YTYÄ kylätoimintaan – mietteitä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä maaseudulla

Ruralia-instituutissa on käynnissä yhteiskunnallisen yrittäjyyden hanke, jonka tavoitteena on selvittää Etelä-Pohjanmaan kylätoimijoiden valmiuksia yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallin mukaiseen palveluiden tuottamiseen. Hanke on alkanut noin vuosi sitten ja jatkuu vielä ensi vuoden alkupuolelle.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys, mitä se on?

On aina jännittävää aloittaa uusi hanke. Erityisen jännittävää se on, jos hankkeen aihe, yhteiskunnallinen yrittäjyys, on samalla vanha ja uusi. Vanha siinä mielessä, että maaseudulla on yhteiskunnallista yrittäjyyttä ollut olemassa aina: osuuskuntia, järjestöjä, pyyteetöntä naapuriapua ja talkoohenkeä (joskin täällä Etelä-Pohjanmaalla samasta asiasta puhutaan kökkähenkenä). Uusi siinä mielessä, että tällaista toimintaa ei useinkaan ole maaseudulla ajateltu ansaintamahdollisuutena. Voi hyvin kysyä, että miksi ei ole; varsinkin kun usean kylän palvelut ovat pikkuhiljaa hiipineet kirkonkylille tai jopa kauemmas, eikä monellakaan kunnalla ole riittävästi resursseja järjestää palveluita. Tarvetta kylissä ajattelisi olevan.

Yhteiskunnallisella yrittäjyydellä tarkoitetaan toimintamallia, jossa vähintään puolet mahdollisesta voitosta ohjataan yrityksen valitseman yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen. Kyläyhdistyksellä se tavoite voi olla esimerkiksi tarvittavien lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen, kylän vetovoimaisuuden lisääminen tai kylän ikääntyvien asukkaiden hyvinvointi. Yritysmuodolla ei sinänsä ole merkitystä, yhteiskunnallinen yritys voi toimia esimerkiksi osuuskuntana, osakeyhtiönä tai yhdistyksenä. Merkittävää sen sijaan on, että yhteiskunnallinen tavoite ja voiton käyttötapa on selkeästi ilmaistu yrityksen yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä.

Työpajatilaisuus Alajärvellä Punaisen Tuvan Viinitilalla 23.2.2017.

Eri laskentatavoista riippuen Suomessa toimii useita satoja, jopa tuhansia yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden toimintaa ohjaa vahva arvopohja. Ulkomailla ilmiö on vielä suurempi: Euroopassa yli 160 miljoonaa ihmistä on mukana yhteisötaloudellisissa yrityksissä eri toimialoilla. Ilmiön laajuudesta huolimatta yhteiskunnallinen yrittäjyys on vielä suhteellisen tuntematon käsite suomalaisessa keskustelussa ja sen vuoksi tiedottaminen on noussut tärkeään asemaan hankkeessamme. Tiedottamista on tehty muun muassa järjestämällä yhteiskunnallista yrittäjyyttä eri näkökulmista käsitteleviä työpajatilaisuuksia, joihin on kutsuttu erityisesti kylätoimijoita. Tähän mennessä työpajoja on pidetty kaksi, joista toinen käsitteli yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja toinen yhteiskunnallisen yrittäjyyden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Hankkeen kolmas työpaja pidetään 26.4.2017, paikkana on Marttilan Talli Seinäjoella. Aiheena on yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen käytännössä. Työpajat ovat keränneet mukavasti osallistujia ja keskustelua on syntynyt. Tulee tunne, että teemme oikeaan aikaan oikeita asioita.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla

Toimintamallina yhteiskunnallinen yrittäjyys sopii maaseudulle ja kyläyhdistysten toimintaan hyvin, ja Etelä-Pohjanmaan kylätoimijoille suunnatun kyselyn perusteella sitä pidetään alueellamme kiinnostavana vaihtoehtona. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä syntyy usein sinne, missä kysyntää olisi, mutta tarjontaa ei. Kylällä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi arjen sujumista helpottavia tai kotona asumista mahdollistavia palveluja, joista kyselyn mukaan oli suurin pula. Tarjonnan puuttuessa kyläyhdistyksen tuottama palvelutoiminta ei kilpaile olemassa olevan palvelutuotannon kanssa vaan ennemminkin täydentää sitä. Kyläyhdistysten vahvuus palveluiden tuottamisessa liittyy erityisesti paikallisuuteen ja yhteisöllisyyteen, mikä parhaimmillaan voi johtaa palvelua suurempaan hyvinvointiin.

Kyläyhdistyksen kannalta yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli tuo toimintaan uudenlaista tavoitteellisuutta, antaa työkaluja toiminnan kehittämiseen ja yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen sekä mahdollistaa toiminnan pyörittämisen osin mahdollisesti jopa palkkatyönä, jolloin aktiivisten yhdistystoimijoiden työtaakka kevenee. Palvelutoiminta voi alkaa ensin pienimuotoisena ja kysynnän vahvistuttua vähitellen kasvaa ja laajentua. Voisi myös ajatella, että avoimen voitonjaon myötä yhteiskunnallisen yrityksen toiminta saa sosiaalisen oikeutuksen toimia kylällä, sillä yrityksen menestyessä koko kylä menestyy. Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä on jo olemassa hyviä esimerkkejä, näihinkin hankkeessa tulemme perehtymään.

On selvää, että kiinnostus toimintamallin kehittämiseen täytyy tulla kylätoimijoilta itseltään. Sitä ei voi tuoda kyliin valmiiksi, vaan kylällä on oltava selkeä tarve ja resurssit asiaan. Olemme etsineet hankkeeseen mukaan tapauskyliä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään yhteiskunnallista yrittäjyyttä alueellaan ja iloksemme olemme niitä saaneetkin. Yhteistä näille kylille on huoli palveluiden saatavuudesta ja kylän elinvoimaisena pitämisestä, jonka vuoksi kyläläiset ovat päättäneet aktivoitua. Kyläyhdistyksen palvelutoiminnan kehittäminen voisi olla myös keino saada uusia ihmisiä ja erityisesti nuoria kylätoimintaan mukaan.

Lopuksi

Käynnissä olevan hallintouudistuksen myötä kunnilta poistuu osa suurista lakisääteisistä tehtävistä, mutta silti jäljelle jää vielä monia paikalliseen elinvoimaan, asukkaiden hyvinvointiin ja palveluihin liittyviä tehtäviä, joiden toteuttamiseksi kunta tarvitsee myös kyliä. Miksi ei alettaisi rakentaa paikallisia kumppanuus- ja palvelutuotantomalleja jo nyt?

Hankkeessa toteutettujen työpajojen materiaaleihin voi tutustua osoitteessa http://www.helsinki.fi/ruralia/materiaalit/ytya_kylatoimintaan03112016.html

Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla – uusia tuulia palvelutuotantoon? -hankkeen rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelmasta. Hankkeen toteutusaika on 4/2016–3/2018.

Kirjoittaja Katja Rinne-Koski työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *