Signaaleja Laatokan rannoilta

Blogitekstin on kirjoittanut professori Leo Granberg Ruralia-instituutista. Yhteystiedot:  leo.granberg@helsinki.fi

 

Teimme maaliskuun lopulla kymmenen päivän matkan Laatokan ympäristöön. Matkalla tapasimme kyläläisiä, yrittäjiä ja hallintoväkeä kuudessa kylässä ja kolmessa keskuksessa. Näiltä seuduin aloitimme kymmenen vuotta sitten kenttätutkimuksen Venäjällä. Tuolloin oli leimaa-antavaa työttömyys, alkoholismi, kamppailu viimeisten toimivien maatalousyritysten pelastamiseksi ja edes minimaalisen toimeentulon turvaamiseksi. Mummot luopuivat eläkkeestään, jotta lapset saataisiin koulutettua. Palkkaa ei maksettu, joten tavarat pantiin kiertämään velaksi. Nyt tuntui ilmassa olevan toivoa. Vitelen rantakylän koulu oli tosin lakkautettu, mutta kolme opettajaa oli palannut työttömyydestä kunnan ja kunnallisen yrityksen johtotehtäviin. Läskelässä oli kunnostettu puisto ja rakennettu jalkapallokenttä kansanliikkeeksi paisuneilla talkoilla. Jätesäiliöitä oli vihdoinkin alettu hankkimaan ja paikallinen yrittäjä sai tehtäväkseen tyhjentää ne. Uusia majapaikkoja oli noussut maaseutukyliin, teitä aurattiin, yrittäjäkoulutus oli tuottanut tulosta.

Matkamme tarkoitus oli selvittää, miten Laatokka-aloite (Ladoga Initiative) edistyy. Kyse on projektista, jossa Euroopan maaseutupolitiikalle keskeistä LEADER-järjestelmää kokeillaan Venäjällä. Kokeilussa ohjataan pieniä tukisummia hankkeisiin, joita paikalliset asukkaat pitävät keskeisinä. Siltarumpuja näillä pienillä rahoilla ei kyetä rakentamaan, mutta valitut hankkeet osoittivat, mitä Venäjän maaseudulla arvostetaan. Lasten leikkikenttiä, urheilukenttiä ja kulttuuritapahtumia haluttiin joka alueella tukea. Palaneen saunan tilalle aiottiin rakentaa uusi ja Laatokan rantakuntien tuotteille etsittiin yhteistä brändiä.

Hankkeiden rahoitus kootaan EU:n ja Venäjän paikallisen piirihallinnon varoista ja paikallisilta yrittäjiltä. Osa työstä tehdään talkoilla. Haastatelluista kaikki kokivat hankkeet myönteisinä ja monet puhuivat mahdollisuudesta, jota ei saanut sivuuttaa. Tämäntyyppistä rahoitusta ei muistettu saadun omasta maasta eikä ulkomaan apunakaan – vain yksi poikkeus mainittiin 20 vuoden takaa. Kehittäjillä oli kuulemma tapana tulla kertomaan paikallisille, miten heidän pitäisi elää ̶ ja unohtaa kysyä, miten he itse haluaisivat parantaa elämäänsä.

Laatokan kiertueemme tarkoituksena oli käynnistää toimintatutkimus alueella. Tutkimuskohteena on sekä LEADER –järjestelmä että Venäjän hallintojärjestelmä, eli se mitä pystytään saamaan aikaan LEADER -tyyppisellä toiminnalla Venäjän byrokraattisessa hallintoympäristössä. Ovathan Venäjän valtaapitävät yleisen käsityksen mukaan maaseudun kansasta kauempana kuin kuu maasta. Entä loppuuko toiminta välittömästi, kun rahat on käytetty? Ainakin ensivaikutelma on toivoa herättävä. Eräässä kunnassa paikallinen meijeri on jo päättänyt muuttaa oman avustuksensa Laatokka-aloitteen mallin suuntaan. Toiveita herättäviä ovat myös kyläläisten motiivit. Viteleläinen kunnallisen yrityksen johtaja kertoi kylän olleen hänen lapsuudessaan vauras ja kaunis kylä. Nyt olivat omat lapset jo aikuisia, mutta hän haluaa, että lapsenlapsensa saavat nähdä kylän jälleen kukoistavana.

Positiivisia signaaleja! Syksyllä teemme uuden kiertueen ja silloin nähdään jo selvemmin, olisiko paikallisista toimintaryhmistä ja kehittämisprojekteista apua muutosten vauhdittajana.
__________________
Ladoga Initiative on ENPI-ohjelmasta rahoitettu Ruralia-instituutin, Pitkärannan, Aunuksen ja Lotinanpellon piirien yhteinen projekti vuosina 2011-2013. Seurantatutkimukseen osallistuvat Jouko Nikula, Inna Kopoteva, Marjo Lehtimäki ja Leo Granberg.  Katso lisätietoja;  https://blogs.helsinki.fi/ladoga-enpi/. Sieltä löytyy myös venäjänkielinen facebook-sivu, jossa projektista keskustellaan.