Tarvitsemme unelman, unelmia. Ne voivat olla epärealistisiakin, pääasia että meillä on joku johtotähti jota kohti kulkea. Unelmaan pääsemiseksi tarvitsemme realistisempia, konkreettisempia, toteuttamiskelpoisempia pienempiä tavoitteita.
Tästä keskustelimme viime viikolla Ikihyvä-koulutuksessa, jossa me kaikki olimme työikäisiä ihmisiä. Keski-ikämme oli ehkä 40 vuotta.
Rakensimme koulutuksessa unelmaa omasta hyvästä vanhuudesta. Tässä on paloja osallistujien unelmista: “ihmisiä ympärillä”, “matkustelua”, “puutarhanhoitoa”, “lukemista”, “aikaa lastenlasten kanssa”, “villi ja vapaa”, “aikaa itselle”, “uusia kikkoja seksiin”, “istumista kannon nokassa”, “asumista omakotitalossa”, “mahdollisuus saunoa puusaunassa”, “shampanjaa ystävien kanssa”.
Useampi meistä rakensi unelmaansa periaatteella: “unelmat pitää tehdä todeksi nyt”. Unelmia voi, ja kannattaa toteuttaa joka päivä. Ja joihinkin tulevaisuuden unelmiin voimme vaikuttaa niillä ratkaisuilla, joita tänään teemme.
Toteutukoon unelmamme!
Anu Ritsilä
