ARKIV: EVENEMANG 2014

5.12.2014 Helsinki Lectures on Intersubjectivity: Riitta Hari
Understanding Others: a Neuroscientist’s Perspective
Professori Riitta Hari (Aalto yliopisto) päätti syksyn luentosarjan puhumalla otsikolla Understanding Others: a Neuroscientist’s Perspective. Ihmisten aivot ovat keskenään erilaiset ja myös jokaisen ihmisen mieli on yksityinen, johon toisilla ei ole suoraa pääsyä. Hari avasi sitä, miten ihmiset yksilöllisyydestä huolimatta voivat ymmärtää toisiaan. Hän esitteli erilaisia kokeellisia tutkimuksia, joissa on mitattu aivoissa tapahtuvia reaktioita ja verrattu niitä eri koehenkilöiden kesken. Näillä neurotieteellisillä tutkimuksilla on osoitettu, että koehenkilöiden aivoissa tapahtuu yhteneviä reaktioita esimerkiksi, kun he katsovat saman kohtauksen elokuvasta. Hari pohti esityksessään, että aivojen tutkiminen pelkästään ei riitä selittämään ihmisten kykyä ymmärtää toisiaan. Vuorovaikutuksessa kehittynyt ymmärrys maailmasta on mahdollisesti ensisijaista sille, että aivomme reagoivat tietyllä tavalla ja voimme ymmärtää toistemme tekoja.
7.11.2014 Helsinki Lectures on Intersubjectivity: Elise Kärkkäinen
Perspectives on Intersubjectivity: from Stance Taking to Accomplishing Activity Shifts
Englantilaisen filologian professori Elise Kärkkäinen (Oulun yliopisto) luennoi huippuyksikön Helsinki Lectures on Intersubjectivity -luentosarjassa marraskuussa. Hänen aiheensa oli Perspectives on Intersubjectivity: from Stance Taking to Accomplishing Activity Shifts. Luennollaan Kärkkäinen esitteli sitä, miten intersubjektiivisuutta on käsitelty niissä tutkimusprojekteissa, joissa hän on ollut mukana.
Kärkkäisen tutkimusprojekteissa kielen rooli on aluksi ollut keskeisempi, kun taas nykyään huomiota on kiinnitetty enemmän myös muuhun toimintaan ihmisten vuorovaikutuksessa. Intersubjektiivisuus on nähty monenlaisena yhteisyytenä ihmisten välillä: asennoitumisen osoittamisena, sanattomana yhteistyönä, suuntautumisena yhteiseen tehtävään ja toiset huomioivana toimintana yhteisessä tilassa.
3.10.2014 Helsinki Lectures on Intersubjectivity: Riikka Rossi
Ugly Feelings and Shock Effects: Disruptive Communication in Realism
Kotimaisen kirjallisuuden dosentti Riikka Rossi (Helsingin yliopisto) piti luennon huippuyksikön luentosarjassa lokakuussa. Hänen otsikkonsa oli Ugly Feelings and Shock Effects: Disruptive Communication in Realism. Luennollaan Rossi käsitteli erityisesti sitä, kuinka moderni realismi hyödyntää lukijan tunteita lukukokemuksen rakentamisessa. Hän käytti esimerkkinä Sofi Oksasen romaania Puhdistus.
Rossin mukaan arkinen miljöö, joka on yhdistettävissä tiettyyn aikaan ja paikkaan, luo turvallista todentuntua. Samaan aikaan vastenmielisten asioiden ja tapahtumien yksityiskohtainen kuvailu herättää lukijassa etäännyttäviä tunteita. Tämänkaltainen jännite miellyttävien ja epämiellyttävien tunteiden välillä on ominainen realistiselle kirjallisuudelle, ja se kutsuu lukijan jatkamaan lukemista. Inhon, vastenmielisyyden ja shokin tunteet voivat johtaa lukijan pohtimaan teoksen kuvaamaa todellisuutta eettiseltä kannalta. Rossi esitti, että eettiset tunteet eivät rajoitu vain lukukokemukseen, vaan herättävät meidät pohtimaan myös oman todellisuutemme eettisyyttä.
5.9.2014 Helsinki Lectures on Intersubjectivity: Sandra Thompson
Responses to Informings in American English Conversation: Prosody and Word Order Working Together
“Helsinki Lectures on Intersubjectivity”-sarjan syyskausi käynnistettiin professori Sandra Thompsonin (University of California, Santa Barbara) luennolla. Hänen aiheensa oli Responses to Informings in American English Conversation: Prosody and Word Order Working Together. Luento perustui osaan laajempaa tutkimusta, jossa on käsitelty tiedonantojen vastaanottamista keskusteluissa monesta eri näkökulmasta.
