HYAL

Hyväksyessään tämän vuoden talousarvion HYYn edustajisto halusi, että vuodesta 2010 alkaen toiminta-avustuksissa huomioitaisiin myös järjestön HYYltä saamat tilat. Toiminta-avustusten tilapalikkaan liittyy monia kysymyksiä, joista osaa tarkastelen nyt lyhyesti tässä.

Toteutustapa

Tilapalikan voi toteuttaa esimerkiksi osana toiminta-avustusten jakoa. Tässä vaihtoehdossa toiminta-avustuksesta leikattaisiin sitä suurempi summa, mitä paremman tilan järjestö on HYYltä saanut.

Myös sellaisesta vaihtoehdosta on puhuttu, että tilan vaikutus olisi jokin tilan hyvyydestä riippuva prosenttiosuus toiminta-avustuksesta. Tällainen malli ei välttämättä ole kovin mielekäs, sillä se suosii järjestöjä, joilla on suuret tilat suhteessa toiminta-avustukseensa.

Toisaalta järjestöiltä voitaisiin periä myös suoraa tilavuokraa, jolloin sitä maksaisivat nekin järjestöt, jotka eivät saa toiminta-avustusta. Tässä tapauksessa vuokra olisi tilakohtainen ja järjestöt maksaisivat sitä siinä suhteessa, kuin ne tilaa käyttävät. Jos vuokra olisi keskimäärin euron neliöltä kuukaudessa, joutuisi tyypillinen aine- tai harrastejärjestö maksamaan noin 100 euroa vuodessa. Joidenkin osakuntien ja harrastejärjestöjen vuokrat liikkuisivat puolestaan 1000 – 2000 eurossa.

Vaikutus toiminta-avustuksiin

Tilojen vaikutus voidaan toteuttaa joko leikkaamalla toiminta-avustuksia tai palauttamalla maksetut tilakorvaukset jakopottiin. Edellinen vaihtoehto ei ole hyväksyttävissä, sillä järjestöjen toiminta-avustukset ovat vuosien saatossa kutistuneet järjestömäärän kasvaessa ja inflaation myötä. Toisaalta samaan aikaan järjestöt pitävät avustuksia tärkeimpänä tukimuotona ja toivovat korotusta niihin. Jälkimmäinen vaihtoehto taas on harkittavissa, mutta sitä ei voida toteuttaa ilman, että toiminta-avustusten jakoperiaatteet uusitaan samalla.

Tavoitteet

Edellä mainituista vaihtoehdoista saadaan kuusi erilaista yhdistelmää, joiden keskinäinen paremmuus riippuu siitä, mitä tilakustannusten käyttöönotolla tavoitellaan.

Jos tavoitteena on suoranainen säästö, on ilmeistä, että uudistus on syytä tehdä toiminta-avustuksia leikkaamalla. Erillinen tilavuokra on tämän tavoitteen kannalta toiminta-avustuksesta leikattavaa tilakorvausta parempi, sillä silloin tilastaan maksavat myös järjestöt, jotka eivät hae toiminta-avustusta tai joiden tilavuokra nousee avustusta suuremmaksi. Järjestötiloja on yhteensä noin 2600 neliömetriä, joten euron keskimääräisellä neliövuokralla säästyisi vuodessa noin 31 000 euroa.

Toisaalta säästöjä voidaan saada välillisesti, jos riittävän moni järjestö toteaa tilakustannusten seurauksena, etteivät ne oikeasti tarvitsekaan järjestötilaansa niin paljon. Tämän tavoitteen suhteen toiminta-avustuksesta erillinen tilavuokra on ylivoimainen, sillä silloin kaikki HYYn tiloissa toimivat järjestöt joutuvat harkitsemaan tilansa tarpeellisuutta. Toisaalta kovin pienillä muutoksilla tilojen käyttäjissä ei saavutettaisi mitään, sillä järjestötilojen ulosvuokraus onnistuu pääsääntöisesti vain kerros kerrallaan.

