Tänään olemme tutustuneet lähemmin Ympäristöpäätökseen koskien Kujalan suljettua kaatopaikkaa (http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B59AB08D6-D467-45FA-8590-4592EE07CF97%7D/86633). Raportista löytyy paljon mielenkiintoista asiaa, mutta joudumme karsimaan hieman. On harmi, että raportti on aika vanha, vuodelta 2009. Toisaalta suuri osa informaatiosta on sellaista, jonka ei ole syytä olettaa muuttunut, kuten se että Kujalan kaatopaikan käytöstä poistetun loppusijoitusalueen pinta-ala on noin 31 ha.
Kujalan jätekeskus sijoittuu vedenjakaja-alueelle niin, että vanhalta kaatopaikalta sekä nykyisin käytössä olevilta kenttäalueilta pintavedet virtaavat länteen päin, Vartio-ojaan. Uuden jätekeskuksen pintavedet virtaavat sen sijaan luonnontilassa etelään Paimisojaan. Jätekeskuksen ja Vartio-ojan väliin jää kolmen kilometrin pituinen viemäriksi luokiteltu laskuoja. Ojan valuma-alue on 28 km2, josta valtaosa on peltoa. Joissain kohdissa ojaan purkaantuu myös pohjavettä. Vartio-ojan valuma-alueeseen ei kuulu järviä, mutta se laskee 8 km:n päässä laskuojan liittymiskohdasta Porvoonjokeen. Vartio-ojalla ei juuri ole virkistyskäyttöä, mutta alajuoksun rannalla on joitain omakotitaloja. Alajuoksulla jätekeskuksen vesien osuus Vartio-ojassa virtaavasta vedestä on keskimäärin 5–10 %. Vartio-ojan ja Porvoonjoen yhtymäkohdassa jätevesien osuus Porvoonjoen virtaamasta on kuitenkin vain alle 1 %.
Kolavan I luokan pohjavesialue sijaitsee kaatopaikasta pohjoiseen vain 50 metrin etäisyydellä Salpausselän harjussa, muodostaen itään virratessaan Villähteen I luokan pohjavesialueen. Levon hautausmaan vedenottamo sijaitsee Kolavan pohjavesialueella. Kaatopaikan länsipäästä noin 1,5 kilometrin päässä kaakossa sijaitsee III luokan pohjavesialue: Linnaistenmäen pohjavesialue. Alueilla on muutamia yksityisiä kaivoja. Osa Salpausselällä muodostuvasta pohjavedestä virtaa jätekeskuksen ali ja purkaantuu lähteisiin, joiden kautta edelleen pintavedeksi Paimisojaan.
Saneerattavalla alueella, eli vanhalla kaatopaikalla, on salaojia, joissa likaiset suotovedet johdetaan pumppaamisen ja painovoiman avulla jätekeskuksen alueella sijaitsevaan väkevien vesien altaaseen. Puhtaat pintavedet taas ohjataan suoraan maastoon ulkoreunoja kiertävän ympärysojan kautta. Ulkopuolisten valumavesien ajautuminen kaatopaikalle estetään jätetäyttöalueen ulkopuolella olevilla niskaojilla.
Kujalan vanhan kaatopaikan jätetäytön länsipäässä on tasausallas, jonne kertyy lähinnä jätetäytön vanhimman osan jätevesiä. Pintavesien johtaminen on vaikeutunut kaatopaikan vajoamisen takia. Tästä syystä sateella alueelle muodostuu vesilätäköitä, jotka lisäävät suotovesien muodostumista.
Meillä pitäisi nyt olla kutakuinkin kaikki informaatio kasassa. Olemme tänään myös aloittanen esityksen tekoa, joka on tarkoitus viimeistellä huomenna ennen seminaaria.
