Esittely

Identiteetit vastakkain: Sosiaaliset ja uskonnolliset identiteetit Qumranin löydöissä

Raija Sollamon johtama ja Suomen Akatemian rahoittama Qumran-tutkimuksen projekti aloittaa kolmivuotiskautensa 1.1.2008.

Qumranin luola 4 (kuva: Juhana Saukkonen)

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana Helsingissä on kehittynyt kansainvälistä tunnustusta saanut Qumranin tekstien tutkimusperinne. Uusi projekti jatkaa eksegetiikan laitoksen huippuyksikkökauden aikana saavutettujen tulosten pohjalta. Sen koulutuksellisena tavoitteena on nostaa post doc -vaiheen tutkijat kansainvälisen Qumran-tutkimuksen vakiintuneeseen joukkoon sekä mahdollistaa kolmen väitöskirjan tekijän työ ja kansainväliset kontaktit.

Projektin tieteellinen tarkoitus on lisätä tietojamme toisen temppelin ajan juutalaisuuden eri ryhmistä, niiden itseymmärryksestä, mahdollisista sisäisistä jännitteistä ja suhtautumisesta muihin ryhmiin.

Metodisesti projektissa yhdistyvät aiemman Helsingissä tehdyn Qumran-tutkimuksen vahvuudet. Hanke yhdistää perinteisen tekstitutkimuksen metodit toisaalta sosiaalitieteen menetelmiin, toisaalta arkeologian tutkimukseen. Teksti- ja redaktiokriittisellä tutkimuksella on Helsingissä jo vahvat perinteet (Sarianna Metso). Hanna Vanonen jatkaa tätä tutkimusperinnettä Qumranin sotatekstien parissa, kun taas Hanna Tervanotko laajentaa metodia Mirjam-traditioiden traditiohistoriaan.

Sosiaalitieteiden soveltamisessa Jutta Jokiranta on edelläkävijöitä Qumran-tutkimuksessa. Tätä lähestymistapaa hyödyntävät Hanne von Weissenberg ja Mika S. Pajunen. Von Weissenberg tarkastelee identiteetin merkitystä siinä tapahtumien ketjussa, jonka kuluessa osa teksteistä valikoituu erityisasemaan toisiin nähden. Näin tutkimus valottaa sitä kehitystä, jonka tuloksena on syntynyt kahdelle maailmanuskonnolle, juutalaisille ja kristityille, yhteinen kirjakokoelma. Pajunen puolestaan tutkii Qumranin apokryfisten psalmien kokoelmia, niiden suhdetta kaanoniin sekä niiden asemaa kirjoittajayhteisön itseymmärryksessä.

Kolmas metodinen lähtökohta, arkeologia, on eksegetiikan laitoksen uusimpia aluevaltauksia. Juhana Saukkosen tutkimus keskittyy Qumranin raunioista tehtyihin löytöihin, jotka osaltaan kertovat paikalla roomalaisaikana asuneen juutalaisen ryhmän uskonnollisista erityispiirteistä ja suhteesta esimerkiksi Jerusalemin kulttiyhteisöön. Keskeisiä ovat myös metodiset ja teoreettiset kysymykset tekstitutkimuksen ja arkeologian suhteesta.

Usean metodin yhdistelmä on varsin ainutlaatuinen ja odotamme hedelmällistä vuorovaikutusta sekä innovatiivisia tuloksia projektissa.

© 2017 A MarketPress.com Theme