenä tulee mieleen väkivaltaisen kuoleman valtaelementit,  myös pehmeämmillä keinoilla, kuten terveyspolitiikalla ja vanhusten hoidolla voidaan käyttää valtaa. Nimenomaan tämän takia on tärkeää, että kussakin valtiossa – eikä vain totalitaarisissa yhteiskunnissa- aina pohditaan kuolevaisuuteen liittyvää vallankäyttöä.

Koulusurmat ja vallankumouksellinen väkivalta

Samoin Atte Oksanen pohti väkivallan roolia osana vallankäyttöä. Väkivaltaa on käytetty eri historian vaiheissa harkitusti osana vällankäyttöä, hirmutekoja ja jopa valtiokoneistoja. Samoin eri historiallisissa tilanteissa väkivalta on nähty joskus jopa oikeitettuna, esimerkiksi vallankumouksissa valtiovallan sortoa vastaan. Koulusurmaajat ovat käyttäneet manifesteissaan ajatusta hyväkseen. Tekoja on oikeutettu kapinallisuutena ja kostona sortajia vastaan – usein heikoin perustein.

Koulusurmaajat ovat halunneet sijoittaa itsensä usein myös median tukemaan
käsikirjoitukseen, jossa nöyryytetty ja kiusattu yksilö palaa kostamaan. Viitteenä
toimivat aiemmat koulusurmat, mutta myös erilaisten yksinäisten toimijoiden tekemät
massamurhat. Erityisesti Columbinen koulusurmien jälkeen tapahtuneissa iskuissa
käsikirjoituksellisuus ja näytösluonteisuus on tärkeä osa iskua.

Luentokalvot: Hallamaa

This entry was posted in Luentosarja. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *