Huomenna räjähtää!

28.10.2009 – 0:44

Muistakaa käydä äänestämässä, nauttimassa HYALin vaalikahveista ja listojen järjestämistä tempauksista! Luvassa mm. eläimellistä menoa ja vaalisitsausta!

Ennakkoäänestys on huomenna 28.10. ja ylihuomenna 29.10. Äänestää voi klo 10-18.

Ennakkoäänestyspaikat ovat:

  • Porthania, Yliopistonkatu 3
  • Unicafe Ylioppilasaukio, Mannerheimintie 3 C
  • Infokeskus, Viikinkaari 11
  • Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2a
  • Terveystieteiden keskuskirjasto, Haartmaninkatu 4
Vaalipäivät ovat ti 3.11. ja ke 4.11. Äänestää voi myös tuolloin klo 10-18.
Varsinaiset äänestyspaikat ovat:
  • Unicafe Ylioppilasaukio, Mannerheimintie 3 C
  • Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33
  • Porthania, Yliopistonkatu 3
  • Oppimiskeskus Aleksandria, Fabianinkatu 26/Vuorikatu 7
  • Topelia, Unioninkatu 38
  • Metsätalo, Unioninkatu 40
  • Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto, Unioninkatu 35
  • Oppimiskeskus Minerva, Siltavuorenpenger 20 R
  • Terveystieteiden keskuskirjasto, Haartmaninkatu 4
  • Hammaslääketieteen laitos, Mannerheimintie 172 / Kytösuontie 9
  • Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2a
  • Chemicum, A. I. Virtasen aukio 1
  • Exactum, Gustaf Hällströmin katu 2b
  • Infokeskus, Viikinkaari 11
  • Biokeskus 3, Viikinkaari 1
  • EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2
  • Ympäristöekologian laitos, Niemenkatu 73, Lahti
  • Vaasan yliopisto, Yliopistonranta 7, Vaasa
Kirjoittanut Aura Kostiainen | Kuuluu luokkaan Aiheeton | Yksi kommentti

Jatko-opiskelijat poistuvat YTHS:n palvelujen piiristä

12.8.2009 – 15:40

Syksyllä 2008 ennakoitu päätös jatko-opiskelijoiden rajaamisesta pois YTHS:n terveyspalvelujen piiristä on viimein virallinen. HYYn jäsenmäärän on arvioitu pienenevän päätöksen johdosta noin 1000-1500:llä, jolloin lukuvuoden 2009-2010 osalta jäsenmaksutulot pienenisivät noin 40.000-60.000 euroa.

Minulle jäi tuntumaksi, että HYYn edustajiston huhtikuisessa talousarviokehyksen käsittelyssä  hieman sivuutettiin HYYn jäsenmäärän tuleva pieneneminen. Alkusyksystä käynnistyvän HYYn strategian päivittämisen yhteydessä olisi syytä yhdistää kopoa ja taloutta sen verran, että luotaisiin tulevaisuuden jäsenmääräennuste ja jonkinlainen näkemys jäsenmaksun korottamispolitiikasta.

Olen taulukoinut tiedonmurusia opiskelijamäärän ja HYYn jäsenmäärän kehittymisestä, mutta en ottanut taulukossa kantaa tuleviin leikkauksiin tai jäsenmaksun korottamisiin.

On surullisella tavalla jännittävää nähdä, kuinka syksyn edustajistovaalit tulevat vaikuttamaan strategian käsittelyyn. Vuonna 2007 populismi söi talousstrategian terävimmän kärjen, kun ryhmät eivät uskaltaneet tehdä isoja päätöksiä juuri ennen edustajistovaaleja.

Kirjoittanut Petrus Repo | Kuuluu luokkaan Aiheeton | Kommentit poissa käytöstä

Toiminta-avustusuudistuksen valmistelusta

25.5.2009 – 15:58

“HYALista on tullut näköjään HYYn järjestöpalvelu-uudistusten virallinen valmistelija.” Lausahdus kuului naapuriryhmältä tämän aamun VVK:n kokouksen jälkeen, kun HYALin tekemä varjomalli toiminta-avustusuudistuksesta oli välitetty Talousjohtokunnan sähköpostilistalle. Kieltämättä toimintatavassa on jotain yhteistä viime vuoden tilajaon alkuvaiheiden kanssa.

Toiminta-avustustyöryhmän pitäisi pystyä luomaan yhteinen malli, jonka kaikki osapuolet voisivat hyväksyä ilman äänestyksiä. Muussa tapauksessa Talousjohtokunta äänestyttää mallin epämukavat yksityiskohdat joka vuosi uudelleen, jolloin lopputulos ei varmastikaan ole harkittu tai loppuun asti mietitty.

Missä valmistelun pitäisi tapahtua? Oma kokemukseni on, että minkä tahansa työryhmän kokousten välillä tapahtuvat työtunnit ovat yleensä merkityksellisempiä kuin työryhmän varsinaiset kokoustunnit. Ilman perehtymistä ja valmistautumista työryhmän keskutelu jää yleiselle periaatetasolle eikä yksityiskohtiin päästä. Tai ainakin enemmän perehtyneet jäsenet dominoivat passiivisempia jäseniä. Lisäksi uudistustyöryhmän edellisessä kokouksessa olivat paikalla ainoastaan HYALin ja Osakuntien jäsenet.

Missä valmistelun pitäisi tapahtua? Mikseivät edustajistossa tilavuokrista metelöineet ryhmät ole esittäneet ratkaisuja toiminta-avustuksen tilapalikaksi? Miten järjestötilan vaikutus toiminta-avustukseen saadaan rahalliseksi säästöksi?

PS. Ensi torstaina käydään edustajistossa lähetekeskustelu Ylioppilaskunnan keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmasta. Missä se pitäisi valmistella? Miten siihen pitäisi suhtautua, jos puskista tulisi taulukko, jota voisi käyttää KTS:n valmistelutyön pohjana?

Kirjoittanut Petrus Repo | Kuuluu luokkaan Aiheeton | Kommentit (3)

Yliopiston harjoittelujärjestelmä eriarvoistaa opiskelijoita

5.5.2009 – 23:06

Opiskelija on innoissaan, sillä hän on juuri saanut hyväksymiskirjeen, jossa kerrotaan että hänet on hyväksytty opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Hänelle on vakuutettu lukioon tulleessa Helsingin yliopiston mainoslehdessä, että yliopistotutkinnolla ne työelämän portit vasta aukenevatkin.

Opiskelun alettua opiskelijalla ei ole kiire yliopiston tukemaan työharjoitteluun, sillä harjoittelurahoja saavat ainoastaan valmistumisen loppumetreillä olevat, gradun jo jättäneet tai ainakin pian jättävät opiskelijat. Opiskelija tekee pari vuotta töitä siivoamassa, kahviloissa ja kaupan kassalla. Sitten iskee tutkinnonuudistus, jonka johdosta opiskelija toteaa, että hänen on pakko valmistua kesällä 2008, mikäli ei halua joutua suorittamaan ylimääräisiä opintoja.

Samaan aikaan laitoksen harjoittelurahan myöntämisjärjestelmää muutetaan siten, että harjoittelurahaa voivat hakea kaikki aineopinnot suorittaneet, ja raha arvotaan hakeneiden kesken. Opiskelija on odottanut rahan saamista viisi vuotta, ja nyt kun hän vihdoin olisi vanhan järjestelmän puitteissa voinut rahan saada, häntä ei onnistakaan arvonnassa ja raha jää saamatta. Hän päättää ottaa riskin ja ottaa paperit ulos kaikesta huolimatta. Näihin aikoihin iskee maailmanlaajuinen taantuma ja yritykset irtisanovat henkilöstöä. Opiskelijalla ei ole minkäänlaista oman alansa työkokemusta ja hän jää työttömäksi.

Tämä lähes oikeusmurhaa hipova surullinen tarina on fiktiivinen, mutta olennaisilta osiltaan todenmukainen kertomus eräältä yhteiskuntahistorian laitokselta valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Onneksi kaikki tarinat eivät ole samanlaisia, sillä työharjoittelukäytännöt vaihtelevat suuresti Helsingin yliopiston tiedekunnissa ja jopa eri laitoksilla.

Omassa tiedekunnassani rahat jaetaan laitosten kesken valmistuneiden määrän perusteella, missä ei ole sinänsä mitään järkeä, koska mikäli työharjoittelu muodostuu valmistumisen pullonkaulaksi, ei kukaan myöskään valmistu, laitokselle ei tule harjoittelurahaa ja kierre on valmis. Toisilla laitoksilla taas oman alan palkallisia töitä on niin paljon tarjolla, että rahaa jää käyttämättä.

Toisissa tiedekunnissa haetaan suoraan paikkaa ja rahat saa automaattisesti käteen, kun taas toisissa tiedekunnissa on voimassa “rahat käteen” -periaate. Toisilla laitoksilla rahan saa jokainen halukas, kun taas toisaalla rahaa ei saa edes puolet opiskelijoista. Ongelmana on, että yliopisto-opiskelijat ovat tiedekunnan ja opiskelualan mukaan eriarvoisessa asemassa paitsi tulevaisuuden työnsaannin, myös työharjoittelurahan saannin kannalta. Ne, jotka työllistyvät helposti muutenkin, saavat myös helpommin harjoittelurahan, kun taas niillä laitoksilla, joilla työnsaanti on merkittävästi riippuvainen työharjoittelusta, on rahaakin vähemmän jaossa.

Mielestäni harjoittelurahan myöntämisperusteet on tarkistettava yliopistonlaajuisesti. Prosessin yhteydessä tulee vertailla rahan saaneiden osuutta hakijoiden määrään, laitoksen vuotuiseen sisäänottoon, alan yleisiin työllistymismahdollisuuksiin ja työharjoittelun suorittamisen merkitykseen valmistumisen jälkeisen työnsaannin kannalta. Yliopistolla on vastuu jokaisesta opiskelijaksi ottamastaan yliopistoyhteisön jäsenestä. On aika uudistaa opiskelijoita kyykyttävät ja eriarvoistavat työharjoittelukäytännöt!

Kirjoittanut Aura Kostiainen | Kuuluu luokkaan Aiheeton | Kommentit (2)

Toiminta-avustusuudistus ja tilaleikkuri

4.5.2009 – 13:19

Tänään käynnistyy HYYn toiminta-avustustyöryhmä pohtimaan järjestöavustusten Isoa Uudistusta. Prosessin historiaa tietävät saattavat jo aistia muutoksen kihelmöivän tunteen vasemmassa pikkuvarpaassansa!

Uudistuksessa on mukana edustajiston budjettikehykseen hyväksymä tilaleikkurikirjaus, jonka mukaan “merkittävimmät säästöt saavutetaan [kuitenkin] järjestökäytössä olleista tiloista luopumalla”. Työryhmä tulee siis pohtimaan, kuinka järjestön toiminta-avustusta voisi leikata sen perusteella, millaisen toimintatilan HYY on sille tarjonnut.

Tässä on pari mahdollista tavoitetta, joista toivoisin työryhmän keskustelevan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

TILALEIKKURIN TAVOITEVAIHTOEHTO 1:

Onko päätavoitteena saada osa järjestöistä olemaan hakematta tilaa seuraavassa tilajaossa? HYYn järjestötilathan ovat tähän mennessä olleet ilmainen hyödyke, jota järjestön on kannattanut hakea jopa “varmuuden vuoksi”.

