Matkailukokemuksen kruunaa pizza ja burger?

Kesällä kerran pakkasin matkalaukkuni ja lähdin lomailemaan Lappiin. Kesäsesonki ei ollut vielä pyörähtänyt täyteen vauhtiin, joten siitäkö johtui, että ravintoloiden ruokatarjonta tiivistyi kahteen sorttiin: pizzaan ja burgereihin. Kaksikko oli valloittanut ruokatarjonnan kuin vieraslajit maantienlaidan kasvuston.

Kokemus terävoitti katsettani ja havaitsin saman linjan toteutuvan kautta Suomen. Monessa paikassa pizzan ja burgerin rinnalle oli nostettu jokin paikallinen erikoisuus, kuten Etelä-Savossa paistetut muikut.

Suljettu myyntivaunu pysäköitynä vesistön rantaan laatoitetulle alueelle. Vaunun vieressä on pöytiä ja penkkejä.

Burgervaunu – suomalaisen nakkikioskiperinteen jatkaja?

Minulla ei ole mitään pizzaa ja burgereita saati paikallisia erikoisuuksia vastaan. Ne ovat kelpo syötävää ja ainakin muikut suurta herkkua, jos ne on tehty tuoreista raaka-aineista.

Ja onhan meitä syöjiä moneen junaan. Savonlinnan asemalla kuulin varhaisteinin toteavan, että ne lörtsyt on kyllä hyviä, ja että on kiva syödä paikallisia tuotteita. Itse olin edellispäivänä rypistellyt otsaani lörtsyn teollisen makuiselle hillotäytteelle, josta ei osannut sanoa onko kyseessä mansikka- vai vadelmahillo.

Monen mielestä pizzaa ja burgereita ei voi syödä liikaa. Vaan eikö paatuneinkin pizzansyöjä ala kaivata vaihtoehtoja kolmen pizzapäivän jälkeen? Kuoriutuisiko hänestäkin edes lomamatkoilla rohkea ja utelias ruoallinen kokeilija?

Avoinna oleva valkoinen myyntivaunu. Ympärillä luminen maa.

Pizzaa ja burgeria, mutta mielenkiintoisessa pakkauksessa.

Monelle matkailijalle ruoka on olennainen osa matkakokemusta ja matkailusta haettavaa elämyksellisyyttä. Ruoan ilojen löytäminen hankaloituu, jos tarjonta on niukka. Vaatikaamme siis lisää valinnanvaraa.

Toki tarjontaa usein onkin, mutta se on piiloutunut tutun tai tavanomaisen taakse. Kaivetaan kätketyt helmet esiin! Kotiruokaa, olkaa hyvä! Voisiko huoltoaseman lounasbuffet yllättää? Tänne bistrotyyppisiä annoksia! Miten olisi taidolla valmistettu annos etnisellä twistillä ruokarekasta tarjoiltuna?

Meksikolaistyyppistä ruokaa tarjottimella. Vieressä vesipullo ja limsapullo.

Ruokarekan tarjonta saattaa yllättää makujen ystävän!

Rohkeasti kokeilemaan, etsimään ja löytämään! Nälkäkiukun korventama ja kapean tarjonnan turhauttama matkailija saattaa löytää ruoallista monimuotoisuutta yllättävistäkin paikoista.

Matkailu on elämysten ja uusien kokemusten etsimistä. Matkailijankin on syötävä joka päivä, mutta ruokailu ei ole pelkästään rutiinia tai polttoaineen tankkausta. Se on osa matkailun ja kohteen kokemista.

Hyvässä ruokakokemuksessa sulautuvat ruoka, maisema, ruokaseura, tunnelma, rakennettu ympäristö, aika ja paikka. Jos nämä natsaavat kohdalleen, saattaa minullekin maistua pizza tai burgeri.

Kirjoittaja on herkkusuu, joka miettii ruokamatkailua Ruralia-instituutin SToP – Saimaa Taste of Place: Ruoka paikan tunnun ilmentäjänä ja matkailun edistämiskeinona -hankkeessa, jota rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto – Euroopan aluekehitysrahasto EAKR vuosina 2021-2023.

Pelto kestävän tulevaisuuden oppimisympäristönä

Sattuipa takavuosina hassu tilanne, kun kysäisin lounasravintolan nuorelta tarjoilijaharjoittelijalta, mistä heidän ruokansa tulee. Keittiöstä, hän vastasi. Kun kysyin, mistä se tulee keittiöön, hän totesi, että ruokavarastosta. Kohtaamiseni nuorukaisen kanssa opetti minulle, että oppimisympäristö on syytä ajatella laveasti.

Lue loppuun

Itse pilattu maaseutu?

Olin elokuussa Leppävirralla Maaseudun Uusi Aika -yhdistyksen järjestämässä maaseutututkijatapaamisessa, joka toimi samalla ennakkotapahtumana vuoden 2017 maaseutuparlamentille, joka kokosi paikkakunnalle kuutisensataa maaseudun sydämenasiakseen tuntevaa ihmistä. Kävimme kylällä pitsalla tutkijatapaamista edeltävänä iltana ja silmäilin einettä odotellessa paikallislehteä. Maaseutuparlamentti oli siinä näkyvästi esillä. Viikonloppuna olisi tiedossa ruuhkia, joten kuntalaisia pyydettiin jättämään lauantaina autot kotiin. Ilmassa oli odotuksen tuntua. Kylpylähotelli Vesileppiksen pihassa oli kova kuhina kunnan yhdistysaktiivien pystyttäessä tapahtumalle puitteita ja rakenteita. Perjantaina heidän panostaan tarvittiin ainakin liikennettä ohjaamaan. Tiedossa oli merkittävä tapahtuma leppävirtalaisille. Lue loppuun

Tarvitaanko oppimiseen yhteisö?

Blogiin1, IMG_7028Useimmat lukijat tuntenevat afrikkalaisen sananlaskun, jonka mukaan lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Mutta kuinka ollakaan, kun lapsi varttuu ja pääsee yliopistoon, on vastuu hänen kouluttamisestaan langennut vuosien kuluessa useammalle opettajalle yksinään. Urheilutermein ilmaistuna joukkuelaji on muuttunut lapsen kasvaessa yksilölajiksi. Nyt kun oppimista on yliopistoissakin nostettu näkyvämmäksi, ja tavoitteena on paras mahdollinen oppimistuloskokemus, voidaan pohtia myös sitä, onko opetus parhaimmillaan yksilö- vai joukkuesuoritus. Nostetaanpa tässä lähempään tarkasteluun Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ja kohdennetaan katse tärkeiden työelämätaitojen oppimiseen. Lue loppuun