Sata vuotta monipaikkaisen asumisen kehittämistä!

Manu Rantanen

Ajatus monipaikkaisten asukkaiden taloudellisten ja sosiaalisten resurssien merkityksestä aluekehitykselle kuulostaa sellaiselta, jonka voisi kuvitella syntyneen 1980-luvun lopulla maaseutupolitiikan nähdessä päivänvalon. Historialliset sanomalehtiartikkelit osoittavat, että asia oli kuitenkin esillä Mikkelin seudulla jo 1920-luvun alussa.

Lue loppuun

Osallisuuspuhetta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuustutkijat ovat tarkastelleet osallisuutta muun muassa julkaisussa Mitä osallisuus on? Eräänä käsitteeseen liittyvänä taustahuomiona tuodaan esille hallinnonalojen erilainen osallisuuspuhe. Sosiaali- ja terveysministeriössä osallisuudesta puhutaan aktiivisen kansalaisuuden ja palveluiden yhdenvertaisuuden hengessä. Oikeusministeriön dokumenteissa osallisuus yhdistetään demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla osallisuuden yhteydessä painotetaan yksilön mahdollisuuksia ja merkityksellisyyttä. Lue loppuun

Pöytäkirjojen pauloissa

On tullut vietetyksi päiviä päästätysten Savonlinnan ja Mikkelin kaupunkien aluejohtokuntien kokouspöytäkirjojen seurassa. Luen ja erittelen pöytäkirjoja ja muita dokumentteja päästäkseni jyvälle kuntaliitosalueilla toimineiden aluejohtokuntien tekemisistä vuosina 20132017. Tällainen askare liittyy maaseutualueiden osallistumis- ja vaikuttamismuotoja selvittävään Oppia aluevaikuttamisesta – aluejohtokunnat maaseutualueiden osallistumiskäytäntönä -hankkeeseen. Lue loppuun

Some on kunnille vaikea kumppanuuden alue

Torsti_HyyrylainenKunnat ovat hyvinvointivaltion kehityksessä rakentuneet laaja-alaisiksi palveluorganisaatioiksi. Palvelutarjonnasta vastaavat erikoistuneet ammattikunnat. Kunnat näkyvät kansalaisten suuntaan palvelukäyttöliittyminä. Sosiaalinen media on 1990-luvulla syntynyt avoimen vuorovaikutuksen välineeksi. Millainen kuva somen kautta avautuu kuntien suhteesta kuntalaisiin? Lue loppuun

Väitös: Leader-toimintaryhmä pyrkii tuloksiin poliittisen debatin sijaan

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa toteutetussa YTM Marko Nousiaisen väitöstutkimuksessa tarkastellaan EU:n Leader-maaseudunkehitysohjelman suomalaista sovellusta. Nousiainen tarkasteli sitä, millainen osallistumisen järjestelmä Leader on, millaisia poliittisen toiminnan mahdollisuuksia se tuottaa ja millaisia ehtoja se poliittiselle toiminnalle asettaa. Ruralia-instituutissa tutkijana toiminut Nousiainen osoittaa työssään, että paikallinen toimintaryhmä ei ole uskottava paikallisen demokratian instituutio, kuten joissakin arvioissa on esitetty.

Leader-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Suomessa toimii useita kymmeniä toimintaryhmiä. Tutkimuksen tavoitteena oli suomalaisen Leader-toiminnan poliittinen tulkinta, eli pyrkimyksenä oli kasvattaa ymmärrystä siitä, mitä poliittista sen toiminnassa voidaan nähdä.

Leaderiä koskevissa keskusteluissa kansalaisten suora osallistuminen toimintaan on nähty keskeisenä arvona. Kuitenkin myös valtio vaikuttaa toimintaryhmiin monin tavoin. Erityisen tärkeäksi koettiin osallistujien keskinäinen, tavoitteita ja toimintaa ohjaavia arvoja koskeva yhteisymmärrys. Kiistat ja ristiriidat puolestaan esitettiin vakavana uhkana toimintaryhmätyölle.

– Yhteisymmärrys ryhmätyössä tekee epäilemättä yhteisten tavoitteiden toteuttamisen helpommaksi, mutta samalla sen voi nähdä estävän kiistanalaisia kysymyksiä koskevan poliittisen debatoinnin mahdollisuutta, Nousiainen toteaa.

 Nousiaisen mukaan suomalainen Leader-toiminta on pikemminkin maaseutupoliittisen politiikkaohjelman toteuttamisen väline kuin paikallinen yhteiskunnallisia kysymyksiä koskeva keskusteluareena. Toimintaryhmätyö pyrkii ennemminkin tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen kuin käsittelemään yhteiskunnallisesti kiistanalaisia asioita avoimen ja julkisen debatoinnin kautta.

 Nousiainen sovelsi työssään etnografista tutkimusmenetelmää. Siinä toteutettiin osallistuvaa havainnointia Leader-toiminnan parissa, haastateltiin aktiivisia toimintaryhmätoimijoita sekä luettiin erilaisia kirjallisia lähteitä: politiikkaohjelmia, oppaita, tutkimuksia ja arviointeja.

 

 Lisätietoja:

Marko Nousiainen

050 364 0979

marko.k.nousiainen@jyu.fi  

 

 Julkaisu:

 Marko Nousiainen: Hallinta, osallistuminen ja toimijuus – tulkintoja suomalaisen LEADER-toiminnan poliittisuuksista. Julkaisuja 24. 169 s. 2011.

Väitöskirjan on julkaissut Helsingin yliopiston Ruralia –instituutti. Väitöskirja löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/julkaisut.htm

 

 Marko Nousiainen valmistui ylioppilaaksi Iisalmen Lukiosta vuonna 1997. Hän aloitti syksyllä 1998 valtio-opin opinnot Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2004. Vuosina 2004–2010 hän on työskennellyt tutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin toimintayksikössä. Väitöstyö on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta, maa- ja metsätalousministeriöltä/ maaseutupolitiikan yhteistyöryhmältä sekä Suomen kulttuurirahastolta.      

 YTM Marko Nousiaisen valtio-opin väitöskirjan “Hallinta, osallistuminen ja toimijuus – tulkintoja suomalaisen Leader-toiminnan poliittisuuksista” tarkastustilaisuus pidettiin  20.1.2012 kello 12. ( Seminaarinmäki, Historica, H320, Jyväskylä.) Vastaväittäjänä toimi professori Hilkka Vihinen (MTT, Taloustutkimus) ja kustoksena professori Marja Keränen (Jyväskylän yliopisto).