4.12.2015 Helsinki Lectures on Intersubjectivity: Leelo Keevallik
Non-lexical sounds and the embodied action
Vuoden 2015 Helsinki Lectures on Intersubjectivity – luentosarjan päätti professori Leelo Keevallik (Linköping University), joka luennoi otsikolla Non-lexical sounds and the embodied action. Keevallik havainnollisti aineistoesimerkkien kautta, kuinka äänteet ja kehollinen toiminta liittyvät yhteen mm. tanssitunneilla. Äänteellä tarkoitetaan tässä ei-sanallista ilmaisua, kuten wiuu. Käyttämällä äänteitä voidaan tuottaa rytmiä, luoda kontrastia erilaisten kehollisten toimintojen välille ja tätä kautta organisoida koko tanssiopetusta.
6.11.2015 Helsinki Lectures on Intersubjectivity:
Jyrki Kalliokoski
Intersubjectivity across norms, genres and linguistic resources
Syksyn toinen Helsinki Lectures on Intersubjectivity –luentosarjan puhuja oli professori Jyrki Kalliokoski (Helsingin yliopisto) otsikolla Intersubjectivity across norms, genres and linguistic resources. Kalliokoski esitteli, miten erilaisilla kielellisillä ja kulttuurisilla taustoilla varustetut puhujat hyödyntävät kielellisiä resurssejaan suorittaessaan erilaisia toimintoja. Hän myös pohti kieltenkäytössä vallitsevia normatiivisia käsityksiä, kuten ”oikean”, ”korrektin” ja ”natiivin” kielen ihannointia ja kysyi, meidän olisiko aika päivittää normistomme saavuttaakseemme intersubjektiivisuuden.
2.10.2015 Helsinki Lectures on Intersubjectivity: Riikka Stewen
Intersubjectivity in Art History: Addressing the Viewer
Professori Riikka Stewen (Taideyliopisto) käynnisti syksyn 2015 Helsinki Lectures on Intersubjectivity –luentosarjan. Luennon otsikko oli Intersubjectivity in Art History: Addressing the Viewer. Stewen esitteli taidehistorian näkökulmaa intersubjektiivisuuteen. Hän havainnollisti sekä renessanssiajan maalausten että nykytaiteen installaatioiden ja performanssien kautta, kuinka taideteos, tekijä ja katsoja ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Stewen toi esiin erityisesti nykytaiteessa korostuvan taiteilijoiden kiinnostuksen arkielämän kohtaamisiin. Taiteen näkyvyys ja vaikutus eivät rajoitu vain gallerioihin, vaan katsoja voi havahtua olevansa keskellä taideteosta esimerkiksi kävellessään kadulla. Stewen pohti myös, miten katsojan yhteiskunnallinen ja kulttuurinen tausta vaikuttaa havaintoihin taideteoksesta. Esimerkkinä hän käytti Yoko Onon teosta Cut Piece (1965), jossa tulkinnat teoksesta vaihtelevat esityskontekstin mukaan. Japanissa teos on liitetty Hiroshiman ydinpommin uhreihin, kun taas Yhdysvalloissa se on nähty feministisen näkökulman kautta.
8.5.2015 Helsinki Lectures on Intersubjectivity: Rose McCabe
Empirical Correlates of Intersubjectivity in Interaction: What are the Symptoms?
Professori Rose McCabe (University of Exeter) jatkoi huippuyksikön intersubjektiivisuutta käsittelevää luentosarjaa puhumalla aiheesta Empirical Correlates of Intersubjectivity in Interaction: What are the Symptoms? McCabe on kliinisen kommunikaation professori. Hän on yksi harvoista tutkijoista, jotka yhdistävät keskustelunanalyysin ja edistykselliset teknologiavälitteiset metodit, kuten 3D-liikkeen tallennuksen ja tietokonemallinnetun lingvistiikan. Luennollaan hän esitteli monia kielellisiä ja ei-kielellisiä vuorovaikutustapoja, jotka voivat auttaa parantamaan potilaan ja lääkärin välistä hoitosuhdetta. McCabe keskittyi erityisesti kysymysten merkitykseen hoitosuhteessa ja siihen, kuinka lääkärin esittämien kysymysten erilaiset muotoilut heijastavat erilaista asennoitumista. Hän avasi myös muutamia käytäntöjä, joiden kautta voidaan auttaa lääkäreitä parantamaan taitojaan kohdata toinen ihminen.
12.3.2015 Helsinki Lectures on Intersubjectivity: Sanna Vehviläinen
Understanding and critical feedback in academic supervision
Dosentti Sanna Vehviläinen (Työterveyslaitos) piti kevään toisen intersubjektiivisuus-luennon yhteisymmärryksestä ja kriittisestä palautteesta ohjauskeskusteluissa. Hänen luentonsa otsikko oli Understanding and critical feedback in academic supervision. Aluksi Vehviläinen esitti tapoja, joilla ymmärrystä on tutkittu ja käsitteellistetty eri tieteenalojen piirissä. Hän esitteli esimerkiksi kirjallisuudessa esiintyvän erottelun ymmärryksen väittämisestä ja osoittamisesta sekä ajatuksen syväoppimisesta pedagogisena tavoitteena.
Vehviläisen omassa aineistossa tämä ymmärryksen väittämisen ja osoittamisen ero tuli esiin mielenkiintoisella tavalla. Hänen esittämässään case-esimerkissä opinnäytetyön ohjaaja esitti opiskelijalle kriittistä palautetta, ja opiskelijan vastaus palautteeseen paljasti ymmärryksen ongelmia. Vehviläinen kysyi, voiko esimerkkikeskustelusta löytää piirteitä, jotka intensifioivat ja kärjistävät vuorovaikutuksessa esiintyviä ongelmia ja aiheuttavat kritiikin kehämäistä toistoa.
6.2.2015 Helsinki Lectures on Intersubjectivity: Peter Auer
Interaction with people suffering of severe cerebral palsy who use a computer to ’speak’
Professori Peter Auer (Freiburgin yliopisto) aloitti kevään luentosarjan puhumalla otsikolla Establishing intersubjectivity when it seems unlikely: Interaction with people suffering of severe cerebral palsy who use a computer to ’speak’. Luentonsa aluksi Auer vertaili eroja intersubjektiivisuutta käsittelevien perinteisten teorioiden ja uuden lähestymistavan välillä: ilmiötä tarkasteltiin kognitiivisuutta ja staattisuutta korostavien teorioiden sijaan kehollisuutta ja hetki hetkeltä rakentumista painottavasta näkökulmasta.
Auer puhui luennollaan siitä, miten tietokoneen käyttäminen kommunikaation apuvälineenä vaikuttaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Hän on tutkinut CP-vammaisia ihmisiä, jotka käyttävät tietokonetta apunaan kommunikoidessaan toisten ihmisten kanssa. Auer esitti aineistonsa avulla havaintoja siitä, miten toinen osapuoli voi keskustelussa suuntautua joko apuvälineeseen tai sen avulla kommunikoivaan keskustelukumppaniin. Hänen mukaansa erityisesti kehollisuus ja kehon liikkeet nousevat tällaisissa vuorovaikutustilanteissa merkityksellisiksi: niiden avulla keskustelussa voidaan luoda intersubjektiivisuutta.