Jos pieni osa järjestöistä jättäisi hakematta tilaa, saataisiin nykyisiin melko tiukasti jaettuihin järjestötiloihin hieman väljyyttä. Jos vähän suurempi osa järjestöistä jättäisi hakematta tilaa, voitaisiin harkita joidenkin nykyisten järjestötilojen ulosvuokrausta.

Mitä järjestötiloja ylipäänsä voidaan vuokrata ulos? Jäljempänä on lyhyt ulosvuokrausspekulaatio.

TILALEIKKURIN TAVOITEVAIHTOEHTO 2:

Onko päätavoitteena saada perittyä järjestöltä sellainen käyttökorvaus, että sillä olisi rahallista vaikutusta HYYn budjettiin? Tällöin työryhmän tulisi pohtia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kuinka paljon järjestöjen tulisi yhteensä “maksaa” HYYlle tilastansa, jotta sillä olisi HYYn budjetin kannalta merkitystä.

Käytännössä järjestö “maksaisi” tilastansa suostumalla pienempään toiminta-avustukseen. Jos riittävän moni järjestö haluaa ennemmin HYYltä järjestötilan kuin 100% toiminta-avustuksen, voidaan toiminta-avustusten kokonaismäärää leikata. Budjettivaikutuksen arviossa täytyy kuitenkin huomioida, että järjestön toiminta-avustus ei voi mennä miinukselle, eli 200 euron toiminta-avustuksesta ei voi maksaa 300 euron käyttökorvausta.

Jos nimellinen korvaus olisi esimerkiksi 5% järjestötilan vuokrasta, voitaisiin järjestöjen toiminta-avustuksia leikata yhteensä noin 30.000 euroa.

Edellisessä esimerkkiluvussa kaikki samaa järjestötilaa käyttävät järjestöt maksavat saman summan, eikä luvussa ole huomioitu että osan toiminta-avustus menee miinukselle. Luku pitää sisällään Vanhalla ylioppilastalolla toimivat musiikkikorporaatiot ja Ylioppilasteatterin. Ilman Vanhalla toimivia järjestöjä vastaava luku olisi noin 26.000 euroa. Suuruusluokka on kuitenkin periaatteessa sama kuin 1,00 euron jäsenmaksukorotuksella.

Nimellinen 5% korvaus olisi suurimmissa järjestötiloissa suuruusluokaltaan noin 0,95-1,10 euroa/neliö/kk riippuen siitä, onko järjestötila Leppäsuolla vai Uudella yo-talolla. Pienissä järjestötiloissa korvauksen vaihteluväli on suurempi eikä 5%-esitys välttämättä sovi niihin, koska samassa järjestötilassa on lukumäärällisesti vähemmän järjestöjä kuin klustereissa.

TILALEIKKURIN TAVOITEVAIHTOEHTO 3:

Yhdistelmä vaihtoehdoista 1 ja 2. Vuokrataan tilaa ulos ja leikataan merkittävästi toiminta-avustuksia.

Seurauksena mahdollisesti hallitsematon dominoefekti: mikäli osa esimerkiksi klusteritilan järjestöistä jättää hakematta tilaa, kasvaa klusteriin jäävien järjestöjen maksama vuokra. Tämän seurauksena lisää järjestöjä saattaa sanoutua tilastansa irti heti tilajaon jälkeen ennen sopimuksen allekirjoittamista. Hyvänä puolena tietysti on, että saadaan lisää ulosvuokrattavaa.

SPEKULAATIO ULOSVUOKRAUSMAHDOLLISUUKSISTA

Toimintatalous vuokraa tällä hetkellä järjestöjen käyttöön seuraavat tilat (poislukien monitoimitilat, bänditilat, saunat ja varastot):

  • Domus Gaudium 1. & -1. krs (Matlu/Condus/LiO/TYT/Harrastusjärjestöklusteri)
  • Domus C -1. krs ja Domus D -2. krs (Ylioppilaskamerat)
  • Vanha yo-talo (musiikkikorporaatiot & Ylioppilasteatteri)
  • Uusi yo-talo, A-porras (Keskustoimisto, Alina-/Mannerheim-salit, järjestötilat)
  • Uusi yo-talo B3: (kaksi kokoushuonetta, keittiö, järjestötilaa)
  • Uusi yo-talo B4: (kokoushuone, keittiö, järjestötilaa)
  • Uusi yo-talo B6: (kaksi kerhotilaa + toimistohuone)
  • Uusi yo-talo, B7: Kupoli

Oletetaan, että tilaleikkurilla riittävän suuri määrä järjestöjä jättää hakematta järjestötilaa. Seuraavassa on näkemäni mahdollisuudet ulosvuokrauksista.

DOMUS ACADEMICA

Ylioppilaskameroilla on käytössään pimiö- ym. puuhastelua varten kellaritilaa 132 m2 vuokrahintaan 7e/m2. Kustannus on yhteensä reilu 11.000e/vuosi ilman ylläpitokuluja. Summa ei ole tilaleikkurin kannalta merkittävä, paitsi jos kyseinen järjestö haluaa lopettaa toimintansa tilavuokran seurauksena.

DOMUS GAUDIUM, 1. KRS

Uuden A-portaasta ei ole mahdollista vuokrata mitään ulos. Ainakin “osakuntaportaan” merkityksestä järjestökäytölle taistellaan tällä hetkellä hallinto-oikeudessa.

Keskustoimisto on kuitenkin mahdollista siirtää. Jos keskustoimisto siirretään, Uuden A-portaaseen saadaan lisää järjestötilaa. Tämä mahdollistaisi Domus Gaudiumin 1. kerroksen ottamisen muuhun käyttöön, jos Matlu ja Condus siirretään esimerkiksi Uuden yo-talon keskustoimiston paikalle. Toinen vaihtoehto on hajasijoittaa Matlu & Condus ympäri Uutta yo-taloa ja ulosvuokrata DG 1. kerros. Tilajaon kannalta oltaisiin samassa tilanteessa kuin vuonna 2006 paitsi että uusi talo on valmis ja sen kustannukset ovat jo realisoituneet.

Koko DG:n 1. kerros sisältäen aulan käytäväneliöt ja HYYn toimistotilan on 482 m2. Siitä maksetaan vuokraa n. 130.000 euroa vuodessa ilman ylläpitokuluja.

DOMUS GAUDIUM, -1. KRS

Muutos Liisankadun osakuntien tilanteessa vaatisi Osakunnilta melkoisen vaalitappion ensi syksynä. Jos kuitenkin kävisi niin, ja lisäksi DG:n -1. kerroksesta myös TYT ja harrastusjärjestöt jättävät hakematta tilaa tai jos ne sijoitetaan muualle, voitaisiin koko -1. krs vuokrata ulos (383 m2). Vaikutus 101.000e/vuosi ilman ylläpitokuluja.

UUSI YLIOPPILASTALO, B-PORRAS

Uuden B-portaasta on mahdollista vuokrata ulos B3, B4, B6 ja B7. Näistä viimeisin edellyttäisi melko painavia perusteita, koska se on niin makee tila. Sen sijaan B3 ja B4 -kerroksissa majailee tällä hetkellä melko irrallisia järjestöryhmiä, jotka on mahdollista ripotella vähän sinne sun tänne. Kuka puolustaa seuraavassa tilajaossa harrastusjärjestöjä, jos omat järjestötilat ovat uhattuina?

Uuden ylioppilastalon B3:n, B4:n ja B7:n tiloista maksetaan vuokraa noin 40.000e/kerros/vuosi ilman ylläpitokuluja. Uuden yo-talon B6:n tiloista maksetaan n. 12.000e/vuosi.

VANHA YLIOPPILASTALO, KERHOTILAT

Neljällä musiikkikorporaatioilla on Vanhalla ylioppilastalolla käytettävissään kaksi kerhotilaa ja harjoittelua varten varaus maanantai-, tiistai-, keskiviikko- ja torstai-iltoina Musiikkisaliin. Ylioppilasteatterilla on esitys- ja varastotilat Vanhan takasiivessä.

Korporaatiot ovat kulttuuria, enkä laske niille tässä yhteydessä minkäänlaista esimerkkivaikutusta, koska se menisi kuitenkin väärin.

SUMMA SUMMARUM

Toiminta-avustustyöryhmän tulisi keskustalla ensimmäisissä tapaamisissaan ainakin seuraavaa:

  1. Mikä on tilaleikkurin päätavoite? Onko muita mahdollisuuksia kuin yllä mainitut vaihtoehdot 1, 2 ja 3?
  2. Kuinka monta euroa tilaleikkurin pitäisi vaikuttaa HYYn budjettiin? 5% on korkeintaan 30.000e/vuosi.
  3. Miten tilaleikkurin pitäisi vaikuttaa? Yllä on muutamia esimerkkejä.
Kirjoittanut Petrus Repo | Kuuluu luokkaan Aiheeton | Kommentit (4)

HYYn jäsenmaksun korotus ja kustannusten leikkaus

18.4.2009 – 19:11

Jälleen on aika keväisen kliimaksin eli keskustelu HYYn jäsenmaksusta on virinnyt! Keskustelussa on yksi yhteinen piirre: jäsenmaksun korotustarvetta kritisoidaan, koska HYYn rakennushankkeesta Domus Academicalla ei ole kaikissa piireissä oikein tykätty.

Millaisesta jäsenmaksun korotustarpeesta keskustelisimme ilman Domus Academican rakennushanketta? Teinpä pienen laskelman.

  1. Tarkastellaan syksyn 2007 ja kevään 2008 HYYn jäsenmaksua, joka oli yhteensä 34,70 euroa ilman YTHS:n osuutta. Tästä päätettäessä vuonna 2007 ei budjetissa ollut vielä kiinteitä Leppäsuosta aiheutuvia kuluja, eikä jäsenmaksua vuonna 2007 korotettu Leppäsuosta johtuvista syistä.
  2. HYYllä oli vuoden 2007 lopussa 32.396 jäsentä.
  3. HYYllä arvioidaan olevan lukuvuodella 2009-2010 enää 28.500 jäsentä. Pudotus johtuu syksyn 2008 maisteripiikistä sekä YTHS:n päätöksestä rajata jatko-opiskelijat opiskelijoiden terveyspalvelujen ulkopuolelle. Jälkimmäiseen on varauduttu 1000 jäsenen vähenemisenä syksyllä 2009, mutta kehyksessä syksyn jäsenmäärän oletetaan perustutkinto-opiskelijoiden osalta pysyvän samana.
  4. Jäsenmäärän pieneneminen lukuvuoteen 2007-2008 verrattuna ilman jäsenmaksun korotusta vähentää HYYn tuloja noin 135.000 euroa [= (32400-28500)*34,70e]. Jäsenmaksukannan pieneneminen aiheuttaa siten 4,74 euron korotuspaineen
    [= 135.000e/28.500].
  5. HYYn toimintatalouden työntekijöiden palkankorotusten arvioidaan olevan 43.000 euroa vuonna 2009.
    Jäsenkohtainen korotuspaine on 1,51 euroa [= 43.000e/28.500].
  6. SYL reagoi omassa keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmassaan ylioppilaskuntien jäsenmaksukannan pienenemiseen korottamalla omaa jäsenmaksuaan 0,50 euroa joka vuosi seuraavan viiden vuoden ajan.
    Tämä siirtyy suoraan 0,50 euron korotuspaineena HYYn jäsenmaksuun.

