Tänään käynnistyy HYYn toiminta-avustustyöryhmä pohtimaan järjestöavustusten Isoa Uudistusta. Prosessin historiaa tietävät saattavat jo aistia muutoksen kihelmöivän tunteen vasemmassa pikkuvarpaassansa!
Uudistuksessa on mukana edustajiston budjettikehykseen hyväksymä tilaleikkurikirjaus, jonka mukaan “merkittävimmät säästöt saavutetaan [kuitenkin] järjestökäytössä olleista tiloista luopumalla”. Työryhmä tulee siis pohtimaan, kuinka järjestön toiminta-avustusta voisi leikata sen perusteella, millaisen toimintatilan HYY on sille tarjonnut.
Tässä on pari mahdollista tavoitetta, joista toivoisin työryhmän keskustelevan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
TILALEIKKURIN TAVOITEVAIHTOEHTO 1:
Onko päätavoitteena saada osa järjestöistä olemaan hakematta tilaa seuraavassa tilajaossa? HYYn järjestötilathan ovat tähän mennessä olleet ilmainen hyödyke, jota järjestön on kannattanut hakea jopa “varmuuden vuoksi”.
Jos pieni osa järjestöistä jättäisi hakematta tilaa, saataisiin nykyisiin melko tiukasti jaettuihin järjestötiloihin hieman väljyyttä. Jos vähän suurempi osa järjestöistä jättäisi hakematta tilaa, voitaisiin harkita joidenkin nykyisten järjestötilojen ulosvuokrausta.
Mitä järjestötiloja ylipäänsä voidaan vuokrata ulos? Jäljempänä on lyhyt ulosvuokrausspekulaatio.
TILALEIKKURIN TAVOITEVAIHTOEHTO 2:
Onko päätavoitteena saada perittyä järjestöltä sellainen käyttökorvaus, että sillä olisi rahallista vaikutusta HYYn budjettiin? Tällöin työryhmän tulisi pohtia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kuinka paljon järjestöjen tulisi yhteensä “maksaa” HYYlle tilastansa, jotta sillä olisi HYYn budjetin kannalta merkitystä.
Käytännössä järjestö “maksaisi” tilastansa suostumalla pienempään toiminta-avustukseen. Jos riittävän moni järjestö haluaa ennemmin HYYltä järjestötilan kuin 100% toiminta-avustuksen, voidaan toiminta-avustusten kokonaismäärää leikata. Budjettivaikutuksen arviossa täytyy kuitenkin huomioida, että järjestön toiminta-avustus ei voi mennä miinukselle, eli 200 euron toiminta-avustuksesta ei voi maksaa 300 euron käyttökorvausta.
Jos nimellinen korvaus olisi esimerkiksi 5% järjestötilan vuokrasta, voitaisiin järjestöjen toiminta-avustuksia leikata yhteensä noin 30.000 euroa.
Edellisessä esimerkkiluvussa kaikki samaa järjestötilaa käyttävät järjestöt maksavat saman summan, eikä luvussa ole huomioitu että osan toiminta-avustus menee miinukselle. Luku pitää sisällään Vanhalla ylioppilastalolla toimivat musiikkikorporaatiot ja Ylioppilasteatterin. Ilman Vanhalla toimivia järjestöjä vastaava luku olisi noin 26.000 euroa. Suuruusluokka on kuitenkin periaatteessa sama kuin 1,00 euron jäsenmaksukorotuksella.
Nimellinen 5% korvaus olisi suurimmissa järjestötiloissa suuruusluokaltaan noin 0,95-1,10 euroa/neliö/kk riippuen siitä, onko järjestötila Leppäsuolla vai Uudella yo-talolla. Pienissä järjestötiloissa korvauksen vaihteluväli on suurempi eikä 5%-esitys välttämättä sovi niihin, koska samassa järjestötilassa on lukumäärällisesti vähemmän järjestöjä kuin klustereissa.
TILALEIKKURIN TAVOITEVAIHTOEHTO 3:
Yhdistelmä vaihtoehdoista 1 ja 2. Vuokrataan tilaa ulos ja leikataan merkittävästi toiminta-avustuksia.
Seurauksena mahdollisesti hallitsematon dominoefekti: mikäli osa esimerkiksi klusteritilan järjestöistä jättää hakematta tilaa, kasvaa klusteriin jäävien järjestöjen maksama vuokra. Tämän seurauksena lisää järjestöjä saattaa sanoutua tilastansa irti heti tilajaon jälkeen ennen sopimuksen allekirjoittamista. Hyvänä puolena tietysti on, että saadaan lisää ulosvuokrattavaa.
