Sunnuntaina pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen olemme saaneet lukea mediasta kärkkäitä viestejä siitä, että Suomi olisi viimeisimpien vaalien myötä jotenkin perustavanlaatuisesti jakautunut kahtia: Arvoiltaan liberaaliin kaupunkiin sekä arvokonservatiiviseen maaseutuun.
Asiaa ovat kommentoineet Yle:n nettisivuilla toimittaja Sanna Ukkola pakinassaan Arvoliberaalien kauhukabinetti, ja myös filosofi Timo Airaksisen haastattelu Vaalivoittajien uskonnollisuutta ei ole nostettu esiin, käsittelee samaista teemaa. Myös Helsingin Sanomissa on aihepiirin tiimoilta kirjoiteltu esimerkiksi kulttuurisivuilla. Omat otsikkonsa ovat revitelleet myös Iltalehti ja Iltasanomat. Myös muissa medioissa lienee tästä suomalaisen arvomaailman jakautumisesta kirjoiteltu, mutta printtimediaa satunnaisesti seuraavana maalaiskaupunkilaisena nämä keskustelut ovat jääneet minulta pitkälti huomaamatta.

On ymmärrettävää, että jakamalla asioita mustavalkoisesti kahtia saadaan luotua eduskuntavaalien tuloksen tiimoilta draamaa, joka herättelee meitä lukioita miettimään omia arvojamme ja sitä minkälaisessa Suomessa asumme. Tätä taustaa vasten ymmärrän hyvin räväkät otsikoinnit ja pohdinnat. Asioista on toki voitava keskustella avoimesti ja värikkäästi. Toisaalta jako meihin ja muihin saattaa olla peräti haitallinen, varsinkin jos se sisältää maaseutuun liittyviä negatiivisia stereotypioita vailla kunnon perusteita.

Esimerkiksi Timo Airaksisen esittämä väite siitä, että maaseudun vanhoillinen Suomi olisi nyt ottanut yliotteen liberaalista kaupunki Suomesta, on jokseenkin kyseenalainen. Maaseudun yliote ei demografisessa mielessä ole Suomessa mahdollinen, sillä väestöstä peräti neljä viidesosaa elää Tilastokeskuksen mukaan tätä nykyä taajamissa. Taajama voidaan toki nähdä eri asiana kuin kaupunki, ja jos Suomessa kaupungiksi lasketaan vain Helsinki tai laajemmin pääkaupunkiseutu, niin siinä tapauksessa väite maaseudun yliotteesta voidaan nähdä perustelluksi, mutta mitäpä siihen sanovat vaikkapa tamperelaiset, oululaiset tai joensuulaiset maaseudun asukkaat? Mielestäni on myös aiheellista kysyä, ovatko kaikki helsinkiläisetkään arvoiltaan liberaaleja ja toisaalta ovatko kaikki maalaiset konservatiiveja?

Airaksinen vertaa Suomen kahtiajakoa Yhdysvaltojen tilanteeseen, jossa kaupunki on ”liberaali, urbaani, kansainvälinen ja eteenpäin katsova, kun taas maaseutu on ”taaksepäin katsova, uskonnollinen ja perinteinen”. Tämäkin väite on kyseenalainen yleistys, vaikka toisaalta jako urbaaniin normaaliuteen, ja maaseudun periferiseen toiseuteen on löydettävissä jokseenkin kaikista jälkiteollisista yhteiskunnista. Yleisesti ottaen tilanne ei kuitenkaan ole se, että maaseutu jyräisi kaupungin, vaan pikemminkin päinvastoin. Usein maaseudun alistamisessa yhteiskunnan sisäiseksi toiseudeksi käytetään apuna negatiivisia representaatioita eli tapoja kuvata maaseutua.

Käsitystä maaseudusta negatiivisena toiseutena uusinnetaan esimerkiksi elokuvien tai lehtien artikkelien kautta. Aihetta Ruotsissa tutkineen Madeleine Erikssonin mukaan pohjoisen Ruotsin asukkaiden kuvaaminen laiskoina, vanhanaikaisina ja rikollisuuteen taipuvaisina populaarikulttuurissa voi edesauttaa maaseudun asukkaiden tarpeiden huomioimatta jättämistä maan poliittisessa päätöksenteossa. David Janssonin mukaan taas yhdysvaltainen National Geographic – lehti piti vuosina 1907–2000 systemaattisesti yllä mielikuvaa Yhdysvaltojen eteläisten osavaltioiden rasistisesta suvaitsemattomuudesta ja takaperoisuudesta, vaikka asiat olivat kehittyneet vuosikymmenten saatossa parempaan suuntaan. Negatiivisten stereotypioiden leimasta vapautuminen on kuitenkin vaikeata, kun sellaisen on punaiseen niskaansa saanut.

Tilanne Yhdysvaltojen maaseudulla ei kuitenkaan liene niin suvaitsematon kuin kuvitellaan. Indianan yliopiston sukupuolentutkimuksen professorin Colin Johnsonin mukaan Yhdysvaltojen maaseudulta on löydettävissä seksuaalivähemmistöjen yhteisöjä, vaikka esimerkiksi homoseksuaalisuus nähdään amerikkalaisessa kulttuurissa usein yksinomaan urbaanina ilmiönä. Johnsonin Suomesta saamien käsitysten mukaan myös meikäläisellä maaseudulla tilanne vaikuttaisi olevan pitkälti samankaltainen.

En väitä, etteikö viime sunnuntaisten vaalien tulos voisi kertoa meidän suomalaisten arvojen perustavanlaatuisesti erilaisuudesta pääkaupungissa ja muualla Suomessa. Toisaalta en voinut olla kommentoimatta niitä maaseudun asukkaisiin kohdistuvia mustavalkoisia argumentteja, jotka eivät oikeastaan pidä paikkaansa meillä eivätkä muualla.

Kirjoittaja YTT Aapo Jumppanen työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.

Sanna Ukkola: Arvoliberaalien kauhukabinetti
http://yle.fi/uutiset/sanna_ukkola_arvoliberaalien_kauhukabinetti/7941860 Luettu 23.4.2015.

Filosofi Timo Airaksinen: Vaalivoittajien uskonnollisuutta ei ole nostettu esiin:
http://yle.fi/uutiset/filosofi_timo_airaksinen_vaalivoittajien_uskonnollisuutta_ei_ole_nostettu_esiin/7941844 Luettu 23.4.2015.

Krista Kosonen: Vaalitulos ei edusta minun Suomeani, en tunne ketään perussuomalaisia äänestänyttä http://www.hs.fi/kulttuuri/a1429497014699?ref=hs-art-suositellut
Luettu 23.4.2015.

Keskustele: Onko Suomi kahtiajakautunut
http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1203760 Luettu 24.4.2015.

Tutkija tuhahtaa: Kuplassa elävät tulkoot ulos
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015042219557570_uu.shtml Luettu 23.4.2015.

Perussuomalainen kirjoitti avoimen kirjeen Krista Kososelle
http://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2015/2015042219560540_eb.shtml Luettu 24.4.2015.

Tämä ei ole sinun Suomesi, Krista Kosonen
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-1429693981806.html Luettu 24.4.2015.

Timo Soini: ”Hakkarainen tuonut maahan enemmän valuuttaa kuin Punavuoren punaviininjuojat”
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-1429586889323.html Luettu 24.4.2015.

Tilastokeskus Suomessa väki keskittyy taajamiin:
http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2011-12-16_001.html Luettu 24.4.2015.

Eriksson, Madeleine 2010a. (Re)producing a periphery – Popular representations of the Swedish North. Department of Social and Economic Geography, Umeå.
Eriksson, Madeleine 2010b. People in Stockholm are smarter than countryside folks – Reproducing urban and rural imaginaries in film and life. Journal of Rural Studies 26: 95–105.

David R. Jansson ”American National Identity and the Progress of the New South in ”National Geographic Magazine” ” Geographical Review, Vol.93, No. 3 (Jul., 2003) pp. 350-369.

Read Ruralia Visiting Scholar Colin Johnson’s story about his visit to Mikkeli and Seinäjoki in June 2014 http://www.helsinki.fi/ruralia/index_eng.htm Luettu 23.4.2015.