Terhi Ainiala on suomen kielen yliopistonlehtori ja nimistöntutkija. Häntä innostavat myös opetus ja ohjaus sekä yhteiskunnallinen toimina. Tällä hetkellä hän tutkii sitä, miten paikannimien avulla rakennetaan erilaisia identiteettejä. Monitieteisissä tutkimushankkeissa on kielentutkijoiden lisäksi mukana kirjallisuudentutkijoita, historioitsijoita, kansatieteilijöitä ja arkeologeja. Ainialalle   läheisiä slanginimiä ovat Hesa ja Vuokki.

Ainiala Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä
Ainiala, 375 humanistia

 

 

Lieven Ameel on belgialainen suomalaisen kirjallisuuden tutkija, joka kirjoitti ensimmäisen monografian Helsingistä suomenkielisessä kirjallisuudessa. Helsinki-kokemuksia käsitelleen väitöskirjan jälkeen hän on tutkinut kerronnallisuutta kaupunkisuunnittelussa, erityisesti Kalasataman ja Jätkäsaaren kehityksessä. Hän toimii myös opettajana, kriitikkona ja kääntäjänä.

Ameel Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä
Lieven, 375 humanistia

 

 

Leena Enbom tarkastelee tekeillä olevassa väitöstutkimuksessaan Finnish slum – and how it was cleared. A historical study on urban poverty and working class housing in Helsinki from the late 19th century through the 1960’s (työotsikko) sosiaalisen eriarvoisuuden, kaupunkiköyhyyden ja asumisen historiaa Helsingissä. Tutkimus pyrkii tarkastelemaan kriittisesti, soveltuuko slummin käsite kuvaamaan suomalaisen kaupunkiyhteiskunnan historiaa. Tutkimuksessa seurataan tapaustutkimustyyppisesti Pitkänsillan pohjoispuolisten työläisalueiden pitkänaikavälin väestöllistä, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä sekä rakennetun ympäristön muutosta. Tarkastelussa huomioidaan ”asuntokysymyksen” historiallinen muotoutuminen ja sen yhteiskunnalliset ratkaisuyritykset, kuten kaupunkiväestöön kohdistetut terveys-, sosiaali- ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet ja niiden vaikutukset. Keskeistä on selvittää, mitkä yhteiskunnalliset prosessit ja mekanismit ovat tuottaneet slummiutumista eri aikakausina ja mitkä ovat vaikuttaneet ilmiön häviämiseen.

Enbom Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä

 

Laura Ekholm Talous- ja sosiaalihistorian tutkijatohtori Laura Ekholmin tutkimusteemat liittyvät kaupungin elinkeinotoimintaan, teollistumiseen ja deindustrialisaatioprosessiin sekä kaupunkivähemmistöihin. Tällä hetkellä Ekholm tutkii kaupunkien teollistumista ja deindustrialisaatioprosessia tarkastelemalla vaateteollisuutta Helsingissä sekä Länsi-Ruotsissa Göteborgin seudulla. Vaateteollisuuden nousu liittyy suuriin yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin: teollistumiseen, kaupungistumiseen, kulutusyhteiskunnan muotoutumiseen ja naisten työssäkäyntiin. Väitöskirjassaan (Boundaries of an Urban Minority: The Helsinki Jewish Community from the end of Imperial Russia until the 1970s) Ekholm tutki Helsingin juutalaisyhteisöä ja sen merkitystä Helsingin historiassa. Hän tarkasteli yhteisön ammattirakennetta kolmella eri aikakaudella, vertaili saatuja tietoja ja arvioi niitä suhteessa tapoihin, joilla suomenjuutalaisten historiaa on kerrottu, muistettu ja kirjoitettu.

Ekholm Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä

 

 

Markku Kekäläinen on yleisen historian post doc -tutkija, jonka erityisaloja ovat 1700-luvun Britannian kulttuuri-, aate- ja kaupunkihistoria. Väitöskirjassaan hän tarkasteli urbaania kokemusta James Boswellin (1740–1795) tuotannossa. Keskeisiä teemoja olivat Lontoo moniaineksisena esteettisenä kokemuksena, kaupunki spektaakkelina, kaupunkikohteliaisuus sekä Lontoo libertiinin seksuaalisuuden näyttämönä. Nykyinen tutkimushanke liittyy seurallisuuden kultivointiin ja identiteetin muokkaamiseen 1700-luvun jälkipuoliskon ja 1800-luvun alkuvuosikymmenten Lontoossa. Tutkimus keskittyy puolijulkiseen elämänpiiriin (huvipuistot, teatterit, kahvilat, klubit, vastaanotot) ja siinä toteutuviin kaupunkisosiaalisuuden muotoihin.

Kekäläinen Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä

 

Anja Kervanto Nevanlinna Dosentti Anja Kervanto Nevanlinna on tutkinut kaupunkihistoriaa, kaupunkirakentamista ja rakennussuojelua osana Euroopan teollisuuskaupunkien yhteiskunnallisia muutoksia 1800-luvulta nykypäivään. Hänen päätyönsä ovat käsitelleet Helsingin Eteläsataman ja Katajanokan teollista historiaa, teollisuuden vaikutuksia modernismiin, Nairobin kaupunkirakentamisen historiaa sekä Helsingin kaupunkirakentamista 1945–2010. Hän osallistuu aktiivisesti kotikaupunkiaan koskevaan kansalaiskeskusteluun.