Uuden ylioppilastalon A-portaasta tai Kupolista mikään ryhmä tuskin olisi ensimmäisenä luopumassa. Kolmannen ylioppilastalon tilojen käyttäjät taas ovat pääosin sen verran maksukykyisiä ja isoissa blokeissa liikkuvia, etteivät ne olisi ainakaan ensimmäisten joukossa luopumassa tiloistaan. Lähinnä mahdollisia ulosvuokrattavia tiloja olisivatkin Uuden ylioppilastalon B-portaan 3. ja 4. kerrokset sekä kolmannen ylioppilastalon pikkuklusteri, joista kukin on säästönä samaa suuruusluokkaa kuin 1,2 – 1,5 euron neliövuokra. Ensimmäisinä tiloistaan lähdössä olisivat luultavasti jotkut Uudelle ylioppilastalolle sijoitetut aine- ja harrastejärjestöt, joita alkaisi poistua jossain euron ja kahden neliövuokrien välillä.

Vaikka tavoitteena olisi ennen kaikkea järjestöjen tasapuolinen tukeminen niiden toiminnan määrään (ja muuhun vastaavaan) nähden, pysyisivät tilavuokrat ylivoimaisena vaihtoehtona. Todellinen tuki tiloja käyttäville järjestöillehän on HYYn itse tiloista maksama vuokra, joten järjestöiltä perittävä korvaus tulee suhteuttaa siihen. Vuokraa (tai ainakin alennettua sellaista) on tässä tapauksessa syytä periä myös järjestöiltä, jotka eivät hae toiminta-avustusta, sillä tilat ovat kustannuksiltaan selvästi toiminta-avustuksia merkittävämpi tukimuoto. Toisaalta samasta syystä perityt vuokrat on syytä palauttaa takaisin avustuspottiin, jotta tasapuolisuus toteutuisi mahdollisimman hyvin. Lisäksi samassa yhteydessä olisi syytä tarkastella muitakin toiminta-avustusten kriteereitä, jotka vaikuttavat järjestöjen ja sen kautta HYYn jäsenten kohtelun tasapuolisuuteen.

Myös siitä on puhuttu, että korvauksen periminen tiloista saisi järjestöt pitämään parempaa huolta niistä. Tämän ajatuksen harhaisuuden ymmärtämiseksi riittää ajatella, miten hyvässä kunnossa itse kukin asuntoaan pitää ja millaisia kauhutarinoita HOASin soluista kuulee.

Ajankohta

Edustajisto toivoi, että tilakustannukset huomioitaisiin jo vuoden 2010 toiminta-avustusjaossa. Tämä ei kuitenkaan ole mielekästä eikä varmaan myöskään hyvän hallintotavan mukaista, sillä järjestöt ovat saaneet tilat vuosiksi 2009 – 2010 siinä uskossa, ettei niiden käytöstä peritä korvauksia. Järkevämpää olisikin valmistella uudistus tänä vuonna, mutta ottaa se käyttöön vasta seuraavan tilajaon jälkeen vuoden 2011 toiminta-avustusjaossa. Näin järjestöt voisivat seuraavan tilajaon yhteydessä ilmoittaa, minkä verran ne ovat tilastaan enimmillään valmiita maksamaan, tietäen samalla, millaiset tilat tällä summalla voi odottaa saavansa.

Yhteenveto

Jos järjestötiloista peritään käyttökorvausta, se on syytä periä tilavuokran muodossa. Vuokra määritetään tilan koon ja laadun perusteella ja jaetaan tilaa käyttävien järjestöjen kesken niiden käyttömäärien suhteessa. Se, kuinka suuri osa vuokrista palautetaan avustuspottiin, riippuu lähinnä siitä, missä määrin painotetaan säästötarvetta ja missä määrin järjestöjen tasapuolista kohtelua vuokrien perimisen kriteerinä. Toisaalta on syytä muistaa, että järjestöt pitävät toiminta-avustuksia tärkeimpänä tukimuotona ja ovat jo pitkään toivoneet niihin korotusta.

Vuokrat voidaan ottaa käyttöön vasta vuoden 2011 toiminta-avustusjaossa. Niiden periminen on kuitenkin syytä valmistella jo tänä vuonna tehtävän yleisen toiminta-avustusuudistuksen yhteydessä. Näin järjestöt ovat tilojen haun avautuessa loppukeväästä 2010 tietoisia siitä, mitä tilojen käyttö tulee maksamaan. Samassa yhteydessä on myös syytä arvioida, missä määrin järjestön kyvyn rahoittaa toimintaansa muutenkin kuin HYYn toiminta-avustuksella ja jäseniltä perittävillä maksuilla tulisi näkyä avustussummassa.