Maisteriopiskelijat verkostoituvat syksyllä lakeuksilla

Katja Perttu.

”Ajattele, siitä on jo 10 vuotta kun tutustuimme Etelä-Pohjanmaalla Kestävän ruokaliiketoiminnan opinnoissa! Sinä opiskelit neljättä vuotta kauppatieteitä Vaasan yliopistossa ja minä neljättä vuotta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Ilman niitä opintoja emme olisi varmaan koskaan tavanneet tai työskentelisi nykyisissä työtehtävissämme saati omaisi niitä verkostoja, joita meillä tänään on. Ihan mahtavaa, että järjestivät täällä tämän alumnitapaamisenkin. Nythän meitä on täällä jo useampi sata henkilöä paikalla.”

Suurin piirtein tällaista opiskelijakokemusta lähdettiin tavoittelemaan muutama vuosi sitten, kun Kestävän ruokaliiketoiminnan opintojen suunnittelu käynnistyi Helsingin ja Vaasan yliopistojen yhteistyönä. Nyt suunnittelutyö on vihdoin siinä vaiheessa, että opinnot käynnistyvät tulevana syksynä. Viimeisiä käytännön järjestelyjä hiotaan vielä ennen kesälomia, mutta muuten alkaa olla kaikki valmiina ottamaan uudet opiskelijat vastaan.

”Jokainen opintojakso sisältää yhden lähijakson Etelä-Pohjanmaalla, mikä tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua alueen ruokaketjuun.”

Opintoihin tavoitellaan noin kolmeakymmentä Helsingin ja Vaasan yliopiston maisterivaiheen opiskelijaa, jotka pääsevät pilotoimaan nämä uudet opinnot. Kestävän ruokaliiketoiminnan opinnoissa yhdistyvät Helsingin yliopiston ruoka- ja kestävyysasiantuntemus sekä Vaasan yliopiston liiketoimintaosaaminen. Opintokokonaisuus tarjoaa kolme täysin uutta opintojaksoa, jotka käsittelevät innovatiivista kestävyyden johtamista, kestävyyslähtöistä kuluttajamarkkinointia ja monimuotoista ruokataloutta.

Yksi opintojen erikoisuuksista on, että jokainen opintojakso sisältää yhden lähijakson Etelä-Pohjanmaalla, mikä tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua alueen ruokaketjuun. Etelä-Pohjanmaa on vahva ruokamaakunta, josta alan toimijoita löytyy runsaasti. Useat näistä toimijoista ovat myös aktiivisesti lähteneet mukaan yhteistyökumppaniksi opintoihin. Opiskelijat tulevat tekemään muun muassa oppimistehtäviä ja yritysvierailuja näihin yrityksiin.

Ruoka-alan yritykset tarvitsevat yhä enemmän innovatiivisia ja osaavia työntekijöitä vastaamaan kestävyysmurroksen aiheuttamiin haasteisiin ja tähän tarpeeseen opinnoilla pyritään omalta osaltaan vastaamaan. Opintojen tavoitteena on myös kasvattaa alueen tunnettuutta niin Vaasan kuin Helsingin yliopiston opiskelijoiden keskuudessa ja sitä kautta myös lisätä Etelä-Pohjanmaan kiinnostavuutta mahdollisena tulevana työpaikkakuntana.

Näillä opinnoilla haluamme yliopistokeskuksen tutkimus- ja koulutusstrategian mukaisesti lisätä alueelle vetovoimaista yliopistokoulutusta, laajentaa ja syventää vuorovaikutusverkostoja eri toimijoiden välillä, panostaa digitaalisiin opiskelumahdollisuuksiin, edistää tutkinto-opiskelijoiden ristiinopiskelumahdollisuuksia ja luoda jatkuvaa yritysyhteistyön toimintamallia. Kestävän ruokaliiketoiminnan opinnot ovat loistava esimerkki yliopistojen välisestä yhteistyöstä, jota peräänkuulutetaan myös uudessa hallitusohjelmassa.

Vaikka alkava koulutus vastaakin moniin kansallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin, on kaiken keskiössä kuitenkin yksittäinen opiskelija. Hänelle haluamme tulevana lukuvuonna luoda unohtumattomia oppimiskokemuksia, joita muistella vielä vuosienkin kuluttua. Opintojen syyskuisella kick-off-jaksolla tarjolla onkin jo monenmoista asiantuntijapaneelista maatilamajoitukseen, kokkikoulusta yritysvierailuun. Sitä odotellessa…

Hyvää kesää!

Kirjoittaja on Ruralia-instituutin koulutuspäällikkö. Kestävän ruokaliiketoiminnan opinnoista voit lukea lisää instituutin verkkosivuilta täältä.

Savonlinna, kulttuurin kesäinen oppimisympäristö

Vanha kivilinna kuvan taka-alalla, etualalla näkyy vesistö.

