Luentosarjan viimeisellä varsinaisella luennolla keskusteltiin siitä, miten kuolema ilmenee taiteessa ja populaarikulttuurissa. Kuolevaisuus-hankkeen koordinaattori Outi Hakola puhui vampyyrien suhteesta kuolemaan. Taiteilija Minna Havukainen käsitteli, miten taide voi kuvata kuolemaa ja miten taide voi myös auttaa kuoleman kohtaamisessa.
Vampyyrit ja romantisoitu kuolema
Outi Hakola käsitteli, miten tällä hetkellä suosituissa vampyyrisarjoissa luodaan romanttista kuvaa kuolemasta. Vampyyrisarjoissa, kuten Twilightissa, True Bloodissa ja Vampyyripäiväkirjoissa, tarina kerrotaan osittain myös vampyyrien näkökulmasta. Tämä näkökulma mahdollistaa sen, että tarinoissa pyritään ymmärtämään heidän kuoleman jälkeistä elämäänsä. Uusissa vampyyritarinoissa kuoleman jälkeistä elämää ei nähdäkään enää hirviömäisenä uhkana, vaan myös romanttisena mahdollisuuta.
Uusissa vampyyritarinoissa kuolema ja vampyyriksi muuttuminen tarjoaa mahdollisuuden irrottautua entisestä sosiaalisesta roolistaan ja sen tuomista sosiaalisista säännöistä. Siten kuolema voidaan kokea vapautuksena ja mahdollisuutena luoda uudenlaista identiteettiä. Lisäksi suosituille nykysarjoille on tärkeää romanttisen puolen korostaminen. Vampyyrit ovat astuneet sankarin rooliin ja toimivat tarinoiden ihannemiehinä. Heidän kuolemattomuutensa edustaa mahdollisuutta nuoruuden, kauneuden ja (ensi)rakkauden säilyttämiseen. Kuolema tarjoaa siten mahdollisuuden pysäyttää elämän täydelliseksi koettuun hetkeen. Romanttinen vampyyrikuolema tarjoaa siten vapautuksen arkisesta elämästä, joka on koko ajan avoin muutoksille ja inhimillisille virheille. Tilalle se tarjoaa ikuista rakkautta ja kuolemattomuutta, vaikkakin tämän uuden elämän arvot ovat näissä tarinoissa hyvin konservatiivisia. Entisistä kapinahahmoista on tullut heteronormatiivisen elämäntavan puolesta puhujia.
Outi Hakolan tutkimusaiheista voi lukea lisää hänen blogistaan.
Luentokalvot: Hakola
Kuolema valokuvanäyttelyssä
Minna Havukaisen luento keskittyi hänen valokuvanäyttelyynsä Exitus, joka käsittelee kuolemaa, surua ja menetystä. Havukainen on halunnut omassa taiteessaan nostaa esille aiheita, joista on yhteiskunnassa vaikea puhua. Kuolema on yksi tällaisista tabuista, jota taide voi avata ja nostaa keskusteluun. Hänen näyttelyidensä yhtenä keskeisenä tarkoituksena onkin ollut tarjota ihmisille mahdollisuus ja paikka puhua kuolemasta. Kuvat kuolleista, surevista omaisista tai surun symboleista, kuten kukista, tarjoavat siten mahdollisuutta käsitellä vaikeita asioita, kuten lapsen kuolemaa.
Havukainen kertoi, että työskentelyssä kuolevien tai omaisten kanssa olennaisinta eivät ole taiteilijan omat tavoitteet, vaan yhteistyö ja yhdessä kulkeminen ihmisten kanssa. Hän kuuntelee ihmisten toiveita surun ja menetyksen ilmaisusta. Työskentely teeman parissa onkin Havukaiselle mukana saattamista ja samalla aiheen avaamista laajempaan yhteyteen. Havukaisen Exitus-näyttely on esillä Helsingissä G12-galleriassa 17.3.-5.4.2012.