YHTEENVETO

Yhdessäkään ylläolevassa kohdassa ei oteta kantaa Leppäsuon tuottamiin kustannuksiin, eli niiden mukainen korotuspaine ilman Leppäsuota on yhteensä 6,75 euroa. Hallituksen esityksessä edustajistolle jäsenmaksua esitetään korotettavaksi 5,00 euroa, ja tähän lukuun on laskettu mukaan myös Leppäsuon aiheuttama kulupaine.

Olen sitä mieltä, että hallituksen esitys jäsenmaksun korottamiseksi ei riitä, vaan jäsenmaksua tulee korottaa vähintään sen verran, että korotuksella katetaan muut kuin Leppäsuon vuoksi lisääntyneet kustannukset. Leppäsuon myötä HYYn vuosittaiset kustannukset kasvoivat vuoden 2009 talousarvioon noin 700.000 euroa.
Tätä tasapainotettiin vuonna 2008 tehdyin säästölinjauksin, jotka ovat laskentatavasta riippuen 390.000-470.000 euroa (*).

TALOUSENNUSTE PÄVITETTÄVÄ

Viimeistään vuoden 2010 talousarviota laadittaessa olisi syytä tehdä päivitetty laskelma siitä, mikä on HYYn tämänhetkinen säästötarve. Laskelmat olisi mukavaa saada jo keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS) laatimiseen, mutta en oikein tiedä, uskaltavatko edustajistoryhmät linjata syksyn KTS:ssä mitään, koska vaalit ovat siitä vain parin kuukauden päässä.

Ystävällisesti,

Petrus Repo

(*) = LASKELMA VUONNA 2008 LINJATUISTA SÄÄSTÖISTÄ (tästä varmasti puuttuu jotain)

Vuonna 2008 tehtyjen linjausten mukaiset toimintatalouden leikkaukset:

  • yhteensä 393.000e (entinen vuokra Domman poistuvissa tiloissa)
  • yhteensä 466.000e (uusi vuokra Domman poistuvissa tiloissa)

Lisäksi huomioitava seuraavat, jotka eivät ole em. säästölukemassa mukana:

  • Domuksen uusien tilojen uudelleenjärjestelyillä HYY Yhtymälle saavutettu noin 750.000 euron; edit: 900.000 euron kertasäästö arvonlisäveron hyvitysoikeudessa
  • Em. alv-säästöstä aiheutuva pienempi tarve lainannostolle, suora säästö korkokustannuksissa (kevyt hattuarvio 10v-jaksolla noin 200.000e; edit: 10v jaksolla ja neljän prosentin korkotasolla noin 350.000 euroa)
  • Jäsenlainarahaston purkamisesta aiheutuva 135.000 euron lisäys käyttörahaston pääomassa ja sihteerin epäsuora työmäärän väheneminen.

Palvelut:

  • Vanhan yo-talon järjestökäytöntuki 40.000e
  • Hallituksen vapaaehtoiset työeläkemaksut 16.500e
  • Vuosijuhla 5.000e
  • Vuosijuhlaviikko 3.000e
  • Tuutorikoulutus 4.500e
  • Uusien illat 4.000e
  • Yo-kalenteri 15.000e
  • SSI 3.000e
  • Projektiavustukset 4.000e
  • Järjestöjen tietotekniikkapalvelut 13.500e
  • Yo-lehden järjestöpalsta 40.000e
  • Lounastuki 6.000e
  • Kuljetustuki 5.000e
  • YHTEENSÄ 160.000e

Vanhat tilat:

  • Domma D1 367m2, 53.000e á 12e :: 97.000e á 22e
  • Domma B1 338m2, 60.000e á 14,50e :: 89.000e á 22e
  • YHTEENSÄ vuokrat 113.000e (vanha vuokra Dommalla)
  • YHTEENSÄ vuokrat 186.000e (uusi vuokra Dommalla)

Uudet tilat:

  • Kamarimusiikkisali pois 90.000e (poistuva uusi kustannus)
  • Kattosauna Yhtymälle 30.000e (verrattuna vuokraan joka ois maksettu)
  • YHTEENSÄ 120.000e
Kirjoittanut Petrus Repo | Kuuluu luokkaan Aiheeton | Kommentit (4)

HYALin järjestösauna

16.2.2009 – 21:53

Onko muutto aiheuttanut päänsärkyä?
Mitä kaikkia tiloja HYYllä olikaan ja miten niitä voi käyttää?
Miten toiminta-avustusta taas haettiinkaan?
Miksi alinan käyttö maksaakin yhtäkkiä jotain?
Saako järjestötoiminnasta noppia ja kuinka paljon?

HYAL eli Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset pitää vuoden ensimmäisen
järjestösaunan, jossa järjestöaktiivit pääsevät tapaamaan toisiaan ja kertomaan
ideoistaan. Moni asia on HYYllä muuttunut viimeisen vuoden aikana ja on nyt hyvä puhua
vähän uudistetuista tiloista ja niiden käytöstä. Ajankohtaista on myös
toiminta-avustusten hakeminen, joka tuntuu joka vuosi olevan ihmeen hankala järjestelmä.
Nyt paikalla on paljon auttavia ihmisiä, jotka osaavat antaa vinkkejä.

