Jälleen on aika keväisen kliimaksin eli keskustelu HYYn jäsenmaksusta on virinnyt! Keskustelussa on yksi yhteinen piirre: jäsenmaksun korotustarvetta kritisoidaan, koska HYYn rakennushankkeesta Domus Academicalla ei ole kaikissa piireissä oikein tykätty.
Millaisesta jäsenmaksun korotustarpeesta keskustelisimme ilman Domus Academican rakennushanketta? Teinpä pienen laskelman.
- Tarkastellaan syksyn 2007 ja kevään 2008 HYYn jäsenmaksua, joka oli yhteensä 34,70 euroa ilman YTHS:n osuutta. Tästä päätettäessä vuonna 2007 ei budjetissa ollut vielä kiinteitä Leppäsuosta aiheutuvia kuluja, eikä jäsenmaksua vuonna 2007 korotettu Leppäsuosta johtuvista syistä.
- HYYllä oli vuoden 2007 lopussa 32.396 jäsentä.
- HYYllä arvioidaan olevan lukuvuodella 2009-2010 enää 28.500 jäsentä. Pudotus johtuu syksyn 2008 maisteripiikistä sekä YTHS:n päätöksestä rajata jatko-opiskelijat opiskelijoiden terveyspalvelujen ulkopuolelle. Jälkimmäiseen on varauduttu 1000 jäsenen vähenemisenä syksyllä 2009, mutta kehyksessä syksyn jäsenmäärän oletetaan perustutkinto-opiskelijoiden osalta pysyvän samana.
- Jäsenmäärän pieneneminen lukuvuoteen 2007-2008 verrattuna ilman jäsenmaksun korotusta vähentää HYYn tuloja noin 135.000 euroa [= (32400-28500)*34,70e]. Jäsenmaksukannan pieneneminen aiheuttaa siten 4,74 euron korotuspaineen
[= 135.000e/28.500]. - HYYn toimintatalouden työntekijöiden palkankorotusten arvioidaan olevan 43.000 euroa vuonna 2009.
Jäsenkohtainen korotuspaine on 1,51 euroa [= 43.000e/28.500]. - SYL reagoi omassa keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmassaan ylioppilaskuntien jäsenmaksukannan pienenemiseen korottamalla omaa jäsenmaksuaan 0,50 euroa joka vuosi seuraavan viiden vuoden ajan.
Tämä siirtyy suoraan 0,50 euron korotuspaineena HYYn jäsenmaksuun.
YHTEENVETO
Yhdessäkään ylläolevassa kohdassa ei oteta kantaa Leppäsuon tuottamiin kustannuksiin, eli niiden mukainen korotuspaine ilman Leppäsuota on yhteensä 6,75 euroa. Hallituksen esityksessä edustajistolle jäsenmaksua esitetään korotettavaksi 5,00 euroa, ja tähän lukuun on laskettu mukaan myös Leppäsuon aiheuttama kulupaine.
Olen sitä mieltä, että hallituksen esitys jäsenmaksun korottamiseksi ei riitä, vaan jäsenmaksua tulee korottaa vähintään sen verran, että korotuksella katetaan muut kuin Leppäsuon vuoksi lisääntyneet kustannukset. Leppäsuon myötä HYYn vuosittaiset kustannukset kasvoivat vuoden 2009 talousarvioon noin 700.000 euroa.
Tätä tasapainotettiin vuonna 2008 tehdyin säästölinjauksin, jotka ovat laskentatavasta riippuen 390.000-470.000 euroa (*).
TALOUSENNUSTE PÄVITETTÄVÄ
Viimeistään vuoden 2010 talousarviota laadittaessa olisi syytä tehdä päivitetty laskelma siitä, mikä on HYYn tämänhetkinen säästötarve. Laskelmat olisi mukavaa saada jo keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS) laatimiseen, mutta en oikein tiedä, uskaltavatko edustajistoryhmät linjata syksyn KTS:ssä mitään, koska vaalit ovat siitä vain parin kuukauden päässä.
Ystävällisesti,
Petrus Repo
(*) = LASKELMA VUONNA 2008 LINJATUISTA SÄÄSTÖISTÄ (tästä varmasti puuttuu jotain)
Vuonna 2008 tehtyjen linjausten mukaiset toimintatalouden leikkaukset:
- yhteensä 393.000e (entinen vuokra Domman poistuvissa tiloissa)
- yhteensä 466.000e (uusi vuokra Domman poistuvissa tiloissa)
Lisäksi huomioitava seuraavat, jotka eivät ole em. säästölukemassa mukana:
- Domuksen uusien tilojen uudelleenjärjestelyillä HYY Yhtymälle saavutettu noin
750.000 euron; edit: 900.000 euron kertasäästö arvonlisäveron hyvitysoikeudessa - Em. alv-säästöstä aiheutuva pienempi tarve lainannostolle, suora säästö korkokustannuksissa (
kevyt hattuarvio 10v-jaksolla noin 200.000e; edit: 10v jaksolla ja neljän prosentin korkotasolla noin 350.000 euroa) - Jäsenlainarahaston purkamisesta aiheutuva 135.000 euron lisäys käyttörahaston pääomassa ja sihteerin epäsuora työmäärän väheneminen.
