Osallistuin taannoin seminaariin, jossa kuultiin innostuneita puheenvuoroja Seinäjoen seudun kasvusta ja kehityksestä. Esimerkkinä käytettiin laajenevaa teknologia- ja innovaatiokeskus Framia, jonka ensimmäiset rakennukset alkoivat kohota Seinäjokivarren pelloille 2000-luvun alussa. Eräs puhuja havainnollisti nopeaa muutosta ja samalla viihdytti yleisöä kertomalla, että vielä joitain vuosia sitten teknologiakeskuksen paikalla viljeltiin perunaa! Vieressäni istunut kollega kuiskasi minulle: ”niin, mutta perunaa voi syödä”.
Ihminen ei elä yksin innovaatioista eikä korkeinkaan teknologia auta, jos maha kurnii. Vuoteen 2030 mennessä maailmassa arvioidaan tarvittavan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa (Suomen biotalousstrategia 2014). Vaikka ruuantuotantoon soveltuvaa viljelysmaata menetettiin Seinäjoella teknologiakeskusrakentamiselle, voidaan tämä hyvittää osallistumalla maailmanlaajuisen ruokaongelman ratkaisemiseen muilla tavoin.
Etelä-Pohjanmaa on alkutuotannon sekä elintarvikkeiden jalostuksen osalta merkittävä maakunta tarkasteltiinpa asiaa toimipaikkojen, työllistävyyden tai liikevaihdon näkökulmista. Alkutuotanto ja elintarvikkeiden jalostus muodostavat tukevan perustan myös ruokajärjestelmiin ja laajemmin biotalouteen kytkeytyville muille toimialoille kuten kone- ja laitevalmistukselle. Etelä-Pohjanmaalla on lisäksi investoitu merkittävästi biotalouden ja ruokajärjestelmien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Luontevana jatkumona tehdylle kehittämistyölle maakunnan osaaminen on valjastettu edistämään suomalaisten yritysten kasvua kohti maailmanlaajuisia ruokajärjestelmäratkaisuja osana Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) -ohjelmaa. (Green Creative Garden 2013, Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia 2014.)
Perunaa viljellään Etelä-Pohjanmaalla jatkossakin, vaikka juuri teknologia- ja innovaatiokeskus Framin alueella idätetään nykyisin lähinnä ruokajärjestelmäkonseptien siemeniä. Toivottavasti muutaman vuoden päästä seminaaripuhujat voivat kertoa näistä hyviä kasvutarinoita.
Kirjoittaja Timo Suutari toimii projektipäällikkönä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttamassa Etelä-Pohjanmaa kestävien ruokaratkaisujen generaattorina – Helsingin yliopiston osaamis- ja verkostopääoman hyödyntäminen -hankkeessa, jonka rahoittajia ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Hankkeen julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja147.pdf
Lähteet:
Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia (2014). Hyväksytty maakuntahallituksessa 16.6.2014. Etelä-Pohjanmaan liitto. Seinäjoki 2014. Saatavissa: http://www.epliitto.fi/upload/files/Alykkaan_erikoistumisen_strategia_nettiversio.pdf
Green Creative Garden. Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut. Seinäjoen kaupunkiseudun aiehakemus Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan. (2013). Saatavissa: www.greencreativegarden.fi.
Suomen biotalousstrategia (2014). Kestävää kasvua biotaloudesta. Edita Prima Oy, toukokuu 2014.