Saunomme ensimmäistä kertaa Domus Gaudiumin uudella kattosaunalla 17.2.2009. Tilaisuus
alkaa klo 18.15 keskustelutilaisuudella matlun klusterissa samassa osoitteessa kahta kerrosta alempana. Toivoisimme järjestöistä kahta edustajaa paikalle.
Jos paikka ei ole entuudestaan tuttu niin ei huolta, tapaamme Domman B-talon ja Gaudiumin
välisellä aukiolla klo 18.00. Jos tulee kysyttävää niin allekirjoittaneelle saa soittaa
numeroon 050-3463139.

Nyt kaikki mukaan ja tapaamaan järjestökavereita!

Nähdään saunalla!

Kirjoittanut mxlahtin | Kuuluu luokkaan Aiheeton | Kommentit poissa käytöstä

Jos vene uppoaa, pitäisikö äyskäröidä enemmän vai lähteä uimaan?

20.1.2009 – 21:58

Vuosi alkoi ja Unicafeessa ei enää saa ladata Lyyralle rahaa. Syyksi ilmoitettiin lataamisen aiheuttavan pitkiä jonoja ja niitä haluttiin lyhentää.

Nyt sitten Lyyra-alennuksen saa vain korttia näyttämällä. Mikäs siinä, mutta kuitenkin kärsin itsekin monien muiden kumpulalaisten kanssa samasta ongelmasta eli käteisen puutteesta, koska lähellä ei ole missään automaattia.

Eli käytännössä maksan aina Lyyralla ja lataan sitä pankkikortilla. Nyt kun lataus ei enää onnistu niin siirryn maksamaan pelkästään pankkikortilla ja tietenkin maksuun meneekin yhtäkkiä aivan yhtä pitkä aika kuin mitä menisi jos lataisin pankkikortilla Lyyraa.

Huonona puolena se, että nyt joudun tietenkin maksamaan aina kortilla enkä lataamaan vain parin viikon välein rahaa. Eli sanoisin että koko jonojen lyhennysprosessi aiheuttaa vain niiden pidentymistä.

Kaiken tämän voisi välttää jos lataisi lyyralle rahaa etukäteen verkossa. En kuitenkaan kanna pankkiavaimia mukanani, joten kun olen päässyt kotiin, olen jo täysin unhohtanut että lyyralla ei ole rahaa ja ongelma muistuu vasta seuraavana päivänä kun yritän uudelleen maksaa sillä.

Eli en näe ongelman varsinaisesti poistuneen, vaan aihetuttaneen lisää ongelmia. Ihmiset siis pakotettiin jonojen lyhenemisen verukkeella käyttämään järjestelmää, joka ei toimi. Kuulen joka päivä valitusta siitä kuinka kortille ei ole mennyt rahaa, kuinka pankki ei toimi tai tietyiltä pankeilta ei edes voi ladata rahaa ja kuinka turha paikka Lyyran verkkopalvelu on.

Lyyran verkkosivusto on epäonnistunut kokeilu saada opiskelijoille jokin kohtaamispaikka verkossa. Kuitenkaan kukaan ei oikein innostunut palvelusta, kun samaan aikaan facebook kahmi käyttäjät itselleen. Nyt kun kukaan ei käytä verkkopalvelua, päätettiin ihmiset pakottaa sinne Lyyran latauksen avulla. Tuleepa mieleen Wanhan kuppila, jota on yritetty saada opiskelijoiden kohtaamispaikaksi vaikka kuinka kauan. Ehkä opiskelijat pitäisi pakottaa sinnekin viemällä anniskeluoikeudet muista keskustan kuppiloista.

Eli milloin oma tappio pitäisi myöntää ja ryhtyä suunnittelemaan miten päästä eteenpäin? Useat järjestöt voisivat kaivata wikipalveluita ja tapahtumakalentereita. Jos Lyyra lähtisi tarjoamaan järjestöille toimivia ja tarpeellisia palveluita, niin jäsenetkin seuraisivat perässä. Nyt siis on aika miettiä uudelleen mikä palvelee jäsenistöä ja mikä järjestöjä!

Kirjoittanut mxlahtin | Kuuluu luokkaan Aiheeton | Yksi kommentti

Toiminta-avustukset uusiksi?

11.1.2009 – 4:42

Ajatus toiminta-avustusten jakokriteereiden uudistamisesta yhtenäisemmiksi, ennakoitavammiksi ja läpinäkyvämmiksi nousee usein esiin. Talousjohtokunta aloittaakin usein prosessin, jonka tavoitteena on jakomallin uudistaminen milloin milläkin perusteella. Prosessi ei kuitenkaan koskaan johda mihinkään, koska urakka on niin suuri ja vaikea. Tilannetta ei ainakaan helpota se, että TJK aloittaa työnsä suhteellisen myöhään, sen puheenjohtajalla on ainainen kiire, uudistusryhmästä tulee liian suuri tehokkaan työskentelyn kannalta ja useimmilla sen jäsenistä ei ole riittävää kokemusta HYYn järjestökentästä.

Uudistus nousi jälleen kerran esiin HYYn tämän vuoden talousarviosta päätettäessä. Koska nyt ilmassa näyttäisi olevan tavallista enemmän tahtoa saada jotain aikaan, olisi uudistusta valmisteltaessa ehkä syytä ottaa opiksi aiemmista virheistä. Tässä siksi joitain ajatuksia siitä, millaisia kysymyksiä uudistuksen yhteydessä tulee vastaan, sekä hieman osittaisia vastauksia niihin.

Yleisiä periaatteita

Läpinäkyvyys ja ennakoitavuus toteutuvat parhaiten jonkinlaista pisteytysmallia käytettäessä. Järjestön toiminta pisteytetään erilaisten kriteereiden mukaan, minkä jälkeen avustuspotti jaetaan järjestöjen kesken niiden pistemäärien mukaisessa suhteessa. Järjestöjä ei luokitella esimerkiksi ainejärjestöihin, osakuntiin ja muihin järjestöihin, vaan kaikki järjestöt pääsevät osallisiksi samasta avustuspotista.