Luennollaan Thompson esitti havaintoja siitä, millaisia merkityseroja syntyy, kun tiedonantoon vastaa esimerkiksi ’you do’ tai ’do you’. Hän käsitteli myös sitä, miten nouseva tai laskeva intonaatio näissä vastauksissa vaikuttaa keskustelun kulkuun. Thompsonin mukaan sanajärjestyksellä osoitetaan tällaisissa vastauksissa episteemistä asemaa eli sitä, onko tieto kuulijalle uutta vai vanhaa. Prosodia taas liittyy siihen, odottaako kuulija ensimmäiseltä puhujalta reaktiota vai ei.
5.9.2014 Kokemuksia ICCA-konferenssista
International Conference on Conversation Analysis, Los Angeles, Kalifornia
Huippuyksikön syksy käynnistettiin kokoontumalla purkamaan kesäkuisia kokemuksia ICCA-konferenssista. International Conference on Conversation Analysis järjestettiin Los Angelesissa juhannuksen jälkeisellä viikolla. Moni huippuyksikön tutkija ja jatko-opiskelija matkusti sinne esittelemään omaa tutkimustaan, kuuntelemaan muita esityksiä ja keskustelemaan kansainvälisen tutkijajoukon kanssa.
Konferenssiin osallistuneet huippuyksikön jäsenet kuvasivat konferenssia antoisaksi ja innostavaksi. Erityisesti monille oli jäänyt mieleen vilkas ja kiivaskin keskustelu, joka heräsi universaaleja käsittelevien tutkimusten pohjalta. Jotkut olivat myös panneet merkille, että Helsingin datasessioissa analysoidaan aineistoa vapaammin kuin esimerkiksi Los Angelesissa. Järjestelmällisempää etenemistapaa voisi kokeilla kotoisissakin datasessioissa, koska sillä voisi saada esille uudenlaisia näkökulmia aineistosta.
1.9.2014 Vierailijaluento: Charles Antaki
Police Interviews with People with Intellectual Disabilities Alleging Rape: Questioning or Challenging
Huippuyksikössä kuukauden ajan vieraillut kielen ja sosiaalipsykologian professori Charles Antaki (Loughborough university, UK) piti syyskuun alussa yleisöluennon, jossa hän esitteli tuoreinta tutkimusprojektiaan. Antaki kertoi ja havainnollisti esimerkkien avulla, miten vuorovaikutus rakentuu poliisikuulusteluissa raiskauksen uhriksi joutuneen kehitysvammaisen ja kuulustelijan välillä. Luennon otsikko oli Police Interviews with People with Intellectual Disabilities Alleging Rape: Questioning or Challenging. Antaki esitteli havaintojaan kuulustelijoiden vuorovaikutuskäytänteistä, jotka saattavat asettaa kehitysvammaisten henkilöiden kertomusten totuudellisuuden ja luotettavuuden kyseenalaisiksi. Tällaisia käytäntöjä ovat jotkut kysymysmuodot, erityisesti why didn’t you do X, how come you did Y, ja how, if A was the case, B happened.
23.5.2014 Vierailijaluento: Doug Maynard, Waverly Duck ja Jason Turowetz
Autism, Social Order, and Intersubjectivity: Preliminary Investigations
Wisconsin-Madisonin yliopiston tutkijat professori Doug Maynard, apulaisprofessori Waverly Duck ja jatko-opiskelija Jason Turowetz esittelivät huippuyksikölle käynnissä olevaa autismitutkimustaan. Esitelmän otsikko oli Autism, Social Order, and Intersubjectivity: Preliminary Investigations. Maynard aloitti esityksen kertomalla autismin määritelmästä ja diagnosoinnista sekä niiden muuttumisesta. Hän avasi myös tutkimuksen etnometodologista viitekehystä. Duck jatkoi esittelemällä sitä, kuinka autistiset lapset kuvaavat omaa emotionaalista tilaansa. Hän havainnollisti aineistokatkelmien avulla lasten konkreettista ja abstraktia kompetenssia. Lopuksi Turowetz esitteli hoitohenkilökunnan perusteluja autismidiagnoosille. Perustelut rakennetaan usein erilaisten kertomuksien muotoon, ja niitä voi tutkia narratiiveina.
19.–20.5.2014 Intersubjectivity of Emotions -seminaari
Hotelli Rantapuisto, Helsinki
Huippuyksikön sisäinen Intersubjectivity of Emotions -seminaari järjestettiin 19.–20.5. hotelli Rantapuistossa. Seminaarissa kuultiin neljä esitelmää, jotka käsittelivät eri tavoin emootioiden ilmenemistä vuorovaikutuksessa. Puhujat olivat Jörg Bergmann, Per Linell, Auli Hakulinen ja Anssi Peräkylä. Seminaarissa tehtiin myös paljon ryhmätyötä, joka keskittyi aineiston tarkasteluun. Ryhmissä pohdittiin sitä, miten aineistot ja intersubjektiivisuuden teoreettiset näkökulmat kohtaavat toisensa. Tiistai-iltapäivänä Doug Maynard ja Elizabeth Couper-Kuhlen vetivät yhteen seminaarin antia keskustelevassa loppupuheenvuorossaan.