SPEKULAATIO ULOSVUOKRAUSMAHDOLLISUUKSISTA
Toimintatalous vuokraa tällä hetkellä järjestöjen käyttöön seuraavat tilat (poislukien monitoimitilat, bänditilat, saunat ja varastot):
- Domus Gaudium 1. & -1. krs (Matlu/Condus/LiO/TYT/Harrastusjärjestöklusteri)
- Domus C -1. krs ja Domus D -2. krs (Ylioppilaskamerat)
- Vanha yo-talo (musiikkikorporaatiot & Ylioppilasteatteri)
- Uusi yo-talo, A-porras (Keskustoimisto, Alina-/Mannerheim-salit, järjestötilat)
- Uusi yo-talo B3: (kaksi kokoushuonetta, keittiö, järjestötilaa)
- Uusi yo-talo B4: (kokoushuone, keittiö, järjestötilaa)
- Uusi yo-talo B6: (kaksi kerhotilaa + toimistohuone)
- Uusi yo-talo, B7: Kupoli
Oletetaan, että tilaleikkurilla riittävän suuri määrä järjestöjä jättää hakematta järjestötilaa. Seuraavassa on näkemäni mahdollisuudet ulosvuokrauksista.
DOMUS ACADEMICA
Ylioppilaskameroilla on käytössään pimiö- ym. puuhastelua varten kellaritilaa 132 m2 vuokrahintaan 7e/m2. Kustannus on yhteensä reilu 11.000e/vuosi ilman ylläpitokuluja. Summa ei ole tilaleikkurin kannalta merkittävä, paitsi jos kyseinen järjestö haluaa lopettaa toimintansa tilavuokran seurauksena.
DOMUS GAUDIUM, 1. KRS
Uuden A-portaasta ei ole mahdollista vuokrata mitään ulos. Ainakin “osakuntaportaan” merkityksestä järjestökäytölle taistellaan tällä hetkellä hallinto-oikeudessa.
Keskustoimisto on kuitenkin mahdollista siirtää. Jos keskustoimisto siirretään, Uuden A-portaaseen saadaan lisää järjestötilaa. Tämä mahdollistaisi Domus Gaudiumin 1. kerroksen ottamisen muuhun käyttöön, jos Matlu ja Condus siirretään esimerkiksi Uuden yo-talon keskustoimiston paikalle. Toinen vaihtoehto on hajasijoittaa Matlu & Condus ympäri Uutta yo-taloa ja ulosvuokrata DG 1. kerros. Tilajaon kannalta oltaisiin samassa tilanteessa kuin vuonna 2006 paitsi että uusi talo on valmis ja sen kustannukset ovat jo realisoituneet.
Koko DG:n 1. kerros sisältäen aulan käytäväneliöt ja HYYn toimistotilan on 482 m2. Siitä maksetaan vuokraa n. 130.000 euroa vuodessa ilman ylläpitokuluja.
DOMUS GAUDIUM, -1. KRS
Muutos Liisankadun osakuntien tilanteessa vaatisi Osakunnilta melkoisen vaalitappion ensi syksynä. Jos kuitenkin kävisi niin, ja lisäksi DG:n -1. kerroksesta myös TYT ja harrastusjärjestöt jättävät hakematta tilaa tai jos ne sijoitetaan muualle, voitaisiin koko -1. krs vuokrata ulos (383 m2). Vaikutus 101.000e/vuosi ilman ylläpitokuluja.
UUSI YLIOPPILASTALO, B-PORRAS
Uuden B-portaasta on mahdollista vuokrata ulos B3, B4, B6 ja B7. Näistä viimeisin edellyttäisi melko painavia perusteita, koska se on niin makee tila. Sen sijaan B3 ja B4 -kerroksissa majailee tällä hetkellä melko irrallisia järjestöryhmiä, jotka on mahdollista ripotella vähän sinne sun tänne. Kuka puolustaa seuraavassa tilajaossa harrastusjärjestöjä, jos omat järjestötilat ovat uhattuina?
Uuden ylioppilastalon B3:n, B4:n ja B7:n tiloista maksetaan vuokraa noin 40.000e/kerros/vuosi ilman ylläpitokuluja. Uuden yo-talon B6:n tiloista maksetaan n. 12.000e/vuosi.