Yhtenäisyyden vuoksi toiminta-avustus ei perustu järjestön nimeen, vaan samasta toiminnasta myönnetään sama määrä avustusta riippumatta siitä, onko kysymys ainejärjestöstä, osakunnasta, kuorosta vai urheiluseurasta. Toinen näkökulma samaan periaatteeseen on, ettei järjestön toimintaa verrata sen tarkoitukseen vaan kaikille yhteisiin kriteereihin.

Näistä periaatteista on ehkä kuitenkin hyvä tehdä kaksi poikkeusta. Ylioppilasteatteria ja musiikkikorporaatioita kohdellaan muutenkin eri kriteerein kuin muita HYYn piirissä toimivia järjestöjä, joten ehkä myös niiden toiminta-avustukset olisi hyvä jakaa omalla tavallaan. Toisaalta taas avustuksia jakavat talousjohtokunnassa poliittisten järjestöjen edustajat, joten selkeiden eturistiriitojen välttämiseksi olisi suotavaa, että poliittisten järjestöjen toimintalisä jaettaisiin eri potista kuin muiden järjestöjen avustukset. Jakomalli itsessään voi olla niidenkin kohdalla sama.

Miksi ja mihin tarkoitukseen?

Tätä kysymystä HYYssä ei ole suuremmin mietitty. Nykyisin toiminta-avustukset jaetaan näennäisen arvoneutraalisti etupäässä järjestöjen toiminnan volyymin perusteella. Mitä enemmän toimintaa, mitä monipuolisempaa toiminta on ja mitä suuremmat osallistujamäärät, sitä enemmän avustusta tulee. Toisaalta avustusta myönnetään lähinnä sellaiseen toimintaan, jonka järjestäminen vaatii rahaa. Sen sijaan järjestöä ei palkita esimerkiksi ansiokkaasta edunvalvontatyöstä, koska se perustuu lähinnä vapaaehtoistyöhön nollakustannuksin.

Sinänsä melkein minkä tahansa poliittisen näkemyksen voisi muuntaa kannaksi siihen, millä perusteilla toiminta-avustusta olisi syytä myöntää. Ehkäpä kaikkein mielekkäin kanta löytyy kuitenkin luonnoksesta uudeksi yliopistolaiksi:

“Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua 2

Kirjoittanut Jouni Siren | Kuuluu luokkaan Aiheeton | Kommentoi

Tilavuokrat järjestötiloihin?

7.1.2009 – 2:16

Hyväksyessään tämän vuoden talousarvion HYYn edustajisto halusi, että vuodesta 2010 alkaen toiminta-avustuksissa huomioitaisiin myös järjestön HYYltä saamat tilat. Toiminta-avustusten tilapalikkaan liittyy monia kysymyksiä, joista osaa tarkastelen nyt lyhyesti tässä.

Toteutustapa

Tilapalikan voi toteuttaa esimerkiksi osana toiminta-avustusten jakoa. Tässä vaihtoehdossa toiminta-avustuksesta leikattaisiin sitä suurempi summa, mitä paremman tilan järjestö on HYYltä saanut.

Myös sellaisesta vaihtoehdosta on puhuttu, että tilan vaikutus olisi jokin tilan hyvyydestä riippuva prosenttiosuus toiminta-avustuksesta. Tällainen malli ei välttämättä ole kovin mielekäs, sillä se suosii järjestöjä, joilla on suuret tilat suhteessa toiminta-avustukseensa.

Toisaalta järjestöiltä voitaisiin periä myös suoraa tilavuokraa, jolloin sitä maksaisivat nekin järjestöt, jotka eivät saa toiminta-avustusta. Tässä tapauksessa vuokra olisi tilakohtainen ja järjestöt maksaisivat sitä siinä suhteessa, kuin ne tilaa käyttävät. Jos vuokra olisi keskimäärin euron neliöltä kuukaudessa, joutuisi tyypillinen aine- tai harrastejärjestö maksamaan noin 100 euroa vuodessa. Joidenkin osakuntien ja harrastejärjestöjen vuokrat liikkuisivat puolestaan 1000 – 2000 eurossa.

Vaikutus toiminta-avustuksiin

Tilojen vaikutus voidaan toteuttaa joko leikkaamalla toiminta-avustuksia tai palauttamalla maksetut tilakorvaukset jakopottiin. Edellinen vaihtoehto ei ole hyväksyttävissä, sillä järjestöjen toiminta-avustukset ovat vuosien saatossa kutistuneet järjestömäärän kasvaessa ja inflaation myötä. Toisaalta samaan aikaan järjestöt pitävät avustuksia tärkeimpänä tukimuotona ja toivovat korotusta niihin. Jälkimmäinen vaihtoehto taas on harkittavissa, mutta sitä ei voida toteuttaa ilman, että toiminta-avustusten jakoperiaatteet uusitaan samalla.

Tavoitteet

Edellä mainituista vaihtoehdoista saadaan kuusi erilaista yhdistelmää, joiden keskinäinen paremmuus riippuu siitä, mitä tilakustannusten käyttöönotolla tavoitellaan.

Jos tavoitteena on suoranainen säästö, on ilmeistä, että uudistus on syytä tehdä toiminta-avustuksia leikkaamalla. Erillinen tilavuokra on tämän tavoitteen kannalta toiminta-avustuksesta leikattavaa tilakorvausta parempi, sillä silloin tilastaan maksavat myös järjestöt, jotka eivät hae toiminta-avustusta tai joiden tilavuokra nousee avustusta suuremmaksi. Järjestötiloja on yhteensä noin 2600 neliömetriä, joten euron keskimääräisellä neliövuokralla säästyisi vuodessa noin 31 000 euroa.