Savonlinna saattaa olla juuri sopivan kokoinen kaupunki muodostamaan oppilaitoksia laajemman oppimisympäristön, kirjoittajat katsovat.

”Savonlinnan oopperajuhlat käynnistyvät heinäkuussa. Niiden yli satavuotinen historia on tehnyt tehtävänsä ja tapahtuma vetää paikan päälle musiikin ystäviä kaikkialta maailmasta. Heinäkuun alussa Savonlinnan hämärtyvässä kesäillassa kuulee niin monia eri kieliä, että voisit olla vaikka Berliinissä tai Pariisissa! Mutta tänään olet Savonlinnassa todistamassa, miten rakastettu Taikahuilu-ooppera tekee paluun Olavinlinnaan. Ihmiset saapuvat näytökseen kävellen tutun ponttonisillan yli ja ilmassa on ensi-illan jännitystä. Muusikot virittävät jo soittimiaan ja kuorolaiset avaavat ääntään…”

Paljon on kuitenkin ennättänyt tapahtua ennen kuin ooppera on valmis esitettäväksi. Savonlinnan oopperajuhlien tuotannon eri vaiheissa työskentelee monenlaisia organisaatioita ja henkilöitä.

Kivenheiton päässä Olavinlinnasta sijaitsee Savonlinnan ammattiopisto Samiedu, jonka pääkampukselta on löytänyt kotinsa Savonlinnan oopperajuhlien lavasteverstas. Tämä on synnyttänyt tilanteen, jossa yritys eli Oopperajuhlat ja oppilaitos eli Samiedu (tietyt alat) muodostavat eräänlaisen symbioottisen oppimisympäristön, jossa molemmat saavat toisiltaan hyötyjä joustavassa vuorovaikutuksessa.

Koulun opiskelijat osallistuvat lavasteiden tekoon ja siirtävät lavasteet Olavinlinnaan antaen samalla osaamisestaan logistiikka-alan näytön. Kolmantena pyöränä oppilaitoksen ja yrityksen symbioosiin liittyy Samiedun Suomessa melko harvinainen teatteritekniikan toisen asteen koulutus, jossa opiskelijat harjaantuvat työstämään tarpeistoja kulttuurialan esityksiin, myös Olavinlinnaan.

Mainosjuliste, jossa on linnan kuva ja teksti "Savonlinna Opera Festival".

Savonlinnan kesässä soi musiikki. Kaupunki täyttyy muusikoista, laulajista, soittajista, opettajista, oppilaista ja lukuisista oopperajuhlien tuotannossa mukana olevista henkilöistä. Heille järjestetään monenlaisia alan kursseja, jotka on suunnattu sekä musiikin ammattilaisille että harrastajille.

Mukana Savonlinnaan musiikkikoulutuksia ja musiikkitapahtumia organisoimassa on Savonlinnan kesäyliopisto. Koska kesällä Savonlinnassa eletään parasta matkailusesonkia, on kesäyliopisto laajentanut oppimisympäristönsä tarjonnan myös musiikista nauttiville matkailijoille. He voivat osallistua esimerkiksi ennen illan oopperaa järjestettäviin teosesittelyihin, joissa asiantuntijoiden inspiroivista esityksiä saa uusia näkökulmia musiikista nauttimiseen.

Ehkä Savonlinna on juuri sopivan kokoinen kaupunki muodostamaan oppilaitoksia laajemman oppimisympäristön? Musiikillinen toiminta kun ylittää Olavinlinnan muurit ja laajentuu yli Savonlinnan kaupunkikeskustan ja Savonlinnan oppilaitosten rajojen. Savonlinnan kulttuurikesässä vaikuttavat myös esimerkiksi Taidelukio ja Musiikki- ja tanssiopisto sekä laaja joukko talkooväkeä ja kulttuurin ystäviä. Koko tämä paikallinen yhteistyöverkosto takaa, että Savonlinnaa voi todellakin kutsua kulttuurin kesäiseksi oppimisympäristöksi.

”Mutta nyt hys hys… on aika aloittaa näytös. Esirippu väreilee jo ja lopulta aukeaa.”

Hyvää kulttuurikesää!

Kirjoittajat Pekka Hytinkoski ja Eeva Uusitalo ovat Ruralia-instituutissa työskenteleviä kulttuurin suurkuluttajia, jotka pohtivat oppimisympäristöjä julkaisussaan ”Kurkistus eteläsavolaisiin oppimisympäristöihin” (PDF).

Kirjoitus liittyy ”Koulutusportti – Etelä-Savon pito- ja vetovoiman vahvistaminen koulutusmaakuntana” -yhteiskoulutushankkeeseen, joka toteutettiin aikavälillä 1.10.2020–31.12.2022 ja sen päärahoittaja oli Euroopan sosiaalirahasto. 

