Tiimi 1: RESURSSIT

TOIMINTOJEN RAKENTAMISEN KIELELLISET
JA EI-KIELELLISET KEINOT
Tiimimme tutkii sitä, miten kielelliset ja ei-kielelliset kommunikointikeinot palvelevat yhteisymmärryksen saavuttamista vuorovaikutustilanteissa. Tutkimusintressimme yhdistävät kieliopillisen muodon (esim. lause), esiintymisympäristön (esim. luokkahuone) ja vuorovaikutuksellisen ympäristön (esim. sijainti vuorossa) analyyseja.

Tiimimme työ sijoittuu seuraaville tutkimusaloille:

KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN YKSIKÖT
Tässä osaprojektissa tutkimme erikielisiä vuorovaikutusaineistoja. Pyrimme selvittämään sitä, millaisiin yksiköihin osanottajat suuntautuvat keskustelussa sekä millaiset yksiköt ovat keskeisiä kieltenvälisessä vertailussa. Vertailemamme kielet ovat rakenteeltaan ja taustaltaan erilaisia keskenään. Tarkastelemme kriittisesti perinteisiä lingvistisiä kategorioita ja niiden käyttökelpoisuutta sosiaalisen vuorovaikutuksen analysoinnissa. Erityisiä tutkimuksen kohteitamme ovat yksiköiden (kuten lause ja yhdyslause) intersubjektiivinen kehittyminen, kategoriat (kuten konditionaali ja imperatiivi), rakenteelliset ilmiöt (kuten sanajärjestys) sekä toiminnot (kuten pyytäminen ja vastaaminen).

Tutkijat: Anna Vatanen, Jan Lindström, Ritva Laury
Yhteistyökumppanit: Tsuyoshi Ono (University of Alberta Edmonton), Ryoko Suzuki (Keio University), Sandra Thompson (University of California, Santa Barbara), Michael Ewing (University of Melbourne), Leelo Keevallik (University of Linköping), Marja-Liisa Helasvuo (University of Turku), Elise Kärkkäinen (University of Oulu), Peter Auer (University of Freiburg)
TOIMINTOJEN VERBAALINEN JA EI-VERBAALINEN MUODOSTUS

Käyttäen sekä arkisista että institutionaalista tilanteista kerättyä aineistoa keskitymme kielen ja kehollisen toiminnan vuorovaikutukseen sekä sosiaalisen toiminnan sekventiaalisuuteen. Tutkimme luokkahuoneaineistossa esiintyviä oppilaiden kysymyksiä ja opettajien arvioivia vuoroja erityisesti sen kannalta, miten niitä kohdellaan ja millainen niiden sekventiaalinen sijainti on. Tarkastelemme myös sitä, miten opettajien arvioivat vuorot toimivat pedagogisena voimavarana. Toinen tutkimuskohteemme on monikielisessä keskustelussa esiintyvien käännösvuorojen muotoilu. Lisäksi tutkimme vuorojen ajoitusta keskustelussa sekä kehollisen toiminnan roolia siinä, miten intersubjektiivinen suuntautuminen esineisiin ja niihin viittaamiseen muodostuu. Olemme myös hiljattain käynnistäneet projektin, jossa tutkitaan sitä, miten prosodia liittyy kysymiseen eri kielissä. Suunnitelmissa on tutkia tulevaisuudessa myös kehollistuneita vastauksia pyyntöihin sekä meneillään olevan toiminnan fyysistä ulottuvuutta yhteisymmärryksen perustana.

Tutkijat: Saija Merke, Giovanni Rossi, Martina Huhtamäki, Katariina Harjunpää, Jan Lindström, Ritva Laury, Mirka Rauniomaa, Ilkka Arminen
Yhteistyökumppanit: Catrin Norrby (University of Stockholm), Chiara Monzoni
ITSE JA TOINEN VUOROVAIKUTUKSESSA

Tutkimme episteemisen asennoitumisen ja epäsymmetrian merkitystä intersubjektiivisuuden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Tarkastelemme uutta informaatiota vastaanottavia vuoroja sekä tietämisen ja tietämättömyyden osoituksia keskusteluissa. Erityisesti kysymme miten nämä käytännöt toimivat yhteisyyden/itsenäisyyden ja affiliaation/disaffiliaation osoittamisessa. Luokkahuoneaineistosta tutkimme samaa teemaa kysymysten kautta, koska luokkahuoneessa kysymykset voivat olla samanaikaisesti sekä huomaamisen osoituksia että vahvistuspyyntöjä. Tarkastelemme myös itseen viittaamista keskustelussa, ja pyrimme ymmärtämään itsen ja itsetulkintojen muodostumista, ylläpitämistä ja niistä neuvottelua puheessa ja vuorovaikutuksessa.

Tutkijat: Anna Vatanen, Jan Lindström, Ritva Laury, Helga Hilmisdottir, Saija Merke, Pilvi Heinonen, Laura Visapää.
Yhteistyökumppanit: Simona Pekarek Doehler (University of Neuchâtel), Yael Maschler (University of Haifa), Marja-Liisa Helasvuo (University of Turku)