Hyvää työtä

Työhyvinvointi ja työssäjaksaminen koskettavat jokaista työntekijää. Osaamisvaatimukset nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa ovat lähes rajattomat. Työlle on ominaista jatkuva muutos, kompleksisuus, epävarmuus ja verkostoitumisen velvoite.  Työntekijä joutuu venymään moneen suuntaan: on oltava tietävä, joustava, suvaitsevainen, itsenäinen, yhteistyökykyinen, monialainen, verkko- ja sometaitoinen sekä tietysti erityisen innovatiivinen – ja vaikka mitä.

Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa. Työtä tehdään terveellisessä ja viihtyisässä työympäristössä, yksin tai osana hyvää työyhteisöä.  Nykyään työelämä kuitenkin vaatii yhä enemmän henkisiä ja sosiaalisia ponnistuksia, joten ei ole mitenkään itsestään selvää, että sanat  ’työ’ ja ’hyvinvointi’ sopivat samaan lauseeseen.

Työssäjaksamisen merkitys korostuu entisestään työvoiman ikääntyessä. Suomessa on valtava haaste edessä. Ikääntyvien määrä kasvaa jatkuvasti. Meidän poliitikkomme ovat ottaneet agendalleen työurien pidentämisen ja eläkeiän nostamisen. Samaan aikaan ihmisten viihtyvyys työssä on laskenut ja yhä useammat haluavat varhaiseläkkeelle. Mitä pitäisi tehdä, että ihmiset saataisiin pysymään töissä pidempään? Tai ylipäätään viihtymään paremmin työssään.

Sain muutama vuosi sitten olla mukana toteuttamassa pientä kulttuuri-interventiota Aktiiviset Seniorit ry:ssä, jossa pidimme omaelämäkerrallisen kirjoittajapiirin eläkeiässä tai sen kynnyksellä oleville ihmisille. Työelämän osalta monien elämäkertojen yhteinen lopputulema oli se, että ”työura olikin vain neljäkymmentä vuotta, joka yhtäkkiä oli ohi, sen kummempia jälkiä jättämättä”, kuten eräs kirjoittaja asian ilmaisi. Monet suorastaan katuivat sitä, miten paljon olivat uhranneet aikaa työlleen – perheen, lasten ja harrastusten kustannuksella.  Tällaisessa tilanteessa sopii kysyä, mitä työelämässä pitäisi tapahtua, että se olisi jotakin muuta kuin vuosikymmenten ohikiitävä rupeama. Jotakin jota halutaan jatkaa yli nykyisen eläkeiän? 

Olen onnekas, kun kuulun työyhteisöön, jossa ikäohjelman tarve tiedostetaan, siitä puhutaan ja siihen tartutaan. Osallistuin tänään ensimmäistä kertaa työsuojelurahaston mahdollistaman Ikästrategia -hankkeen tilaisuuteen, jossa kollegoiden kesken haarukoimme asiaa monesta suunnasta. Iloisina, avoimina ja innostuneina.  Tuntuu kutkuttavalta ajatella, että voimme omassa yksikössämme olla rakentamassa uudenlaisia työ- ja selviytymistarinoita. Tarinoita, joissa yhteisö aktiivisesti osallistuu työpaikan ilmapiirin sekä viihtyisämmän työympäristön luomiseen ja joissa työn ja perheen sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu ja jokainen kokee, iästä riippumatta, osallisuutta ja työniloa.

 Kehittämispäällikkö Anja Kuhalampi, HY Palmenia