Yksi integraatioryhmän käynnistämisen kannalta keskeinen kysymys on se, miten olemassa olevat tietojärjestelmät integraatioineen saadaan käyttämään hyväkseen palveluväylää?
Tähän voidaan ajatella olevan kaksi erilaista lähestymistapaa:
- Arkkitehtuuri- ja MDM-lähtöinen malli, jossa ensin toteutetaan MDM-määrittelyt ja katsotaan mitä tietoja tietoarkkitehtuuriin kuuluu ja sen jälkeen integroidaan tietojärjestelmistä nämä tiedot saataville palveluväylälle. Kun tämä on tehty – tai elävässä elämässä osin samaan aikaan – käynnistetään tietoja käyttävien järjestelmien integraatioiden muutostyöt.
- Toimintalähtöinen malli, jossa etsitään sopivat projektit, jotka tarvitsevat integraatioihinsa väylän kautta määriteltäviksi soveltuvia tietoja. Kun projektit ja niiden tarpeet on tunnistettu ja määritelty, toteutetaan integraatiot palveluväylän avulla ja haetaan uudet tiedot väylälle, mikäli ne eivät siellä jo ole.
Näitä malleja käytännössä erottaa se, miten ja mistä palveluväylän kehittäminen saa kulloisessakin tapauksessa liikevoimansa. Saako se sen arkkitehtuurista ja hallintamallista vai toiminnasta ja sen kehittämisestä?
Vastaus on parhaassa tapauksessa se, että integraatioiden siirtäminen palveluväylälle lähtee liikkeelle sekä toiminnoista että arkkitehtuurista ja jatkumon kumpaakin päätä voidaan kehittää yhtäaikaa.
Kuitenkin viestinnän ja motivoinnin kannalta on tärkeää käynnistää tekemistä toimintalähtöisesti ja pyrkiä siihen, että integraatioilla voidaan palvella suoraan käyttäjiä tai heidän käyttämiään palveluita. Siksi olisi hyvä löytää sopivia ja kattavia projekteja, joita integraatiopalvelu voi tukea.
Näin toimittaessa saattaa jossain vaiheessa tulla vastaan harmaa vyöhyke, jossa jokin tai jotkin MDM:n ydintiedoiksi määrittelemät kokonaisuudet eivät ole hallitusti palveluväylältä saatavissa (koska niiden sinne organsoimiseksi ei ole löytynyt sopivaa projektia). Tämä ongelma on toisisijainen toiminnallisiin tarpeisiin katsottuna, mutta pitemmällä aikavälillä hoidettavaksi tuleva kysymys.
Kun palveluväylää pistetään pystyyn, kannattaa siis etsiä ja löytää hyviä projekteja.
Toinen noita kahta näkökulmaa erottava tekijä voi olla se, miten kehitystoimissa suhtaudutaan eri arkkitehtuuriperiaatteisiin. Onko jokin periaate jossain tilanteessa tärkeämpi kuin toinen? Niistä vähän tuonnempana.
