Digitaalista kestävyystuuppausta ja ilmastokansalaisuutta

Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa puhutaan tuuppauksesta (nudge)[i] ohjauskeinona, jolla pyritään suuntaamaan kansalaisten käyttäytymistä toivottuun suuntaan.

Tuuppauksen, kuten muidenkin ohjauskeinojen –  lainsäädännön, taloudellisten kannustimien tai sanktioiden sekä informaatio-ohjauksen – tavoitteena on kansalaisten käyttäytymisen muutos yksilön oman ja yhteiskunnan etujen mukaiseksi. Tuuppaus on monipuolisempaa kuin tiedonjakamiseen panostava informaatio-ohjaus, koska se ammentaa lähestymistapoja myös käyttäytymispsykologiasta. Lue loppuun

Osallisuuspuhetta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuustutkijat ovat tarkastelleet osallisuutta muun muassa julkaisussa Mitä osallisuus on? Eräänä käsitteeseen liittyvänä taustahuomiona tuodaan esille hallinnonalojen erilainen osallisuuspuhe. Sosiaali- ja terveysministeriössä osallisuudesta puhutaan aktiivisen kansalaisuuden ja palveluiden yhdenvertaisuuden hengessä. Oikeusministeriön dokumenteissa osallisuus yhdistetään demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla osallisuuden yhteydessä painotetaan yksilön mahdollisuuksia ja merkityksellisyyttä. Lue loppuun

Pöytäkirjojen pauloissa

On tullut vietetyksi päiviä päästätysten Savonlinnan ja Mikkelin kaupunkien aluejohtokuntien kokouspöytäkirjojen seurassa. Luen ja erittelen pöytäkirjoja ja muita dokumentteja päästäkseni jyvälle kuntaliitosalueilla toimineiden aluejohtokuntien tekemisistä vuosina 20132017. Tällainen askare liittyy maaseutualueiden osallistumis- ja vaikuttamismuotoja selvittävään Oppia aluevaikuttamisesta – aluejohtokunnat maaseutualueiden osallistumiskäytäntönä -hankkeeseen. Lue loppuun

Indikaattoreilla on imua – mutta osuvatko ne oleelliseen?

pylkkanenJulkisesti rahoitetun kehittämishanketoiminnan erottamattomaksi vastinpariksi ovat ankkuroituneet vaikuttavuutta koskevat vaateet. Tämän seurauksena vaikuttavuuden arvioinnista on tullut usein toistuva selvitystyön kohde, jossa soveltavalla arviointitutkimuksella on keskeinen osansa.

Olemme arvioineet kuluneena vuonna Ruralia-instituutissa muun muassa kansainvälisiä Leader-hankkeita sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2007-2013) toimeenpanoa ja vaikuttavuutta paikallisella eli Leader-toimintaryhmätyön tasolla. Kummassakin toimeksiannossa toivottiin ehdotuksia toiminnan vaikuttavuuden mittareiden eli indikaattoreiden kehittämiseksi. Lue loppuun

Verkostoituminen – puppua vai bisnestä?

pylkkanenMiten verkostoituminen on onnistunut? Osaanko vastata fiksusti tuohon hankkeen itsearviointilomakkeessa esitettyyn kysymykseen? Ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää verkostosta. Toisia koko verkostoitumispuhe nyppii. Kerran ruokapöytääni sattui rahoittajan edustaja, joka sanaili ohjaavansa suoraan silppuriin hankehakemuksen, jonka tavoitteessa komeilee ’verkostoituminen’. Leikkimielellä tietenkin. Mutta tästä sutkautuksesta tiesi, että verkostoituminen oli saanut puhujalta kovin köykäisen merkityssisällön. Se näyttäytyi konkreettisen ja tuloksia tuottavan hanketoiminnan vastakohtana: verkostoituminen olisi pelkkää puppua ja pehmoilua.. Lue loppuun