Toisaalta säästöjä voidaan saada välillisesti, jos riittävän moni järjestö toteaa tilakustannusten seurauksena, etteivät ne oikeasti tarvitsekaan järjestötilaansa niin paljon. Tämän tavoitteen suhteen toiminta-avustuksesta erillinen tilavuokra on ylivoimainen, sillä silloin kaikki HYYn tiloissa toimivat järjestöt joutuvat harkitsemaan tilansa tarpeellisuutta. Toisaalta kovin pienillä muutoksilla tilojen käyttäjissä ei saavutettaisi mitään, sillä järjestötilojen ulosvuokraus onnistuu pääsääntöisesti vain kerros kerrallaan.

Uuden ylioppilastalon A-portaasta tai Kupolista mikään ryhmä tuskin olisi ensimmäisenä luopumassa. Kolmannen ylioppilastalon tilojen käyttäjät taas ovat pääosin sen verran maksukykyisiä ja isoissa blokeissa liikkuvia, etteivät ne olisi ainakaan ensimmäisten joukossa luopumassa tiloistaan. Lähinnä mahdollisia ulosvuokrattavia tiloja olisivatkin Uuden ylioppilastalon B-portaan 3. ja 4. kerrokset sekä kolmannen ylioppilastalon pikkuklusteri, joista kukin on säästönä samaa suuruusluokkaa kuin 1,2 – 1,5 euron neliövuokra. Ensimmäisinä tiloistaan lähdössä olisivat luultavasti jotkut Uudelle ylioppilastalolle sijoitetut aine- ja harrastejärjestöt, joita alkaisi poistua jossain euron ja kahden neliövuokrien välillä.

Vaikka tavoitteena olisi ennen kaikkea järjestöjen tasapuolinen tukeminen niiden toiminnan määrään (ja muuhun vastaavaan) nähden, pysyisivät tilavuokrat ylivoimaisena vaihtoehtona. Todellinen tuki tiloja käyttäville järjestöillehän on HYYn itse tiloista maksama vuokra, joten järjestöiltä perittävä korvaus tulee suhteuttaa siihen. Vuokraa (tai ainakin alennettua sellaista) on tässä tapauksessa syytä periä myös järjestöiltä, jotka eivät hae toiminta-avustusta, sillä tilat ovat kustannuksiltaan selvästi toiminta-avustuksia merkittävämpi tukimuoto. Toisaalta samasta syystä perityt vuokrat on syytä palauttaa takaisin avustuspottiin, jotta tasapuolisuus toteutuisi mahdollisimman hyvin. Lisäksi samassa yhteydessä olisi syytä tarkastella muitakin toiminta-avustusten kriteereitä, jotka vaikuttavat järjestöjen ja sen kautta HYYn jäsenten kohtelun tasapuolisuuteen.

Myös siitä on puhuttu, että korvauksen periminen tiloista saisi järjestöt pitämään parempaa huolta niistä. Tämän ajatuksen harhaisuuden ymmärtämiseksi riittää ajatella, miten hyvässä kunnossa itse kukin asuntoaan pitää ja millaisia kauhutarinoita HOASin soluista kuulee.

Ajankohta

Edustajisto toivoi, että tilakustannukset huomioitaisiin jo vuoden 2010 toiminta-avustusjaossa. Tämä ei kuitenkaan ole mielekästä eikä varmaan myöskään hyvän hallintotavan mukaista, sillä järjestöt ovat saaneet tilat vuosiksi 2009 – 2010 siinä uskossa, ettei niiden käytöstä peritä korvauksia. Järkevämpää olisikin valmistella uudistus tänä vuonna, mutta ottaa se käyttöön vasta seuraavan tilajaon jälkeen vuoden 2011 toiminta-avustusjaossa. Näin järjestöt voisivat seuraavan tilajaon yhteydessä ilmoittaa, minkä verran ne ovat tilastaan enimmillään valmiita maksamaan, tietäen samalla, millaiset tilat tällä summalla voi odottaa saavansa.

Yhteenveto

Jos järjestötiloista peritään käyttökorvausta, se on syytä periä tilavuokran muodossa. Vuokra määritetään tilan koon ja laadun perusteella ja jaetaan tilaa käyttävien järjestöjen kesken niiden käyttömäärien suhteessa. Se, kuinka suuri osa vuokrista palautetaan avustuspottiin, riippuu lähinnä siitä, missä määrin painotetaan säästötarvetta ja missä määrin järjestöjen tasapuolista kohtelua vuokrien perimisen kriteerinä. Toisaalta on syytä muistaa, että järjestöt pitävät toiminta-avustuksia tärkeimpänä tukimuotona ja ovat jo pitkään toivoneet niihin korotusta.

Vuokrat voidaan ottaa käyttöön vasta vuoden 2011 toiminta-avustusjaossa. Niiden periminen on kuitenkin syytä valmistella jo tänä vuonna tehtävän yleisen toiminta-avustusuudistuksen yhteydessä. Näin järjestöt ovat tilojen haun avautuessa loppukeväästä 2010 tietoisia siitä, mitä tilojen käyttö tulee maksamaan. Samassa yhteydessä on myös syytä arvioida, missä määrin järjestön kyvyn rahoittaa toimintaansa muutenkin kuin HYYn toiminta-avustuksella ja jäseniltä perittävillä maksuilla tulisi näkyä avustussummassa.

Kirjoittanut Jouni Siren | Kuuluu luokkaan Aiheeton | Yksi kommentti