Palvelut:
- Vanhan yo-talon järjestökäytöntuki 40.000e
- Hallituksen vapaaehtoiset työeläkemaksut 16.500e
- Vuosijuhla 5.000e
- Vuosijuhlaviikko 3.000e
- Tuutorikoulutus 4.500e
- Uusien illat 4.000e
- Yo-kalenteri 15.000e
- SSI 3.000e
- Projektiavustukset 4.000e
- Järjestöjen tietotekniikkapalvelut 13.500e
- Yo-lehden järjestöpalsta 40.000e
- Lounastuki 6.000e
- Kuljetustuki 5.000e
- YHTEENSÄ 160.000e
Vanhat tilat:
- Domma D1 367m2, 53.000e á 12e :: 97.000e á 22e
- Domma B1 338m2, 60.000e á 14,50e :: 89.000e á 22e
- YHTEENSÄ vuokrat 113.000e (vanha vuokra Dommalla)
- YHTEENSÄ vuokrat 186.000e (uusi vuokra Dommalla)
Uudet tilat:
- Kamarimusiikkisali pois 90.000e (poistuva uusi kustannus)
- Kattosauna Yhtymälle 30.000e (verrattuna vuokraan joka ois maksettu)
- YHTEENSÄ 120.000e
Kommentteja: 4
Hei,
Petrus kirjoitti:
“3) HYYllä arvioidaan olevan lukuvuodella 2009-2010 enää 28.500 jäsentä. Pudotus johtuu syksyn 2008 maisteripiikistä sekä YTHS:n päätöksestä rajata jatko-opiskelijat opiskelijoiden terveyspalvelujen ulkopuolelle.”
Onkohan HYYn jäsenmäärän kehityksen arvioinnissa otettu huomioon Etappi-järjestelmää ja opintoaikojen rajauslakia? Nythän vuonna 2005 tai sen jälkeen aloittaneen opiskelijan lähtökohtainen läsnäolo-oikeus kattaa 7 vuotta, ja poissaolevana saa olla kaksi vuotta. Pidemmällä tähtäimellä käy todennäköisesti niin, että mikäli opiskelija ei aio oikeasti opiskella lukukauden aikana, hän ilmoittautuu poissaolevaksi herkemmin kuin ikuisen opiskeluoikeuden aikoina. Myös sellaiset Etappiin jääneet, jotka eivät tee HOPSia joutuvat ilmoittautumaan poissaolevaksi.
Taloudellisten seikkojen lisäksi kannattaisi alkaa miettiä niin HYYn kuin sen järjestöjenkin piirissä, mikä on niiden opiskelijoiden (ja aktiivien!) asema opiskelijaelämässä niinä “välilukukausina”, jolloin he ovat syystä tai toisesta joutuneet ilmoittautumaan yliopistolle poissaolevaksi.
Anu Korhonen
opintoneuvoja ja kuraattori
Moi!
Lukujen perusteella kehyksessä ei ole otettu huomioon Etappia. Kehyksen lukuosassa ei ole laskettu, että jäsenmäärä putoaisi syksyn 2009 tasolta vuonna 2010.
Tämän suhteen kehyksessä olevaa arviota jäsenmäärästä pitäisi tarkistaa alaspäin ilmeisesti suuruusluokaltaan 1-5% eli 300-1500 jäsentä.
Jäsenmaksutulojen osalta vähennys vaikutus olisi haarukassa 10.000 – 65.000 euroa vähemmän tuloja.
Olisi kiva kuulla jonkun kopon arvio mahdollisesta Etapin vaikutuksesta jäsenmäärään.
Tuota, jos jäsenmääräkin vähenee, eikö siitä pitäisi aiheutua myös säästöjä, kun palveltavien jäsenten määrä tosiaankin vähenee? Vai ovatko nuo poistuvat jäseneet olleet lähinnä lypsylehmän roolissa, eli maksaneet kyllä HYY:lle, mutta eivät saaneet vastaavasti paljoa HYY:ltä vastineeksi?
Ajatusleikkinä: jos jäsenmäärä puolittuisi, eikö toiminnankin pitäisi puolittua, kun jäseniä on vähemmän? Vai pitäisikö kulut pitää samana, ja puolittuneen jäsenmäärän jäsenmaksut kaksinkertaistaa?
Moi!
Yritin keksiä esimerkkejä sellaisista palveluista, joiden kustannukset tosiasiassa pienenisivät kun jäsenmäärä putoaa.
Yksi tällainen esimerkki olisi Ylioppilaskalenteri, mutta viime vuoden säästösuunnitelmissa se siirrettiin Ylioppilaslehden toteutettavaksi. Siispä kalenterin kustannukset/säästöt eivät (enää) näy Ylioppilaskunnan omassa budjetissa.
Toinen esimerkki olisi Ylioppilaslehden tilausmaksut. Mutta! Lehden tuottaminen maksaa kiinteästi saman verran rahaa riippumatta tilausmäärästä, joten laskennallinen jäsenkohtainen tilausmaksu nousi jäsenmäärän pudotessa. Postituskulut tietysti pienenevät hieman, mutta muihin kustannuksiin verrattuna niiden vaikutus ei kompensoi esimerkiksi taloustilanteen vuoksi heikentyneen mainosmyynnin ongelmia. Tämän lisäksi Ylioppilaslehdessä kyllä mietitään strategian yhteydessä mietittäviä sääsösuunnitelmia, mutta Ylioppilaskunnalle jäsenmäärän pudotus ei tältäkään osin näy pienempänä kustannuksena.
Ylioppilaskunnan edunvalvonta maksaa kiinteän summan rahaa henkilöstön palkkoina. Samoin kiinteistöt ja niiden toimintatilat maksavat saman verran jäsenmäärästä riippumatta. Myös järjestöjä on (toistaiseksi) edelleen yhtä paljon, joten niidenkin kulut toteutuvat entiseen malliin.
Olisi mielenkiintoista saada esimerkkejä Ylioppilaskunnan (toimintatalouden) maksamista kustannuksista, jotka reaalisesti pienenevät, kun jäsenmaksukanta pienee. Itse en näitä keksinyt.. (tosin en kyllä kamalan pitkään miettinyt).