Oppi omistajaa myöten – metsänomistajien moninaisuus huomioitava opetuksessa

Iida Viholainen, projektipäällikkö, Suomen metsäkeskus

Metsää voi tarkastella monella tavalla ja puun tuotannon rinnalle on viime vuosina noussut myös muita arvoja. Monitavoitteinen omistajuus kiinnostaa yhä useampaa metsänomistajaa eli puun kasvattamisen lisäksi muutkin tavoitteet, kuten luonnon monimuotoisuuden säilyminen, marjastus ja muiden luonnontuotteiden keruu, metsästys, virkistys, hiilensidonta, suomalaisuus ja perinteet ovat nousseet tärkeiksi. Näiden tavoitteiden tiedostaminen ja edistäminen omassa metsässä on tärkeää ja oppeja niiden toteuttamiseen haetaan kursseilta ja asiantuntijoilta.

Lue loppuun

Asiantuntijaksi kasvamassa

Kuluvan vuoden alussa meillä oli täällä Ruralia-instituutissa ilo ja kunnia olla käynnistämässä järjestyksessään jo kolmatta Atria Trainee -ohjelmaa. Atrian valitsemat trainee-opiskelijat suorittavat osana ”atrialaista kasvatusohjelmaansa” Elintarviketalouden PD-ohjelman, jonka toteuttamisesta vastaamme me täällä Ruraliassa. Elintarviketalouden PD-ohjelmassa tavoitteenamme on perehdyttää traineet pellolta pöytään -ketjuun ja tarjota tietopuolista opetusta muun muassa elintarviketeollisuuden toimialasta ja osaamisverkostoista, lihateknologiasta, myynnistä ja markkinoinnista, johtamisesta ja monesta muusta elintarvikealan yritystoiminnassa keskeisestä asiasta. Lue loppuun

SHAKE – kestävän paikallisen koulutuksen puolesta

hytinkoskiItä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen ympärillä viime aikoina käyty keskustelu kuvaa hyvin sitä, että koko suomalainen koulutuskenttä elää nyt läpi suurta muutosta kasvavien vaatimusten ja vähentyvien resurssien polttopisteessä. Tämä muutos on ajankohtainen eri koulutustasoilla niin suomalaisissa kaupungeissa kuin maaseutualueillakin.

Kaikki päätökset eivät ole omissa käsissämme, mutta viimeistään nyt on selvää, että alueellisen koulutusyhteistyön lisääminen on yksi keskeisimmistä toimintaratkaisuista vastauksena nykyisiin suomalaisen opetus- ja koulutuskentän sekä kansallisiin että näin ollen samalla myös paikallisiin haasteisiin. Lue loppuun

Tutkimustulokset käytäntöön – ammatillisella koulutuksella rooli välittäjäorganisaationa?

Anne_blogiinTutkimustiedon heikko välittyminen käytäntöön on ollut jo pitkään tunnistettu, olemassa oleva pullonkaula tiedon hyödyntämisessä. Tutkijan rooli päättyy valitettavan usein tulosten julkaisemiseen lähes pelkästään tieteellisellä foorumilla, eivätkä käytännön toimijat juurikaan seuraa näitä foorumeita. Yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta puhutaan paljon, mutta tutkimuksen tulosmittarit ovat kuitenkin puhtaasti tieteellisiin julkaisuihin liittyviä. Lue loppuun

Tarvitaanko oppimiseen yhteisö?

Blogiin1, IMG_7028Useimmat lukijat tuntenevat afrikkalaisen sananlaskun, jonka mukaan lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Mutta kuinka ollakaan, kun lapsi varttuu ja pääsee yliopistoon, on vastuu hänen kouluttamisestaan langennut vuosien kuluessa useammalle opettajalle yksinään. Urheilutermein ilmaistuna joukkuelaji on muuttunut lapsen kasvaessa yksilölajiksi. Nyt kun oppimista on yliopistoissakin nostettu näkyvämmäksi, ja tavoitteena on paras mahdollinen oppimistuloskokemus, voidaan pohtia myös sitä, onko opetus parhaimmillaan yksilö- vai joukkuesuoritus. Nostetaanpa tässä lähempään tarkasteluun Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ja kohdennetaan katse tärkeiden työelämätaitojen oppimiseen. Lue loppuun

Insinööreistä

Aapo_nettiin5[1]Kevättalvella pääsin mukaan erääseen kirjaprojektiin. Kyseessä ei ole kaunokirjallinen teos hanketyön hyvistä, pahoista ja rumista käytännöistä, vaan tekniikan alan koulutuksen kehityshistorian kokoaminen Seinäjoella 1960-luvulta tähän päivään. Käytännössä tämä tarkoittaa kokonaiskuvan laadintaa siitä, miten Seinäjoen Teknillisestä koulusta muotoutui nykyinen Seinäjoen Ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö ja mitä sitten tapahtuikaan. Oppilaitoshistorian lisäksi tässä TAHKO-hankkeessa tarkastellaan myös alan koulutuksen elinkeinoelämäyhteistyön muotoja eri vuosikymmeninä. Lue loppuun