9.5.2014 Helsinki Lectures on Intersubjectivity: Ann Weatherall
I Understand Your Concern About That’: Self Avowals to an Other’s Mind
Psykologian professori Ann Weatherall (Victoria University of Wellington) piti kevään 2014 viimeisen luennon Helsinki Lectures on Intersubjectivity-sarjassa. Hän esitteli alkuvaiheen tutkimusta, jonka päämäärä on perehtyä siihen, miten toisen tunteita tunnustetaan keskustelussa. Luennon nimi oli I Understand Your Concern About That’: Self Avowals to an Other’s Mind.
Weatherall esitteli ruotsin- ja englanninkielisiä aineistokatkelmia, joissa yksi keskustelun osapuoli sanoo ymmärtävänsä tai tietävänsä mitä toinen tuntee. Usein tällainen vuoro tuotetaan silloin, kun keskustelussa on paikka osoittaa myötämielisyyttä. Samalla voidaan muotoilla uusi näkemys aiemman puhujan tuntemuksista.
2.4.–6.5.2014 Lorenza Mondadan vierailu
Helsinki
Reilun kuukauden ajan huippuyksikön vieraana oli kielitieteen professori Lorenza Mondada Baselin yliopistosta. Vierailunsa aikana Mondada esitelmöi vuorovaikutuksen multimodaalisuudesta, joka on yksi hänen keskeisistä tutkimuskohteistaan. Hän havainnollisti esitelmässään, kuinka multimodaalisesta aineistosta rakennetaan toimiva kokoelma tutkimusta varten. Mondada piti myös datasession, jossa tarkasteltiin voilà-partikkelin käyttöä ranskankielisessä keskustelussa. Lisäksi hän osallistui aktiivisesti huippuyksikön toimintaan ja avasi hyvää keskustelua vuorovaikutuksen tutkimisesta.
11.4.2014 Helsinki Lectures on Intersubjectivity: Jan Anward
Burning Common Ground: On Iconoclastic Interaction
Huhtikuussa luentosarjassa kuultiin kielen ja kulttuurin professorin Jan Anwardin (Linköpingin yliopisto) ajatuksia kielen ja vuorovaikutuksen rajoista. Luennossaan Burning Common Ground: On Iconoclastic Interaction Anward kuvasi pyrkimyksiä asettua kielen ulkopuolelle. Hän näytti esimerkkejä glossolaliasta ja scat-laulusta. Anwardin mukaan kaikissa näissä yrityksissä on kielen piirteitä, kuten tavuja, rytmiä ja prosodiaa. Tästä syystä ne ovat tunnistettavissa kieleksi, jota ei ole olemassa. Anwardin esitti, että vuorojen yleisö rakentaa niiden ympärille kontekstin, jossa ne ovat ymmärrettäviä, vaikka ne alun perin olisi asetettu kaikkien traditioiden ulkopuolelle.
17.3.−11.4.2014 Ilana Mushinin vierailu
Helsinki
Lingvistiikan yliopistonlehtori Ilana Mushin Queenslandin yliopistosta Australiasta vieraili huippuyksikössä keväällä 2014. Hän piti vierailunsa aikana esitelmän ja datasession tutkimuksestaan, jonka aineistona on koululuokissa videoitua keskustelua. Mushin esitteli myös toista meneillään olevaa tutkimustaan avoimessa datasessiossa, jossa käsiteltiin aboriginaalikieli garrwan partikkelia ngala vuoronalkuisena.
24.−25.3.2014 Prosodiaseminaari
Helsinki
Maaliskuun lopussa järjestetyssä Prosodiaseminaarissa pohdittiin sitä, miten prosodiaa voi tutkia ja millaista tietoa prosodiaa tutkimalla voi saavuttaa. Seminaarissa kuultiin neljä luentoa ja käytiin paneelikeskustelu. Lisäksi maanantai-iltapäivällä järjestettiin huippuyksikön sisäinen työpaja prosodian tutkimuksesta.