VANHA YLIOPPILASTALO, KERHOTILAT
Neljällä musiikkikorporaatioilla on Vanhalla ylioppilastalolla käytettävissään kaksi kerhotilaa ja harjoittelua varten varaus maanantai-, tiistai-, keskiviikko- ja torstai-iltoina Musiikkisaliin. Ylioppilasteatterilla on esitys- ja varastotilat Vanhan takasiivessä.
Korporaatiot ovat kulttuuria, enkä laske niille tässä yhteydessä minkäänlaista esimerkkivaikutusta, koska se menisi kuitenkin väärin.
SUMMA SUMMARUM
Toiminta-avustustyöryhmän tulisi keskustalla ensimmäisissä tapaamisissaan ainakin seuraavaa:
- Mikä on tilaleikkurin päätavoite? Onko muita mahdollisuuksia kuin yllä mainitut vaihtoehdot 1, 2 ja 3?
- Kuinka monta euroa tilaleikkurin pitäisi vaikuttaa HYYn budjettiin? 5% on korkeintaan 30.000e/vuosi.
- Miten tilaleikkurin pitäisi vaikuttaa? Yllä on muutamia esimerkkejä.
Kommentteja: 3
Kiitos seikkaperäisestä tekstistä!
Yhteen asiaan kiinnitin erityistä huomiota:
” Seuraavassa on näkemäni mahdollisuudet ulosvuokrauksista (…)
DOMUS GAUDIUM, -1. KRS
Muutos Liisankadun osakuntien tilanteessa vaatisi Osakunnilta melkoisen vaalitappion ensi syksynä.”
Nopeasti lukemalla tästä saisi sen vaikutelman, että tilajakokysymykset ovat suoranaisesti vaalitulokseen sidottuja. Jos näin on, niin se olisi ehkä hyvä tuoda esille jo vaalien aikana.
Montako paikkaa osakuntien pitää hävitä, että Liisankadun osakunnat lentävät kokonaan pellolle – kauemmaksi kuin oppositioon? Entä HyVin? Loppuvatko sitsit, jos HYAL jää alle kymmeneen paikkaan? Pitääkö pöytälätkän pelaajien ja larppaajien perustaa oma vaalirengas?
“Budjettivaikutuksen arviossa täytyy kuitenkin huomioida, että järjestön toiminta-avustus ei voi mennä miinukselle, eli 200 euron toiminta-avustuksesta ei voi maksaa 300 euron käyttökorvausta.”
Tuo edellyttäisi käytännössä sitä, etteivät samoissa tiloissa toimivat järjestöt voisi sopia keskenään, millä tavalla ne käyttökorvauksen maksamisen jakavat, tai ainakin HYY rajoittaisi sitä merkittävästi. Muuten esimerkiksi Matlu-klusterissa päädyttäisiin siihen, että Matlu “maksaisi” käyttökorvauksen yksin muutaman sadan euron toiminta-avustuksellaan, ja muut järjestöt saisivat toimia tiloissa ilmaiseksi.
Ylipäänsä korvauksen ylärajan määrittäminen toiminta-avustuksen suuruiseksi avaisi kaikenlaisia optimointimahdollisuuksia, jotka vain tyhmä tai yhteistyökyvytön järjestö jättäisi käyttämättä.
Miettunen kysyi:
“Montako paikkaa osakuntien pitää hävitä, että Liisankadun osakunnat lentävät kokonaan pellolle – kauemmaksi kuin oppositioon? Entä HyVin?”
Itse en ole järjestötilojen vähentämisen kannalla. HYAL äänesti vastaan kehysbudjetin kirjausta järjestötilojen ulosvuokrauksesta, kuten tekivät myös Osakunnat. Tällä blogikirjoituksella en halunnut ottaa kantaa minkään yhden järjestötilan puolesta tai yhtä järjestötilaa vastaan.
Toivoisinkin, että ulosvuokrauskirjausta kannattaneet ryhmät Maailmanpyörä, SNÄf, HELP, KansY, Heko ja OSY tulisivat kaapista ja kertoisivat oman ajatuksensa, että mistä järjestötiloista pitäisi luopua.
Kuten Miettunen tuossa ylempänä kirjoitti, niin itsekin toivoisin, että sanotaan asiat suoraan tuon vaalipelailun suhteen.
Yksi Trackback
[...] metelöineet ryhmät ole esittäneet ratkaisuja toiminta-avustuksen tilapalikaksi? Miten järjestötilan vaikutus toiminta-avustukseen saadaan rahalliseksi [...]