Kervanto Nevanlinna Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä

 

 

 

Laura Kolbe on helsinkiläinen historiantutkija ja tietokirjailija, Helsingin yliopiston Euroopan historian professori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. Hänelle yliopisto ei ole pelkkä tutkimisen ahjo vaan paikka, jossa opettajat ja oppilaat vuorovaikuttavat kaikkien hyväksi. Docendo discimus, opettamalla opimme. Kolbe nauttii tiedon jakamisesta myös ihmisiä kävelyttämällä. Syksyllä 2013 hän perusti kaupunkihistoriaa harrastavien opiskelijoiden  ja tutkijoiden kanssa Helsinki Walks Osakeyhtiön.
Kolbe Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä
Kolbe, 375 humanistia

 

 

Hanna Lappalainen toimii suomen kielen yliopistonlehtorina. Tätä ennen hän työskenteli puhutun kielen tutkijana Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän on tarkastellut tutkimuksissaan Helsingin seudun puhekieltä eri näkökulmista. Tutkimuskohteina ovat olleet niin Kelan ja R-kioskin asiointikeskustelut kuin arkiset keskustelut ystävien kesken. Vuosina 2009–2012 hän oli mukana Helsingin suomea -tutkimushankkeessa. Lappalaista kiinnostaa, millaista puhekieltä helsinkiläiset käyttävät eri tilanteissa ja millaisia muutoksia siinä on tapahtunut viime vuosikymmeninä. Vuonna 2013 hän oli toteuttamassa Helsingin puhekielen pitkittäiskorpus -aineistohanketta, josta hän on tutkimassa parhaillaan esimerkiksi sitä, miten yksilön kieli muuttuu 40 vuoden kuluessa.

Lappalainen Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä

 

 

Mika Mäkelä on helsinkiläinen historiantutkija, suunnittelumaantieteilijä, tietokirjailija ja kartografi. Häntä kiinnostavat erityisesti kaupunkisuunnittelu ja -historia, arkkitehtuuri sekä kartat. Väitöstutkimuksessaan hän syventyy Helsingin Kalliossa sijainneen puutalokaupunginosan saneeraukseen eli purkamiseen ja uudisrakentamiseen toisen maailmansodan jälkeen. Mäkelä tarkastelee etenkin saneerauksen taustalla olleita näkyviä ja näkymättömiä perusteluja sekä kaupunkisuunnittelun kytköksiä ja vaikuttimia. Vapaa-ajallaan hän harrastaa pop-musiikin säveltämistä.

 Mäkelä Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä

 

 

Samu Nyström on historiantutkija ja kaupunkihistorioitsija. Hän on osallistunut monenlaisiin tutkimushankkeisiin sekä toiminut aktiivisesti tiedon popularisoinnin alueella. Työtehtävät ovat vieneet hänet ambulansseista vallan linnakkeisiin sekä luentosaleista radio-ohjelmiin ja kaupunkikävelyille. Varsinaisessa arkistotyössään tämäkin tutkija siirtyy tutkijasalien kautta menneille vuosille ja kadonneisiin kaupunkeihin.

Nyström Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä
Nyström, 375 humanistia

 

Pia Olsson on kansatieteilijä, joka on urbaanin etnologian piiriin kuuluvissa tutkimuksissaan hyödyntänyt kaupunkilaisten kirjoittamia muistitietoaineistoja ja kokemuksellista kerrontaa. Hän on kiinnostunut muun muassa paikkasuhteen muodostumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Olsson Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä

 

Mikko-Olavi Seppälä valmistui Helsingin yliopistosta 2000 Suomen ja Skandinavian historian maisteriksi ja 2007 teatteritieteen tohtoriksi. Väitöskirja käsitteli suomalaisen työväenteatterin historiaa. Hän sai teatteritieteen dosentin arvon 2010. Seppälä on julkaissut kaikkiaan kahdeksan monografiaa, muun muassa kuplettitutkimuksen Hauska
poika (2009) sekä yleisesityksen ”Suomen teatteri ja draama” (2010, yhdessä Katri Tanskasen kanssa). Lukuvuonna 2014–2015 hän työskentelee teatteritieteen vs. professorina Helsingin yliopistossa.

Seppälä Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä

 

Hankkeen korkeakouluharjoittelijat

 

Margit Trygg on maisterivaiheen teatteritieteen opiskelija. Pro gradu -tutkielmassaan hän tarkasteli kaupunkilaisten mahdollisuuksia vaikuttaa havaintotottumuksiensa muokkaantumiseen kaupunkiympäristössä julkisten tilojen esteettisten interventioiden kautta sekä esitysanalyysin kehittämismahdollisuuksia tapahtumien analysoinnin välineenä.

 

 

 

Marjut Vuolle on maisterivaiheen suomen kielen opiskelija. Kandidaatintutkielmassaan hän tarkasteli helsinkiläisnuorten haastattelupuheessa esiintyviä paikannimiä 1970-, 1990- ja 2010-luvuilla. Tutkielman haastatteluaineisto on peräisin Helsingin puhekielen pitkittäiskorpus -aineistohankkeesta, jossa helsinkiläisiä on haastateltu kolmella eri vuosikymmenellä. Pitkittäiskorpuksen aineistoa Marjut aikoo hyödyntää myös pro gradu -tutkielmassaan.