Seminaarin aloitti maanantaina Elizabeth Couper-Kuhlenin luento, joka käsitteli prosodian tutkimuksen laajentamista dialogiseen suuntaan. Seuraavaksi kuultiin Heini Kallion esittely meneillään olevasta tutkimuksesta, jossa pyritään kartoittamaan prosodian alueellista ja sosiaalista variaatiota Suomessa. Tiistaina seminaari jatkui Richard Ogdenin luennolla. Ogden esitti, että prosodia on monitahoinen ilmiö, jota voi ja kannattaa tutkia laajasti vuorovaikutuksen piirteenä. Viimeinen luennoitsija oli Mattias Heldner, joka esitteli arkikeskustelun järjestäytymisen tutkimista tilastollisin menetelmin. Seminaarin lopuksi käytiin paneelikeskustelu, jonka osanottajat olivat Auli Hakulinen, Mattias Hedner, Richard Ogden ja Melisa Stevanovic.
20.−21.3.2014 Scientific Advisory Board -kokous
Helsinki
Maaliskuussa 2014 huippuyksikössä järjestettiin kaksipäiväinen SAB-kokous, jossa esiteltiin ja arvioitiin huippuyksikön toimintaa kuluneena kolmena vuotena. Tapaamisessa kuvattiin myös tavoitteita tulevalle tutkimustyölle. Kokoukseen oli huippuyksikön edustajien lisäksi kutsuttu SAB-jäsenet Ruth Ayass, Arnulf Deppermann ja Charles Goodwin, sekä Suomen Akatemian ja Helsingin yliopiston edustajia.
Kokouksen ohjelmaan sisältyi torstaina 20.3. seminaari, jossa huippuyksikön jäsenet Aino Koivisto, Elina Weiste ja Jarkko Niemi esitelmöivät omista tutkimuksistaan.
19.3.2014 Perspectives on interaction research -seminaari
Helsinki
Intersubjektiivisuus vuorovaikutuksessa -huippuyksikkö järjesti Scientific Advisory Board-kokouksen yhteydessä julkisen luentotilaisuuden. Luennoitsijoiksi oli pyydetty kokouksen kansainvälisiä jäseniä.
Seminaarin aloitti Ruth Ayass (Klagenfurtin yliopisto), joka korosti luennossaan tarvetta kehittää yhteinen metodi multimodaalisen aineiston litterointiin. Luennon otsikko oli Doing Data: The status of transcripts in Conversation Analysis. Seuraavaksi seminaarissa puhui Arnulf Deppermann (Mannheimin yliopisto) otsikolla Failures of Intersubjectivity: the Case of Egocentric Instructions in Driving School Lessons. Luento esitteli Deppermannin tämänhetkistä keskustelunanalyyttista tutkimusta autokoulun ajo-opetuksesta. Viimeisenä kuultiin Charles Goodwinia (University of California, Los Angeles), joka luennoi otsikolla Actors, Actions and Environments. Goodwin korosti luennossaan edeltäjien merkitystä kaikessa inhimillisessä sosiaalisessa toiminnassa.
14.2.2014 Helsinki Lectures on Intersubjectivity: Ivan Leudar
Against Theory of Mind: Towards a Pragmatic Account of Intentionality
Historiallisen psykologian emeritus professori Ivan Leudar (Manchesterin yliopisto) aloitti kevään 2014 Helsinki Lectures on Intersubjectivity-luentosarjan. Leudar luennoi otsikolla Against Theory of Mind: Towards a Pragmatic Account of Intentionality. Perinteisesti mielen teorialla (theory of mind) viitataan yksilön saavuttamaan ymmärrykseen omasta ja toisten mielistä. Leudarin luento käsitteli mielen teoriaa kriittisestä näkökulmasta. Hän esitti, että mielen teoria on itseasiassa teoria kommunikaatiosta. Leudar painotti, että sosiaalinen vuorovaikutus on mielten vuorovaikutusta.
23.−24.1.2014 Keskusteluntutkimuksen päivät 2014
Helsinki
Huippuyksikkö vastasi vuoden 2014 keskusteluntutkimuksen päivien järjestämisestä. Päivien teema oli sosiaalisten toimintojen muotoilu vuorovaikutuksessa. Kahden päivän aikana kuultiin yhteensä 19 esitystä. Esitykset oli jaettu kuuteen ryhmään, jotka kaikki toivat esiin sosiaalisen toiminnan ilmiöitä vuorovaikutuksessa.
Torstain teemat olivat ehdotukset ja päätökset, korjaaminen toimintona sekä ymmärtäminen ja evaluointi. Perjantain esitykset koskivat toimintojen multimodaalisuutta, toimintojen limittymistä sekä vuoron muotoilua ja kontekstia. Päivien viimeisenä osana käytiin toimintojen muotoilua käsittelevä paneelikeskustelu, jossa osallistujina olivat Ilkka Arminen, Marja Etelämäki, Elise Kärkkäinen, Marja-Leena Sorjonen ja Melisa Stevanovic. Panelistit toivat esiin omia näkemyksiään aiheesta ja summasivat kahden päivän aikana kuultuja esityksiä ja niistä seurannutta keskustelua.